6.3.2016

MANUELLA BLACKBURN

on vuonna 1984 syntynyt uusi akusmaattisen musiikin ylipapitar. Hänen dynamiikkansa, selkeytensä ja femiini liikkuvuutensa on jotakin ennen kuulumatonta. Tätä musiikkia pitää kuunnella todella kovalla ja todella hyvilla high-end hifilaitteilla. Lopputulos on puhtaasti studiotekniseltä laadultaan ällistyttävä. Miten tällaista ääntä on voinut saada aikaan vain reilu parikymppinen opiskelija? Miksi mitään vastaavaa ei löydy? Hänellä on täytynyt olla hyvät opettajast studiossa.
 
Googlaamalla löytyy kaikenlaisia esoteerisia selityksiä Blackburyn teoksille. Löytyy höpötysvideota Denis Smalley spektraalisista avaruuksista, muttei mitään konkreettisesti hyödyllistä tai selventävää. Toisaalta tapa, jolla Blackburn käyttää tonaalisia urkupisteistä ja analogisia syntetisaattoreita subbassojen luomisessa (esimerkiksi kappaleissa "Karita Oto" ja "Switch on") voi olla kiinnostavaa tarkastella Smalleyn teoriaa vasten. 

En ole aikoihin tutustunut siihen, miltä GRM Tools tai Cecilia näyttävät tänä päivänä. On myös runsas vuo uusia työkaluja kuten Zynaptic Morph ja Mangle Granular. Niistä kaikista pitäisi valita parhaat ominaisuudet yhdistettynä loistavaan monikanavaekspanderien, -kompressorien ja limitterien hallintaan, että syntyisi Blackburnin tasoista ääntä. Taustalla on myös varmasti hurja määrä ihan käsityötä.  
 
Manuella Blackburnin esikoinen Formes audibles on aivan uskomaton akusmaattinen albumi. 

Akusmaattisten keinojen käyttöä ei voi ohittaa. Samalla hieman vanhanaikaisena ja perusteettomana häiritsee se tarkka rajaus, jolla akusmaattiset tekijät rajaavat musiikillisia elementtejä ulos teoksistaan.

Kokeilin nyt hieman GRM Toolsin demoversiolla ja FabFilterin kuusikanavaisella expanderilla. Luultavasti Manuella Blackburn ei käytä GRM Toolsin hieman vanhentuneen oloisia algoritmeja. GRM PitchAccum ja Freezer tuottavat muutaman minuutin kokeilulla aika mielenkiintoista jälkeä. Cecilia 5 ohjelmassa on kiinnostava uusi Pelletizer moodi.

Valitsen kappaleen "Karita Oto" vuosituhannen vaihteen jälkeisen ajan parhaaksi akusmaattiseksi kappaleeksi. 

Ei kommentteja:

Hae tästä blogista

"Käymälässä en käynyt, mutta ostin kokoelman runoja. Eikö se ole yksi ja sama?"
- Kejonen

"Minä puhun hyveestä, en itsestäni, ja kun moitin paheita, moitin ennen muuta omiani."
- Seneca

"käymälässä aamuisin kuolemanjälkeistä peliä"
- Krivulin

Blogiarkisto

Tietoja minusta

svenlaakso (at) yahoo.com