4.3.2016

Itsemurhalla uhkailu on taiteilijoiden lempipuuhaa. Itsemurhalla uhkaillaan yleensä omia vanhempia rahan toivossa tai puolisoja, entisiä puolisoja tai kumppaneita. Itse en ole uhkaillut puolisoita tai kumppaneita itsemurhalla, koska olen köyhänä miehenä tiedostanut reaaliteetit: uhkaukselle vain naurettaisiin. Minuakaan ei ole uhkailtu entisten heilojen taholta, ellei sellaiseksi lasketa soittoja sairaalan tiputuksista tai saattohoitomajoilta, sekavia öisiä puhelinsoittoja, joissa ilmaistaan että elvyttävällä spermalla olisi kysyntää. Tavallaan siis käänetinen uhkaus: kuolema tulee ilman siittiöitä verenkierrossa. Vanhempia olen kyllä tullut uhkailleeksi aikojen saatossa, rahapulassa.
 
Toissapäivänä puhuin isän kanssa itsemurhasta pimeässä huoneessa. Se ei ollut uhkailua vaan mielenkiintoinen keskustelu siitä kuinka paljon miinusmerkkinen omakustannetaiteilu välillä vituttaa kun ikävtoverien lapsetkin alkavat jo olla tunnustettuja tekijöitä. Sellaista on pystymetsästä ilman suvun korruptiovoitelua lähtevä epäselvä pyrkimys lasisessa labyrintissä, jossa viisas neuvo on suurin synti.
  
Illalla pimetessä ulkona oli valkoisampaa kuin huoneessa. Kolme peuraa ja yksi vasa tulivat syömään lintulaudalta ikkunan vierestä.

Viime yönä unessa suuri avaruusalus laskeutui kaupungin päälle murskaten talot. Odotin kerrostalon kerroksessa kuolemaa. Pommisuojassa olisin voinut pelastua. Mutta siellä oli niitä muita.

Ei kommentteja:

Hae tästä blogista

"Käymälässä en käynyt, mutta ostin kokoelman runoja. Eikö se ole yksi ja sama?"
- Kejonen

"Minä puhun hyveestä, en itsestäni, ja kun moitin paheita, moitin ennen muuta omiani."
- Seneca

"käymälässä aamuisin kuolemanjälkeistä peliä"
- Krivulin

Blogiarkisto

Tietoja minusta

svenlaakso (at) yahoo.com