7.4.2016

ETIIKKA

Jos ajatellaan, että moraalin alkuperä on biologiassa, tämä ei välttämättä johda mitenkään yksikäsitteisiin tulkintoihin.


Biosentrisen ympäristöfilosofisen näkemyksen mukaan kaikki elämä on yhtä arvokasta. Se vastustaa ihmiskeskeisyyttä eli antroposentrismiä, jossa ympäristön arvo määrittyy sen ihmiselle tuottaman hyödyn perusteella. Biosentrismin mukaan ihminen ei ole muita elämänmuotoja korkeampi tai erityisempi, eivätkä luonto ja eläimet ole ihmiselle alisteisia.

Biosentrismi ei ota tarpeeksi huomioon ihmisen erityislaatuisuutta lajina. Kaikilla biologisilla organismeilla on erityislaatuisuutensa yksilönä ja lajina, niin myös ihmisellä. Sitä ei käy kiistäminen.


Ihmisen erityislaatu näkyy konkereettisesti ennen muuta yhdessä asiassa. Toisin kuin kaikilla muilla lajeilla, ihmisellä ei ole muita määrittäviä luonnollisia rajoja kuin ihmislajin itsensä määrittämät rajat. Tämä valitettava tilane ei käytännössä mahdollista biologista kilpailua lajien välillä. Vaikka kuinka sanottaisin, ettei ihmisellä ole erityisasemaa, on erityisasema -- tässä negatiivisessa merkityksessä: siis olla kyvykäs tuhoamaan planeetta -- kuitenkin kiistämätön.


Biosentrismin kannattajat tukevat yleensä elämän monimuotoisuutta, tukemalla eläinten oikeuksia ja luonnonsuojelua. Poliittinen jakolinja tapahtuu ihmislajin ja muiden lajien välillä. Tällainen jakolinja ei olennaisesti vahvista eläinten asemaa. Se ei heikennä ihmisen asemaa. Vaikka hylätään ajattelussa ihminen lajina eläinten hyväksi, se ei puhtaasti teoreettisena intentiona muuta tosiasiallisia käytännön voimasuhteita.


Sen sijaan, kun ihminen ohitetaan, on vaarana lakata tukemasta ihmislajin sisäistä moraalista monimuotoisuutta. Ihmislaji on moraaliselta rakenteeltaan monimuotoisempi kuin yksikään toinen eläinlaji. Ihminen on paitsi vaarallisempi (itselleen ja toisille) kuin mikään toinen eläinlaji, myös kykenevämpi positiivisessa mielessä muuttamaan toimintaansa. Nämä ominaisuudet jakautuvat ihmislajin sisällä jollakin tavalla, johon voi kenties vaikuttaa (viittaan puheena olleisiin lääkeaineisiin jne).


Pikemmin kuin eettinen biosentrismi, minua kiinnostaa Sheldrake-tyylinen lähtökohta, joissa otetaan Platoniin nous aspekti huomioon (vrt. morfiset resonanssit, morfogeneettiset kentät). Nous-aspekti Logos-aspektin vastakomponenttina Platonin "järjen"-käsitteessä selittää ihmisen moraaliseen monimuotoisuuden. Tämä asia voitaisiin ehkä jättää nietzscheläisesti huomiotta, ellei ihminen olisi eläinkunnassa dominanssiasemassa, jollaiseksi tilanteen ehkä saattoi hahmottaa vielä Nietzschen elinaikana. Voitaisiin tyytyä Nietschen tavoin puhumaan vaistosta, määrittämättä vaiston aste-eroja (vrt. ayahuoscakokemuksen kollektiivinen piirre). Jos ulkoiset olosuhteet ja toiset lajit enemmän kuin ihmislaji itse määrittelisivät ihmispopulaation nykyhetkeä ja tulevaisuutta, nous voitaisiin suhteellisen vaarattomasti sivuuttaa.

Lopullisessa ratkaisussa asettuvat vastakkain ihmisen ehdoton seksuaalisuus ja planeetan ekologinen kestokyky. Näistä ihmisen seksuaalisuus on myytisesti idealisoidumpi ja voimakkaampi epäjumala (vrt. Mars, Ares, Venus, Afrodite jne). Planeetan tuhoutuminen ei pelota eikä huoleta näitä yksilötietoisuuden vaikuttavimpia käskijöitä. Muinaiset sodan ja rakkauden jumaluudet liittoutuvat aina maailmanlopun jumalan kanssa biosfäärin kokonaismoraalia vastaan, koska ne ikään kuin edelleen elävät modernia edeltäneissä voimasuhteissa.

Tämä ajatus on kenties sheldrakelainen, kenties anti-nietzscheläinen.

Ei kommentteja:

Hae tästä blogista

"Käymälässä en käynyt, mutta ostin kokoelman runoja. Eikö se ole yksi ja sama?"
- Kejonen

"Minä puhun hyveestä, en itsestäni, ja kun moitin paheita, moitin ennen muuta omiani."
- Seneca

"käymälässä aamuisin kuolemanjälkeistä peliä"
- Krivulin

Blogiarkisto

Tietoja minusta

svenlaakso (at) yahoo.com