19.1.2016

IHAILIJA

Niin kuin ei voi olla ihailematta antiikin raunioiden kauneutta, en voinut olla ihailematta Morgan Koleeramäen sopivasti meikattuja ja ystävällisiä kasvoja, joista työntyi esiin tuo huikea nenä. Ihailu on kummallista puuhaa. Se käy miltei työstä. Olennaista on se, että ei saa itse kasvaa tai muuttua ihmisenä. On pysyttävä samana, Sven Laaksona, koska ihailun kohdekin on aina sama, kristallisoitunut Morgan Koleeramäki. Suhteen kohteeseen on pysyttävä vakiona ennallaan.


Kun aloitin ihailun olin kolmentoista. Seksuaalisuus oli herännyt, mutta sillä ei vielä ollut sukupuolta. Pukeuduin itsetekemiini housuihin ja yritin vaikuttaa Morgan Koleeramäeltä. Itseasiassa yritin olla hän. Ja olinkin hän, alkukantainen ihminen, juuri se metsän eläin, jonka naamioon pukeuduin.


Ihailu on olemassa, jotta ei tarvitsisi elää niin kuin opettaa. Ihanne elää, ihailija opettaa. Filosofi olisi  olla nämä kaksi asiaa yhdessä ihmisessä. Sillä ei ole mitään tekemistä minun kanssani.


Olin silloin aivan yhtä sumuinen kuin olen nyt. En oppinut vieraita kieliä. Varastelin jatkuvasti. Heitin suurimman osan kamasta pois. Harva asia kelpasi minulle. Ihailuni kohteen kuvat olivat jotakin mitä säilytin.


Ihailin häntä kuin ruttoa. Ihailin häntä kuin saastaista tautia, joka nujertaa ylpeimmän aatelisen. Ihailin häntä kuin erästä barbiehahmoa. Myöhemmin minua on verrattu häneen positiivisesti: olet pehmeäihoinen ja viisas kuin Morgan Koleeramäki! Ihailin häntä kuin kaukaista tultasyöksevää tulivuorta ja halusin työntää penikseni häneen yhtä vähän kuin sellaiseen. Ihailin häntä kuin kaunisrakenteista kamelia jossakin eläintarhassa. Varoin häntä, vaikka näin hänen kuihtuvan ruuminsa suljettuna vankkaan rautahäkkiin. Vapaana omissa viidakoissaan en olisi sitä elukkaa halunnut kohdata.



Sinä päivänä kun sain tietää, että Moira, tuo Moira, oli pedofiili, loppui nuoruuteni. Siitä alkoi vanhuus. En aavistanut, että kaikennäkevä kristallisoitunut Morgan Koleeramäki tulisi pian pelastamaan koko maailman.

Erehdyin taas. Olin ollut aina väärässä.


Ei kommentteja:

Hae tästä blogista

"Käymälässä en käynyt, mutta ostin kokoelman runoja. Eikö se ole yksi ja sama?"
- Kejonen

"Minä puhun hyveestä, en itsestäni, ja kun moitin paheita, moitin ennen muuta omiani."
- Seneca

"käymälässä aamuisin kuolemanjälkeistä peliä"
- Krivulin

Blogiarkisto

Tietoja minusta

svenlaakso (at) yahoo.com