28.4.2016

Klassinen persialainen ja islamilaisen kauden kulttuuri rakentui pyhien entheogeenisten työkalujen luovaan käyttöön uskonnossa, taiteessa ja kulttuurissa. Ristiriitaiset nykyiset islamilaiset yhteiskunnat eivät hyväksy samojen keinojen käyttöä, jotka synnyttivät heidän uskontonsa ja kulttuurinsa kestävimmät tuotteet.

Sama paradoksaalisuus näkyy länsimaissa. Koko antiikin korkeakulttuuri syntyi Eleusiin mysteerien tuhatvuotisella kaudella. Eleusiissa keskiössä oli psykoaktiivinen kykeon. Veteen laimennetusta ehtoollisalkoholista ei todellakaan ollut kysymys, vaan pyhästä lääkkeestä, joka päästää ihmiset uskomasta ja antaa tiedon.

Kun Rooman keisari Theodosius I:n lakkautti niin sanotut pakanalliset kultit 300-luvun lopussa, siirryttiin laimeaan Jumala-uskoninttämisen vaiheeseen jota eletään edelleen. Kristityssä maailmassa surisee juhasipilöiden puhe ja sivistyksen alkuperästä muistuttaa vain ortodoksinen kirkonkupoli, joka symboloi kärpässienen hattua.

Jos ollaan ihan tarkkoja ja oikeaoppisia, monikulttuurisuus voi olla mahdollista vain palaamalla kaikkien kulttuurien yhteiselle alkulähteelle ja sivistyksen ytimeen. Poliitikkojen puhe on tässä projektissa vain kärpästen surinaa.

Tässä mainio artikkeli islamilaisen mailman nykytilasta ja toisaalta kulttuurin kukoistuksen salaisuudesta. 

"My personal point of view on the causality here is actually the reverse of what scientific positivist worldviews and similar posit, and that is, that the visionary space (or the Intelligence behind it, rather, i.e. the spirit of the plant) is the efficient cause of the material plant, which is actually this space or higher Intelligence’s physical theurgy, and not the plant the cause of the visionary space or higher Intelligence as such. The synergy of the plants that constitutes the material sacrament merely evokes and invokes within the imbiber that epiphany that is otherwise already-always present beyond the veil of the spatiotemporal mundane. This point of view tout court rejects those metaphysically unsophisticated, popular psychologistic reductionisms offered by the New Age and similar (who have ostensibly taken their viewpoint from a partially understood and half-digested Buddhism as mediated via the content of modern, usually pop, psychology) in order to explain the content of the entheogenic (or any other visionary) experience as such. We are dealing with a descending hierarchy of Intelligences and worlds, so let us not beat around the bush."

"Moreover, those sincere spiritual seekers in the West who are searching for a genuine form of spiritual orientation and healing with Ayahuasca need to understand that such counter-productive (nay, quite dangerous) developments do not lend themselves to what they are ultimately seeking. Instead it is lending itself to the very opposite. Initiation, which a traditional Ayahuasca spirituality in its own unsullied context very much is, here becomes counter-initation. Rather than providing an orientation towards spiritual awakening and liberation, it becomes bondage and maleficity instead; attempted healing turns into reinforced sickness, and so on. People who take such distinctions lightly, or try to brush them off as of no consequence, do so at their own peril, as we are now literally beginning to witness."

Ei kommentteja:

Hae tästä blogista

"Käymälässä en käynyt, mutta ostin kokoelman runoja. Eikö se ole yksi ja sama?"
- Kejonen

"Minä puhun hyveestä, en itsestäni, ja kun moitin paheita, moitin ennen muuta omiani."
- Seneca

"käymälässä aamuisin kuolemanjälkeistä peliä"
- Krivulin

Blogiarkisto

Tietoja minusta

svenlaakso (at) yahoo.com