31.3.2015

KOVAT VÄITTEET

ovat synkeitä ja pessimistisiä väitteitä ihmisen muuttumattomuudesta. Koska kovilla väitteillä pyritään varmuuteen ja valtaan, niiden esittäjät eivät peräänny, jos käsittävät erehtyneensä. Kovat väitteet ovat turmiollisen olotilan säilymisen ehto. Ne lausutaan luonteeltaan kirouksina. 
Ikaros putosi alas pikemmin siipiensä
heikkoutta kuin Auringon polttamana.

Lentäminen ei kysy siipiä.

30.3.2015

Ensin kypsyyden teeskentelyä, sitten nuoruuden teeskentelyä.
Ennen tein kahdessa tunnissa runoeditoinnit, joihin minulla nykysin kuluu puolivuotta. Ei siis ihme, että työtehoa on tullut rutkasti lisää: äärettömän paljon teen vähemmn huononnuksia teksteihin nykyisin. Ahkeruus on sitä, ettei tekstiin koske. Tekstin hyvyyden voi laskea yksinkertaisella kaavalla: tekstin työstämiseen kuluneiden vuosien määrä jaettuna merkkien määrä kertaa muutosten määrällä. Tekstin kirjoitus lasketaan yhdeksi muutokseksi.
Jos maailmankaikkeudessa on Maan ulkopuolista älyllistä elämää, on kuitenkin erittäin epätodennäköistä että olentojen mittakaava olisi sellainen, jonka pystyisimme havaitsemaan. On hyvin todennäköistä, että olennot ovat ihmisiin nähden joko havaitsemattoman pieniä tai havaitsemattoman suuria. Maailmankaikkeudessa myös mittakaavoja on äärettömän paljon.

KANSA JA EPÄKANSA

Demokratian ongelma on kansa. Kansa on erikoinen eminenssi, jota kukaan ei edusta. Kukaan ei kuulu kansaan, silti kansa on. Kansalla ei ole mieltä eikä aivoja. Sillä on henki, ilman logiikkaa. Kansan henki on kuin outo suuri paradokseista ja päättömyyksistä sotkettu lankasykerö. Kaikkien kansojen henki on täsmälleen samanlainen, eikä kansoissa ole tässä suhteessa mitään eroa. Erot, joita pidetään kansallisina eroina, ovat pelkästään eroja siinä aineksessa, joka ei kuulu kansaan: kuinka paljon sitä ainesta on ja muodostaako se epäkansan, joka on kansan täydellinen vastakohta.

Kansa leikkii typerää, jotta se saisi kunniallisen syyn todeta: en ole hyvä huijari, koska olen tyhmä. Olen siis viliptön ja rehellinen. Kunniattominta mitä kansa voisi keksiä olisi sanoa: en ole huijari, koska en halua olla huijari. Jokainen haluaa olla huijari, ja epäkansa tietää sen. Siksi epäkansa leikkii fiksua ja sanoo: olen hyvä huijari, koska olen fiksu. Olen siis vapaa kaikesta jaloudesta ja ihmisellisyydestä. Todellisuudessa kansa on epäkansaa fiksumpaa, koska kansa sentään tietää sen, ettei mitään voi tietää. Kansalta ei voi salata mitään. Mutta epäkansalta voi salata kaiken, koska he uskovat vain tieteellisiin tutkimuksiin. 

Ei siis ihme, että kansa ei halua äänestää itselleen edustajaa, vaan petturin, pilkkaajan tai alistajan. Kansalle eduskunta on jotakin mihin kuuluukin päästä vain hyvien taskuvarkaiden. Se on nimenomaan ansaittu palkinto hyvälle huijarille hienoista taidoista. Kansan mielestä päättäjä, joka ei osaa pettää ja huijata kansaa ja joka ei sydämestään halveksi kansaa, on kelvoton johtamaan kansaa. Siksi, jos kansaa haluaa kansan omaksi parhaaksi johtaa, on kansa pidettävä tiukasti alistettuna runsasta verenvuodatusta välttelemättä. Kansaa ei voi rakastaa millään muulla tavalla kuin rynnäkkökiväärin tähtäminen läpi. Jos kansalle haluaa hyvää, se on annettava rynnäkkökiväärin tunkin kautta. Jos kansalle haluaa antaa, se lyötävä sille rynnäkkökiväärin perällä. Siksi kansaa, kansan psykologiaa ja kansan halua, voi ymmärtää vain poliitikko, joka on synonyymi sanoille taskuvaras ja huijari. Poliitkot ovat ylipäätään hyviä johtajia, koska läpikotaisin mädät ja pahat ihmiset eivät ole kovin julmia. Vain läpikotaisin hyvä ihminen on äärettömän julma.  

"Pelkää ihmistä joka tarkoittaa hyvää." Tiisala



Valtameri ei ole lapsenvahti.
Valtameri ei katso perään.
Uusi SC kaveri Lockportista. Liikenteessä hyvin samantapaisella filosofialla kuin minä. Lieneekö syykin sama: suuri etäisyys ihmisasutukseen ja niin sanottuun sivistykseen? Asuu kilometrin päässä Niegaran putouksilta. Tuossa nuo lähimaastot 50 kilometrin säteellä olisivat todella mielenkiintoisia. Jos lähtisin joskus vielä Amerikkaan (olen kerran käynyt) varmaankin pyörisin puoli vuotta tuolla alueella noin 30 kilometrin säteellä. Ei mitään suureellista Road 66 -kokemusta, vaan saappaat jalkaan ja metsään.


MIELENKIINTOISUUS

tuntuu olevan elektroakustisessa taidemusiikissa kriittinen luonnonvara. On paljon hyviä säveltäjiä, jotka tekevät elektronisia kappaleita, mutta erittäin harva heistä on mielenkiintoinen elektronisessa musiikissa. Esimerkiksi Antanas Jasenka on ammattilainen, mutta mielenkiintoinen hän ei ole. Luettelematta on olemassa pohjaton määrä elektroakustista musiikkia, joka on kelvollista, muttei mielenkiintoista.

Mikä on ongelma? Jos tilannetta vertaa maalaustaiteeseen, voi sanoa, että missään taidemuodossa ei esiinny vähemmän Kandinskyjä kuin elektroakustisessa musiikissa. Jos Kandisnkyyn vertaa, voi sanoa, että parhaat ja tunnetuimmat ammattilaiset tällä alalla, osaavat juuri ja juuri pursottaa väriä tuubista ulos. Maagisista väritehoista voi tuskin puhua. Ja tämä johtuu vain siitä, että kyseinen taidemuoto on muutamia kymmeniä vuosituhansia nuorempi kuin maalaustaide.   

SUOMI PERKELE

Vuoden 2014 kaksiosaisen painoksen sivumäärä 1396. Suomi Perkele.

>>



29.3.2015

Saksalainen kauhu, se ei ole elokuvagenre. Se on tosielämää. Kauhu ylipäätään ei sovi eurooppalaisille taidegenrenä, kun supernaturaalinen kauhu on aivan liian jokapäiväistä että sitä voitaisiin ajatella kauhuna. Meillä on Antti Hyry, mutta ei supernaturaalista suomalaista kauhua. Kauhu ei ole eurooppalaiselle leikkiä niin kuin se on jenkille. Eurooppalainen huokuu jokaisella solullaan supernaturaalista kauhua.

 

UUDET VERSIOT

>>


>>


FRANKENSTEININ HUMANISMI

Kokoomuksen ongelma on se, ettei sillä ole mitään teoriaa ihmisestä. Sillä on vain laskukaava, joka joskus toimii, joskus tuottaa kammottavaa jälkeä.

28.3.2015

SILLEENJÄTTÄMINEN

Monian asioiden kanssa säheltäminen on suomalaisessa kulttuurissa perinteisesti kirjoittamaton tabu. Sitkeässä on sananlasku, jonka mukaan vähän kaikkea ei ole kunnolla mitään. Monipuuhaisuutta pidetään myös hajamielisyyden synonyyminä. Jos tätä tabua rikkoon, on mustalla listalla kaikissa arvonnoissa.

Tämän tietäenkin, teen itse kaikkea mahdollista, ikään kuin harrastuspohjalta, diletanttina, joskus jopa ilman varsinaista intentiota. Ei ole mitään menetettävää, kun olen mustalla listalla joka tapauksessa ilman pienintäkään poispääsyn mahdollisuutta. Olen Charles Dexter Wardin pimeyden kuilussa, jonne minut ovat sysänneet maata kansoittavat alhaiset ja pienet ihmiset, niin että kättään kaikin voimin ojentavat ruusuntuoksuiset jumaluudet eivät saa minua kuilusta temmattua yläilmoihin.

Niin hillitön on ihmisten valta yli jumalien.

Tässä kuilussani, Charles Dexter Wardin tavoin salaillen ja kyräillen ihmisiltä puuhailujani, mutta toisin kuin hän pimeiden asioiden parissa, minä valoisien ja toivorikkaiden asioiden parissa. Vaihtamalla aihetta saan tavallaan etäisyyttä tekemisiini nopeasti. Aiheen, keinon, näkökulman, aistin vaihtaminen on metodi. Toisaalta kaikki on yhtä idealistin prosessin (joka on silkkaa materialismia) näkökulmasta.  

Toisekseen joskus ilmestyy jotain ideoita, jotka voi iskeä valmiiksi kuin kärpäset lätkällä. Tavallaan kaikki tällainen alkemistinen puuhailu on kissamaista odottamista hiirenkololla. Kun ideahiiri pistää pään ulos, isken. Muuten torkun jumalten huhuillessa tavoittamattomissa yläilmoissa. Olen huomannut että hosuminen ja näennäinen tekeminen vain aiheuttaa sen, että ideahiiri ei koskaan pistä päätään ulos kosmoksen madonreijästä. On parempi vain hiljaa odottaa, kaikessa siinä kammion ruusuntuoksussa. Joku asia ratkeaa aina lopulta... tavallaan, joku kolo vilkahtaa... jostain ilmestyy hiiren pää.

Kaikkia koloja vartioidaan yhtä aikaa. Idealisti puhuu kaikista asioista yhtä aikaa. Harvoin mitään tulee sieltä mistä jotain odottaisi. Tavallaan se hiiri on kuin vision selvyys. Selvänäköinen hetki, jota odotan. Odotan sumupilvien väistymistä, pientä tuulenpuuskaa. Joku asia, mikä hyvänsä niistä monista vireillä olevista, muuttuu jossain vaiheessa päivänselväksi. Jos on paljon erilaisia mahdollisuuksia, on helpompi odottaa ja antaa olla. Silleenjättäminen on tärkeä taito. Ettei pilaa itävää ja puolivalmista.

Harva ihminen saa tekemisiinsä etäisyyttä yhdessä yössä. Jos se onnistuu, mikäs siinä sitten, voi tehdä vain yhtä juttua ihan hyvin.
Kyynikon vastakohta? Muuten idealisti, mutta taiteessa materialisti?

IHMISEN KERTAKÄYTTÖISYYS

Ihmiskehon kertakäyttöisen luonteen ovat parhaiten ymmärtäneet sotilaat, pornotähdet ja prostituoidut. Silti kannattaa muistaa, että ihmiskeho on antenni.

Äänen infra-taajuudet vastaavat ihmisen aivotoimintoja. Infratajuudet ojaavat aivoja: uni, valve, väsymys. Mutta korkein vireystila on 20 kHz:n kohdalla. Infrataajuus 7.5Hz on maankuoren värähtelytaajuus, josta voimakkaana sortuu talot ja halkeilee kallot. Tietyt voimakkaat matalat taajuudet voivat rikkoa ihmisaivojen hermoratoja, ja halvaannuttaa pysyvästi. Ne rikkovat myös munuaisten hiusverisuonia.

Bassotaajuus 50Hz vaikuttaa polviin, 80Hz pakaroihin, 110Hz palleaan. Keskitaajuus 4kHz osuu korviin, jonka takia se sattuu kovana eniten korviin. Entä jos mennään yli kuuloalueen? Ultrataajuudet 35-55 kHz osuvat hampaisiin. Se, että ihminen ei kuule korvin tiettyjä taajuuksia, ei terkoita sitä etteivätkö ne vaikuta.

Siitä, että näitä asioita ei kunnolla tunneta, seuraa se, että esimerkiksi meditaatiolta odotetaan vaikutuksia, joista sillä ei voi olla. Meditaatio auttaa omiin kanavointeihin, mutta se ei vaikuta siihen mitä tulee ulkoa. Eri ihmiset (sielut) ovat eri värähtelyille herkkiä.

Minulla lääkitys käytännössä demppaa tiettyjä värähtelyjä joille olen yliherkkä. Oireet, jotka ilman lääkitystä, tai lääkityksen pienenkin vähentämisen seurauksena alkavat:

- Outo elohiiri vasemmalla rinnassa. Ei kai sydän.

- Yöllä herääminen kello 5.15 ihan kuin se olisi herkkyys infraäänelle. Lähistöllä oleva tehdas: että tietyntaajuinen infraääni aiheuttaa tietyn epämiellyttävän tuntemuksen.


Asiaa on hyvin vaikea tietää. Pitäisi tutkia ponnekkaammin. Esim. nyt aluksi melun mittaaminen tehtaasta.
Marihuonan vapauttamista ajavat ihmiset ovat hieman naurettavia siinä, että kauppaavat asiaansa yleispätevänä lääkkeenä lähes kaikkeen, varsinkin alkoholin käytön korvaajaksi. Naurettavuus on käytännössä tietämättömyyttä: ihmiset ovat paitsi fysiologisesti, myös henkiseltä rakenteeltaan äärimmäisen erilaisia. Joillekin ihmisille marihuonan polttamisella ei ole minkäänlaista positiivista vaikutusta. Joillekin ei viini nouse lempeästi sieluun. Luulisi näiden olevan perusasioita, mutta ei. Marihuona ja muut huumeet toimivat niille, joille toimivat hyvin. Monille ne eivät toimi tai toimivat huonosti. Siksi mitään ei voi yleistää eikä mitään voi tuputtaa. Dionysos nyt ei viiniä vaihda tupakkaan.
Lovecraftin Charles Dexter Wardin tapaus on paras koskaan lukemani kauhukirja. Yksinkertaisesti siitä syystä, että se on äärimmäisen kammottavaa luettavaa ja saa aikaan kummallisia tunnetiloja. Teos on yksityiskohtaisessa tarkkuudessaan ja aiheensa (ainakin ajankohtaansa nähden) erikoisuudessa hämentävä. Kai sitä voi nerokkaaksikin sanoa. Teosta ei julkaistu tekijän elinaikana, mikä yksinomaan lisää sen kammottavuutta ja tehoa. Kyllähän nyt jokaisella, joka mitään ymmärtää, on alkusivuilta asti selvää, että tässä ollaan perusteellisesti erikoisen ja maailmankirjallisuudeksi luokiteltavan aineiston äärellä. Teos ja toimii hyvin myös suomeksi (Jalava). Huom. teokseen ei kannata tutustua elokuvasovitusten kautta. Nopeasti vilkaisten elokuvaversiot eivät anna oikeaa kuvaa. Paitsi että sovitukset ovat huonoa kauhua, on elokuvattu kauhu aina köykäistä Lovecraftin kirjalliseen alkuperäisilmaisuun nähden. Tämä johtuu siitä, että elokuvan aistivoima on niin visuaaliseen ja näkyvään kiinnittynyt, ja siksi Lovecraftin moniaistiseen sanontaan verrattuna köykäistä. Elokuva on tositaiteen pikkuserkku.

TUNTEMINEN

- Harvemmin tulee nykyään vastaan ennestään tuttua artistia...

- Itsekin muuttuu ennestään tuntemattomaksi.
ISÄ: No, mitäs sanot? 
TYTÄR: Ai mistä?
ISÄ: No tästä runosta.
TYTÄR:  Kuule. Kumpi meistä on vanhempi?

27.3.2015

KULTAKAUSI

Keskinkertaisuudet puuhailevat taiteen parissa koska tekijät ovat liian sairaita. Tai tekijöitä ei ole. Tekijät ovat aina sairaita. Paitsi kultakausina.

KOSMINEN KUOPPA

Mikä taivas nyt putosi niskaan. Vatsatauti poistui, mutta olo heikkeni entisestään.

26.3.2015

TRAGEDIA

Tragedian voi aina pysäyttää. Jumalat, ellei kukaan muu. Mutta he katselevat sitä kuin turvasta, eivätkä viitsi sanoa mitään. He selittävät itselleen: asioiden kulkuun puuttuminen ei olisi reilua. Edelliselläkään kerralla, kun joku ristiinnaulittiin syyttömänä, kukaan ei puuttunut. Olisi epäreilua, jos nyt puututtaisiin. Tragedia ei ole tahdottu, he selittävät. Se vain tapahtuu, omalla painollaan. Ei tarvitse olla pahansuopa, ettei sitä viitsi pysäyttää. > huvittelu > pedofiilin muusa 

TÄLLÄ HETKELLÄ OIKEANLAISESSA

venäjädoktriinissa pitää lähteä siitä, että 1) Venäjä ei halua sotaa, mutta 2) Venäjä haluaa kyetä puolustautumaan mahdollista uhkaa vastaan.

Mistä tiedämme tämän?

1) Riittää että katsoo Venäjän infrastruktuuria ja sitä toimeliaisuutta, joka sen uudistamisessa on käynnissä. Jos Venäjä tahtoisi sotaa, vanhaa infraa ei täydellä teholla uudistettaisi juuri tällä hetkellä.

2) Mahdollisia uhkaprosesseja on nähty jo niin monia, että Venäjällä on syytä pelätä. On lyhyen ajan sisällä nähty uskomattoman monta USA:n ja CIA:n lietsomaa sisällissotaa, joihin Nato tai muu länsiliittouma on sitten puuttunut. Tämä on täysin kiistaton ja objektiivinen tosiasia muustakin kuin Venäjän näkökulmasta katseltuna.


*

Kolmanneksi, jos olisi tiedossa jokin indikaatio, joka objektiivisesti viittaisi siihen, että Venäjä haluaa sotaa, se olisi helposti ja uskottavasti tuotavissa esiin. Kukaan ei kuitenkaan tuo esiin mitään tällaista. Esiin tuodaan VAIN JA AINOSTAAN Venäjän ymmärrettävästä puolustautumisintressistä lähtevää toimintaa siinä valossa, että se olisi luonteeltaan hyökkäystoimintaa. Tämä esilletuonti on aina asiantonta ja kohosteista, populistista ja tietämättömiin ihmisiin vaikuttamaan pyrkivää. Se ei koskaan ole puhetta järjen äänellä. 


*

En sano, että tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku. Koska tiedän, että siihen ihmiskunta ei koskaan kykene. Sanon mieluummin: joidenkin tosiasioiden tunnustaminen voisi hyödyttää jopa sokeaa.

ERIKOISTUMINEN

kehittymisen vastakohta. Voiko kukaan hoitaa yhtä tehtävää, ellei ymmärrä kokonaisuuden toimintaa? Ja voiko kokonaisuuden käsittää, ellei ole käsitystä monesta tehtävästä.

IHMISKUNTA

puolijärkevien puolijumalien lahko. Ihmiskunnan tarustossa puhdas hulluus kuvataan uljaana sotaretkenä. Erikoisuuksia: heikentynyt kyky anteeksiantoon. Ainoa toivo: kova henkinen työ itsen täydellistämisessä.



SIUNAUS

Korruptio on koukku joka niellään. Se joka nielee pitää sitä hyvänä, koska luulee aina nielleensä vain pelkän madon. Se joka korruptoi, tietää että koho nykii. Siunausta pidetään kirouksena, koska siunauksellisessa ei ole mitään korruptoivaa.
Kuuntelin tänään 25 vuotta vanhoja nauhoituksiani. Onhan niistä kuultavissa tämä mihin on tultu. Mutta myös edeltävät harhapolut, jotka olen joutunut täysimääräisenä kulkemaan. Mukavaa oli se, että lapset tykkäsivät nauhoista, joita kasettinauhuri söi minkä ehti. Oli vähän ilkeä tunne tajuta siinä aina ainoan arkistotallenteen tuhoutuvan. 
Vihdoin taiteilija, joka ei kyseenalaista mitään.
Elämä on yhden miehen ihmiskoe.

25.3.2015

Tärkeämpää yksimielisyydessä on se kenen kanssa pitää olla samaa mieltä kuin se mistä asiasta.
Albumi lähti vinyylimasterointiin englantiin. Olen lopputulokseen tyytyväinen. Raidat 1, 3, 5 ja 6 voisi sovittaa sopiville orkestereille, jolloin niihin saisi vielä paljon lisähyvää. Jos on hyvä näinkin. Syksyllä tulee toinen albumi moskovalaiselta levymerkiltä, joten ajatukset ovat jo vahvasti siinä. Lisäksi: Suren toki sitä ettei tämä ole runouttani -käsikirjoitus valmistuu pian. Oligarkkipassiota en ole ehtinyt juuri työstää. Ehkä loppuvuodesta sitä. Juuri nyt: vatsatauti.

24.3.2015

Tutkielma näkyvän valon luonteesta.



New concerto for quarter-tone accordion (Veli Kujala) by renowned Finnish composer Jukka Tiensuu.

22.3.2015

HENKINEN ELÄMÄ

Älä tee niin kuin kaikki tekevät, ellet halua kuolla. Kaikki yleensä kuolevat. Psykologia on tätä: katsotaan ympärille, mihin suuntaan maailma kehittyy, ja kehitytään sen mukana. Sopeudutaan kyseenalaistamatta liikesuuntaa tai kysymättä, kuka on liikkeen alullepanija. Liikkeen alullepanija on se, joka suggestoi ja manipuloi.

Mainpulaattorille psykologia on joukko sääntöjä ja oletuksia, jotka eivät seuraa yksilön kokemuksesta, vaan kliinisestä tiedosta. Ilman kliinistä tietoa yksilö ei voi nähdä tilaansa manipulaattorin keinotekoiseksi ja epäintuitiiviseksi luomassa hamsterinhäkissä.

Henkinen elämä ei ole suorassa suhteessa enempää yksilöpsykologiaan kuin kliiniseen tietoon. Henkinen elämä ei ylipäätään ole kiinnostunut ihmismassan ja sen manipulaattorin välisestä leikistä ja koirankoulutuksesta. Henkisen elämän palkinnot ja päämäärät ovat toisaalla. Henkinen elämä ei vastusta psykologista kokeilustudioa, joka maailma on. Se elää sen mukana, sen väkivaltaisten suuntaviivojen mukaan, mutta pohjimmiltaan siitä välittämättä, oman päämääränsä mukaan.  

AURINKOLUOLA

rajatta lisääntyvien valonlähteiden avartama luola kuin auringon sisus

VERTAISTUKI VALHEESSA

Uskontoa ei tarvita totuudessa pysymiseen, koska totuudessa on pysyttävä yksin, ja se on mahdollista. Mutta valheessa ei mitenkään voi pysyä yksin: siihen uskontoa tarvitaan.

21.3.2015

TOTUUDEN ESIINKUTSUMINEN

Mikä on tämä tila,
jossa mahdollisimman hullu
päivälehden otsikko
ei enää pelota?
Runoutta on kahta lajia.
On runoutta. Ja on runoutta.
Olen kahden puolen rajaa.
Olen tällä puolella.
Ja olen tällä puolella.

POLIITIKKO JA VIRKAMIES

Euroopan unionin pahin vika on ulkopolitiikan järjettömyys. Yhdysvaltojen suhteen ei osata pitää puolia, Venäjän luonnollisia tarpeita ei haluta käsittää. Ongelma on siinä, että EU:n ulkopolitiikkaan vaikuttavat egoistiset poliitikot, eivätkä sitä johda absoluuttisen harmaat ja egottomat virkamiehet. Tämä olkoon ylistyslaulu virkamiehelle! Sillä virkamiehiä ei kyllin voi ylistää: he pyrkivät tasapainoon, ja turhan muuttelun lopettamiseen. Virkamies pyrkii siihen, että asiat ovat kunnossa ja mitään ei tarvitse tehdä. Virkamies tekee näkymätöntä työtä, jolla on ääretön merkitys.

Poliitikko taas on sosiaalisesti sairas ihminen, jonka ego seikkailee patologisissa tiloissa. Poliitikko halua koko ajan näytellä tekevänsä oikeaa näkyvää työtä: hänen pitää näennäisesti touhuta ja muuttaa. Poliitikko tekee näkyvää työtä, jolla on korkeintaan negatiivinen merkitys. Poliitikko ei koskaan ole vastuussa mistään. Kaikki vastuu on sokaistulla kansalla, joka sokeudessaan poliitikon omaksi tuhokseen käy äänestyskarjana vaaliuurnilla juoksemassa. Tämän lisäksi poliitikot ovat vaarallisia, koska he näkevät vaaraksi itselleen kaiken, mikä on viisasta, hyvää ja kannatettavaa. Mahdollisimman suurta mielettömyyttä poliitikot kutsuvat ratkaisuksi. Ja tämä toimii, koska virkamiehet eivät tee mitään: virkamiehet eivät pane mielettömyyttä toimeen.

Virkamiehen elämän tarkoitus on poliitikon pysäyttäminen. Virkamies on jonkinlainen yhteiskunnan rakenteissa naama peruslukemilla hommaileva talkkari, jonka tehtävä on kulkea persesurinatappisen poliitikon perässä ja tehdä tyhjäksi jokainen poliitikon tekemä huononnus, heikennys, tihutyö ja pahansuopa muutos. Virkamiehen jumalansiunaamin ominaisuus on tietty laiskuus, joka estää häntä tekemästä yhtään turhaa, rikkovaa, hajoittavaa, pois päämäärästä johtavaa, työtä. Virkamies ei odota työstään minkäänlaista korvausta. Lahjakellojen hankintakin on säästölistalla silloin kun hän vihdoin pääsee eläkkeelle. Siksi työnvieroksujat (eli poliitikot) on hakattava irti yhteisien asioiden hoitamisesta ja ohjattava hoitolaitoksiin, joiden tarjoamia puhdetöitä he kykenevät oikeasti hoitamaan.

JA YÖT JOI VIINAA

Sami Liuhdon Taudinkuva -yhtyeen esikoislevy Päivät rakasti elämää (2015) on puhdasverinen lisäosa turkulaisen romantiikan traditioon. Markku Into, J. K. Ihalainen, Juha Kulmala, Esa Hirvonen kuuluvat vaikutteina selvästi ja tarkasti. Mutta Liuhdon runo-orkesteri ei ole vain tätä ja näissä rajoissa, vaan hän haluaa laajentaa (tarkoittaako se nyt sitten turun uuden runoliikkeen ahtaudesta vanhan runoliikkeen suuntaan), kuitenkaan sen väkivaltaisemmin rikkomatta traditionsa tarkkoja rajoja ja sääntöjä. Ja se on jossain määrin hyvä asia. Selkeätä traditiota vasten löytyy selkeä vastaanotto.

Varsinaisen kritiikin lausuminen on vaikeampaa. Suhteessa traditioonsa, en osaa kritisoida levyä tämän paremmin. Varsinaiset kritiikin muotoilun ongelmat alkavat vasta kun teos sijoitetaan johonkin laajempaan kuvaan. Traditiot, genret, skenet ja alakulttuurit ovat ylipäänsä olemassa koska elämä on lyhyt mutta taide pitkä. Jos ihminen eläisi edes 200 vuotiaaksi, ei mikään traditio, ei edes Turun romantiikka, olisi korvaamaton.

Liuhdon vähän nasaali ja katukarhea luenta kontrastoituu hyvin keskiaistuomarinurmiolaista taustaorkesteria vasten. Leikittelyt nonsensikaalisuuksilla ja avantgarden eleillä uhkaavat jäädä leikittelyiksi. Meno on vahvimmillaan suoraviivaisessa taustarytmin jäsentämässä beat-latelussa. Avantgardistisessa osastossa viimeisen kappaleen anagrammiagricolismi on vahva.   

HERÄTYSKELLOILMANKOSTUTIN

"Jos maailmaa ei tahdota parantaa, se huononee." Timo

Ja jos maailmaa tahdotaan parantaa, se huononee. Herran haltuun siis.

Se mikä "Herran haltuun jää, herrain hallusta löytyy." Timo
Syntymä kirjoitetun sanan
ehdottomasta merkityksestä
kirjoitetun sanan ehdottomaan
merkityksettömyyteen.



Tossa 12 minuutin kohdalla maailman kovin sähköviulusoolo:
Kukaan ei voi nähdä vihkimyksensä ylitse.

20.3.2015

DEEP HOUSE JA SIIONIN VIISAAT

(8.8.2014) Kyllä kesäyö menettelee kaupungissakin. Peppu-Annemari oli tiistaiyönä äärimmäisen sensuaalinen ja kaikkien lentoemäntäpeppujen kuningatar. Nuoret suomenruotsalaiset koripallonpelaajamiehet repivät toisensa kappaleiksi peppu-Annemarin edessä. Oli ihmeellinen ilo katsella sellasta täysin hallitsematonta nuorten paviaanien kiihkoa. He tajusivat selvästi: jos ei rojuja saa tänään ränniin, ei toista mahdollisuutta peppu-Annemarin kanssa ehkä koskaan tule. Kun koko porukka uhoavia paviaaneja oli poistettu kadulle tappelemaan, luimin itse peppu-Annemarin läheisyyteen. Kaikki meni hyvin. Ongelma oli lähinnä peppu-Annemarin 180 pitkä musta Louhi -niminen kaveri. Komea lapualaisnainen, joka soittaa harrastuksekseen huuliharppua ja pureskelelee päänkokoisia kookospähkinöitä jauhoksi. Oi sinä avokaadorasvaa ulostava romunsyöjäkaunotar, nilkat kuin kristallilasi.

Ulkona kosijain joukkueet odottivat paviaanimaisen kiihkon vallassa. Sain tehdä töitä käsilläni saadakseni tien auki. Peppu-Annemari pakeni heidän kynsistään ja juoksi perääni Tark'ampujan kadulle. Oi sitä kesäyön kiihkoa, ja tätä.

Eilen Bobby Womack lauloi ja Deborah tanssi niin kauniisti, että joka miehellä joka on joskus viettänyt yönsä neljänkymmenen mustan ravihevosen säkkipiässä pilttuussa polvet tutisivat ja huuli värisi. Deborah on suomen ihanin deephouse-tanssityttö. Deboralilla on niin kauniit sääret että itku tulee. Kylmät väreet lepattivat selkäpiitä ylös ja alas. Aina kun kuulen deep house musiikkia ajattelen Deborahin sääriä ja povia. Tämän naisen liikkeen sensuaalinen sulous ja herkkyys on järkyttävää. Ah Siionin Viisaat! miksi heitinkään sinut suutuksissani ylpeä juutalaiskuningatar Deborah ulos FB-frendeistäni... Kas Pekka Himanen päässyt Deborahin kanssa samaan kuvaan.



Ja lehdet tekivät kuolemaa. Toimittajan valittavissa oli vetääkö viimeisenä juttunaan huumeöverit vai kuolla pään nyökyttelyyn. Ihmisestä tulee likainen ennen kuin siitä tulee tarpeeton ja puhdas.
Deep house on genre, jossa sukupuoliroolit kaikista vähiten ovat sekaisin. Ehkä pitää seuraavaksi (hevilevyn) jälkeen kokeilla siipiä deephousen ystävällisendiskreetissä maailmassa. Mutta niin kuin heavymusiikissa vain Ozzy, deephousessa vain Bobby Womack voi olla täysin uskottava laulaja. Deephouse on soulia. 

Jos yksilö on ihmisyyttä määrittävä
ja ihmisyyttä sinänsä pidetään arvossa
täytyy yksilön olla arvokas. Kysymys
on aina tästä: onko yksilö ihmisyyttä
määrittävä?
SERAFIMA: Ajattelin lukea pikkuveljelle iltasadun. Hän tykkää kun hänelle luetaan satukirjoja ääneen. Njaa, minkähän kirjan tänään valitsen.

ISÄ: Oletko sinä iPadin opetusohjelman avulla oppinut lukemaan?

SERAFIMA: En suinkaan. Mutta pikkuveli ei tiedä sitä.


(Tämä ehkä juontaa juurensa siitä, että kun viimeksi menin lukemaan tyttärelle iltasatua, hän halusi kertoa ensin jonkun sadun. Totesin, että hänen satunsa on paljon mielenkiintoisempi kuin se jonka ajattelin lukea ja ehdotin että hän vain jatkaisi satuilua. En kuitenkaan kirjoittanut satua muistiin, vaan kuvasin videokameralla. Satuun kuului olennaisesti se, että piti kuvata tyttären jalkaa, joka nosteli lattialle kaadettuja shakkinappuloita varpaiden välissä takaisin laatikkoon, tietyssä värien ja arvojen järjestyksessä, sadun edetessä.)

(Nyt hän ilmoitti pettyneenä, että pikkuveli ei käsittänyt kuinka hyvä hänen kertomansa iltasatu oikeasti oli. Helmiä sioille.)

(Pikkupoika on tänään oppinut uuden sanan: ham, ham, ham. Se tarkoittaa: Come, come, come. Suomeksi: tule. Kun isosiskoa vietiin tarhaan pikkupojan vaunun ympärille kerääntyi aivan pienien tyttöjen ryhmä. Pikkupoika jutteli heille: ei, ei, ei, ei, ei. Joku tytöistä osasi sen verran jo puhua, että kysyi: koska poika tulee päiväkotiin. Pikkupoika hymyili ja toisti rakastuneen näköisenä: ei, ei, ei, ei, ei.)
Tällaisina aikoina hyvin vähän järkevät ihmiset esiintyvät melko järkevinä.

YHTEISEN KIELEN TAIKATEMPPU

Keskusteltiin eilen (6.3.2015) Elektroshockiltakin levyttäneen Aleksei Borisovin ja Timo Tuhkasen keikan jälkeen improvisaatiosta. Komen toisiaan vain vähän tuntevan muusikon vapaaseen improvisaatioon perustunut keikka herätti mielikuvan yhteisen kielen taikatempusta, joka oli siirretty kielen ulkopuoliselle tai ainakin hyvin postmodernisti määritellyn kielen alueelle. Mitä kaikkia sanoja tuohon kieleen kuuluikaan: kitaran piuhan irrottaminen ja tunkeminen virvelirummun sisään. Toki jonkinlainen mimiikan ja avantgardenoisen välinen performanssigenre on riittävän selkeästi ja globaalisti olemassa, jotta siihen saattoi tukeutua. Mutta kuitenkin yhteisen kielen illuusio, joka selkeästi syntyi, syntyi eri aineksista kuin esimerkiksi jazzmuusikoiden kesken.

Vaihdoimme Borisovin kanssa levyjä. Tämä Borisovin ja Anton Mobinin levy Try to Crawl out of It (2013) on huomattavasti mielenkiintoisempaa avantgarde elektroa kuin kymmenen vuotta vanhempi Electroshoc-levytys. 

Kun puhuimme säveltämisestä, ihmetteli joku musiikillista luomistahtiani: olenhan puolessa vuodessa "säveltänyt" (pikemmin kyllä improvisoinut tai nettikatusoittanut) kymmenkertaisesti Anton Webernin elämäntuotannon verran musiikkia. Toisenlaisiakin aikoja huomautin eläneeni. Esimerkiksi vuonna 1997 sävelsin yhden vuoden (ainakin puolivuotta päivittäin ja todella intensiivisesti) yhtä seitsemän minuutin kappaletta. Vuosien 1999-2009 aikana ei syntynyt oikeastaan minuuttiakaan musiikkia. Toisaalta teini-isässä saatoin tehdä ja äänittää kymmenen kitarasävellystä illassa. Teinien kotibileissäkin olin se, joka ei osannut kommunikoida edes kännissä muuten kuin kitaran kautta.    
Edellisessä venäjäaiheisessa tekstissä ei ole mitään "totta". Se oli kokonaan fiktiota. Tarkoitus on kuvata, miten hankalaa tämä "venäjänystävyys" on ruohonjuuritasolla ilman sitä, että poliittiset päättäjät tekevät kaikkensa vaikeuttaakseen sitä lisää.
Feminismi on seuraus siitä, että naisille ei osteta kukkasia.
Unessa täydellinen auringonpimennys. Oli syksy, naapurin puimuri viljapellolla, joka oli ilmestynyt lammen paikalle.

PILKKIKILPAILU

Suomi-Venäjä -seuran järjestämälle pilkkiretkelle osallistui parisenkymmentä vanhaapoikaa ja jokunen leskimies. Rajanylitys tapahtui moottorikelkoilla metsäkorven kautta. Kohteena oli Huuhaalan kasarmi, joka vielä vuonna 1939 oli ollut Euroopan komeimpia kasarmeja. Pilkkijät majoitettiin kasarmeihin neuvostoaikana rakennettuun asuntolaan. Huuhaala on virkeä opiskelijakaupunki. Se kävi ilmi siitäkin, että seuraavan päivän pilkkikilpailujen tuomaristoon kuului muutama Huuhaalaan eläintieteellisen instituutin vanhempi lehtori. Päivän kuluessa alle viisikymmentä vuotiaiden sarjassa suomalaiset eivät kokeneet näpäyksiä. Venäläisiä ei tähän sarjaan osallistunut. Yli viisikymmentävuotiaiden sarjassa suomalaiset saivat kaksi ahventa. Venäläiset (joukkue koostui vanhoista naisista) vetivät kuiville puolen kilon hauen. Palkintojenjakoseremonia oli illalla monivaiheinen. Lohdutuspalkintoja ei pilkkikisan häviäjille jaettu, ellei sellaiseksi lasketa paikallisten mummojen kovaäänistä kansanlaulukääkätystä. Kun suomalaiset palasivat kasarmille nukkumaan, he huomasivat huoneissaan murtojälkiä. Murtovarkaat olivat varastaneet kaiken. Yhdeltä nuorelta mieheltä, joka oli tullut aikaisemmin nukkumaan, oli viety jopa alushousut. Eikö hän ollut kuullut tai nähnyt mitään? Ei mitään. Hän oli vetänyt itsensä jokapäiväsellä annoksella rauhoittavia lääkkeitä, unilääkkeitä ja psyykelääkkeitä sellaiseen koomaan, ettei edes ydinpommi olisi voinut häntä herättää. Se oli hänen onnensa. Sillä, jos nuori venäjänystävä olisi herännyt, olisi murtovaras möyhentänyt painavalla sorkkaraudallaan hänen kallonsa tohjoksi. Raskas risti on joskus kantaa sitkas venäjänystävyys. Aamulla enin osa varastetusta tavarasta löytyi asuntolan respasta. Varkaita ei oltu tavoitettu. Vain käteinen raha oli tiessään. Poliisi tutki ovet. Ne saunojen ovet, joiden lukot eivät avaimella auenneet, lähtivät auki nykäisemällä, näytti poliisi. Siinä siis oli varkaiden hiljaisen ja nopean toiminnan salaisuus! Saatettiin ihaillen huomata, että venäläisen poliisin toiminta oli tehokasta ja johti nopeasti tuloksiin. Heidän asiansa, joilta rahaa oli kadonnut, otettiin vakavaan käsittelyyn. Heidät ajettiin Gazilla 150 kilometrin tuntivauhdilla Huuhaalan keskustan poliisilaitokselle. Pelko kuului matkustajilla asiaan. Auton taka-akseli lonksahteli uhkaavasti puolelta toiselle. Illalla innokkaat venäjänystävät pääsivät vihdoin lähtemään moottorikelkoilla armaita kotejaan kohti selässä repullinen muistoja. Vähän he nureksivät, että raskas risti on toisinaan kantaa sitkas venäjänystävyys. Mutta sitä he eivät tienneet, että tämäkin ryöstö oli Suomi-Venäjä -seuran Helsingin päässä juonittu ja suunniteltu, lavastettu ja maksettu. Kukaan ei voi nähdä vihkimystään enempää ulottuvuuksia.

19.3.2015

Jos hyvät tapasi ovat jäljittelemättömiä, huonoimpia tapojasi jäljitellään.

ORAVANPYÖRÄ

mahdollistaa sujuvan etenemisen minimaalisella määrällä kyynerpäätaktiikkaa. Oravanpyörä varmistaa väkivallattoman uran, joka ei johda mihinkään. > kyynerpäätaktiikka > antikameleontti

ANTIKAMELEONTTI

on olento joka piiloutuu muuttamalla ympäristön värisekseen. Antikameleontti vaihtaa väriä usein niin että ympäristöllä on kiire pysyä perässä. Se ei milloinkaan astu oravanpyörään, tai jos astuu, ei luule etenevänsä. Jos antikameleontti ei löydä puolisoa, se kiipeää korkean puun ylimmille oksille ja jää puuhun kuolleena riippumaan hännästään. > John Zorn > hamsteri > oravanpyörä

PORVARI JA TAIDE

Porvariammateissa on kilta arvossaan. Koiramaisen nöyryyttävillä ja pitkillä tutkinnoilla huolehditaan kiltojen aineenvaihdunnoista. Killan alaisina olevissa työpaikoissa edellytetään tiettyä koulutusta ehdottomasti. Luonnonlahjakkuudella ei ole mitään merkitystä.

Entä jos jonkinalan taiteilijat perustavat tällaisen porvarikillan ja alkavat kilpailla poliittisesti muiden porvarikiltojen kanssa, lääkäreiden ja insinöörien ja juristien kanssa, ikään kuin samankaltaisina yhteiskunnallisina toimijoina, joiden puurtamista ilman ei yhteiskunnan rattaat pyörisi?

Tästä on seurauksena taideopetuksen meritokratia: taidekoulutuksen, diplomin ja ansiolistan korostuminen itse luovan työn kustannuksella. Kun taiteessa tullaan siihen, ettei luonnonlahjakkuudella ja luovalla kyvyllä ole enää mitään merkitystä, ei Dostojevskeja tai Solsenitsyneitä voi enää syntyä.

Reiluahan se ei yhteiskuntapoliittisesti ole, jos yhdellä alalla ei huomioida mitään muuta kuin paperit, ja toisella alalla pitäisi huomioida muutakin.     

Suora tulos tästä reiluuden ja tasavertaisuuden tavoittelusta on siis tämä: kun taidealat ryhtyvät jäjittelemään porvarillisia aloja, ne menettävät kokonaan syvimmän ominaisluonteensa.

Kennen on syy? Porvarinko? Millainen olisi juristi, insinööri tai lääkäri ei-porvarillisena ammatinharjoittajana? Sitä voidaan ehkä kysellä kommunisti-ideologeilta.

Mutta porvarillisessa yhteiskunnassa nämä asetelmat eivät muutu. Siksi porvarillistunut taide lakkaa olemasta taidetta käsitteen syvimmässä merkityksessä. Porvarillisessa yhteiskunnassa varsinainen taide on aina romanttista, aina sairaalloista, aina traagista. 


Politiikka on sitä, että joutuu riitoihin ihmisten kanssa joita rakastaa.

AGNOSTIKON RAAMATTU

Essee on vaikea laji, ellei vahvasti voi uskoa johonkin, esimerkiksi kapeakatseisuuden jäykistävään, hännikäistävään, pystyssä ja pinnalla pitelevään voimaan. Agnostikon puskee esseistiikassa nurin olematon tuuli, koska hän on kvantti-elefanttina mittakaavaton. Mittakaava tavallaan on se asia, joka tosiaan on kateissa kun fraktaalista rajojenrikkomista tai rajalla-asumista tapahtuu. Agnostikon raamattu on ensimmäinen kirjoitettavien esseekirjojeni listalla heti "Pieni kirjanen katkeruuden välttelystä" jälkeen. Agnostikko usein on uskovainen individualisti ja omantiensäkulkija, joka haluaa mahdollisimman vähän ketään omalla oikukkaalla ja merkillisellä uskollaan provosoida.

KEVÄT

Nainen kellokorttilaitteella, mies odottaa. Mies ei vilkaise naista. Mies ei ehkä tunne naista. Miehen vuoro. Nainen kävelee käytävään kulman taakse ja huutaa: Tuletko hissillä. Mies ei vastaa. Nainen huutaa uudelleen.
- Ai minultako kysyt, mies sanoo.
- Niin, sinulta. Ei täällä muita ole.
- Sitä on vaikaa nähdä.
- No tuletko vai etkö tule?
- En osaa sanoa.
- Miten niin et osaa sanoa?
- Vaikea tehdä kovin pitkälle tulevaisuuteen meneviä suunnitelmia.
- Jaaha, hauskaa päivää!

Mies istuu metron punaisella penkillä ja lukee käsikirjoitusta. Mies ei nosta päätään lierihatun alta, mutta miettii: mitä tämä säpinä nyt on. Jaloissa pyörii paviaanipähkinöitä, kuin hulluja joulutonttuja. Mitä hittoa. Mies nostaa katseensa paperista, kääntää päätään 180 astetta vain nähdäkseen: siinä on edelliseltä pysäkiltä istahtanut kaunis nainen. Vai tällaista se on, ajattelee mies turhautuneena. Kevät.

KUSIPÄÄ

Kusipäillä on kirjoittamattomia sääntöjä, joita he paljastavat uhrille myöhemmin, sitten kun uhri heidän silmissään on jo tehnyt anteeksiantamattoman virheen. Toisaalta lakimuutosmies, joka ei toimi kirjoitettujen sääntöjen mukaan, vaikuttaa helposti kusipäältä. Kusipäistä ei tarvitse välittää.

17.3.2015

Valon vaihtuminen sysäsi päälle runoneditoimisvaihteen. Tässä kevätvalossa runoa on hyvä katsella. Mitään kiirettä ei ole. Käsikirjoitus näyttää hyvältä. Runo pari päivässä. 

SUURKAUPUNGIN ARMO

Kun lähettää selvän kysymyksen johon voi vastata lyhyesti, ja jota seuraa painostava odotus, jonka aikana mielikuvitus ottaa vallan, on hiljaisuus naamari, jonka takana ajatellaan pahoja ajatuksia ihmisestä jota ei kunnolla tunne. Kuviot ovat usein niin pieniä, että joku kokee odotuttamalla ryhtyä valtaansa näyttämään. Tuleeko vastaus hetken kuluttua vai kenties koskaan? Henkinen energia pakenee kuin silmät villasukasta. Henkilö muuttuu mielikuvituksen riepotuksessa demoniksi. Puuttuvass tiedossa ja villiintyneessä kuvittelussa ihmisestä muodostuu vastakkainen olento ulkonaisesti syntyneelle mielikuvalle. Tämähän on mustasukkaisuuden kaava. Rakastettu näyttäytyy vihattuna. Voiko olla rakkautta jos ei ole mustasukkaisuutta?

Se on oma todistusvoimaton projektio siitä huolimatta, että se olisi sattumalta tai vaistonvaraisesti totuuden mukainen käsitys. Siksi on terveellisempää olla muodostamatta projektiota asiasta, jota ei voi saada varmaksi tietoonsa. Ei voi tietää sitä, mitä toisen ihmisen mielessä liikkuu.

Aina ei ole helppo toimia tämän 2000-luvun suurkaupunkilaisen alkeisohjeen mukaisesti. Tilanne vaikeutuu, jos tulee ajatelleeksi: toinen osapuoli voisi katkaista pahoilta kuvitelmilta siivet, miksi hän ei toimi niin? Tässä muodostetaan oma-aloitteista projektiota ja myös sysätään vastuuta toiselle, tuntemattomalle.

Joku hyväksikäyttäjä tai muuten vaan pitkästynyt tahallaan tai puolitietoisesti panttaa vastausta, imee huomioenergiaa. Vaikka useimmiten on jokin syy, jota vaan ei voi saada selville. Selville saamisen esteenä voi olla paitsi ihmistahto myös jumalat. Vaikka vastauksen odottaja on jo siinä määrin emotionaalisesti grillattu, että mikä hyvänsä tekosyy hänelle kelpaisi. Kidutus jatkuu. Jumala vaikenee.

Niin, olipa miten hyvänsä, on kyettävä, kuten suurkaupunkilainen, olemaan antamatta henkisen energiansa virrata suotta. On suljettava venttiilit. Kuvitelmien pysäyttäminen tapahtuu omalta puolelta oman tahdon voimin. Siinäkin tapauksessa, että vastassa on puoliaktiivinen tapaus, joka ei tahdo, että kuvitelmat pysähtyvät.

Suurkaupunki on tässä tilanteessa armollisin toimintaympäristö. Vain suurkaupungin avoimuus mahdollistaa riittävän silmien avoimuuden. Muuta keinoa ei totisesti ole kuin ohikäveleminen. Joskus on riuhtaistava.

Ohikäveleminen on suurkaupungissa helpompaa kuin muualla. Se on tavallaan vapaan tahdon edellytys. Pikkukaupungissa ihmisillä ei ole vapaata tahtoa kun ei ole täyttä vapautta kävellä toistensa ohi. Joudutaan sovittamaan itseä niihin kaavoihin ja mahdollisuuksiin, jotka sattuvat olemaan olemassa. Tavoitellaan valtaa valinnanvapauden korvaamismuotona: on pakko kävellä toisten yli, koska kaikkien tahtoa ei voi ottaa huomioon. Ystäviksi ja puolisoiksi määräytyvät ne, jotka ovat sattuneet syntymään ympärille. Ollaan riippuvaisia ympärillä olevasta, käsillä olevasta, sattuman lain  rajoitetussa ja yhteinäissä koodistossa. Ei käsitetä elämää aikamatkaksi ääretönulotteisessa kosmoksessa, jonka jokaisesta pisteestä on pieni ovi jokaiseen toiseen pisteeseen. Eletään semiäärettömyyksien äärellä, halutaan vielä takertua.

SATU ELÄMÄSTÄ VENÄLÄISEN NAISEN KANSSA

Miten se on mahdollista, kyselevät monet? Mies vastaa: elät vain kuin tsaari ja patriarkka. Mutta venäläinen nainen saa hänkin joitain ystäviä länsimaisista naisista, jotka myrkyttävät häntä feminismin rutolla, josta hän ei mitään tiedä? kyselevät uteliaat. Miten pitää venäläinen nainen tietämättömänä maailman saastasta? Se ei onnistu. Venäläinen nainen alkaa esittää miehelle vaatimuksia. Ja jos mies on kuin tsaari ja patriarkka, hän toteaa naisen vaatimukset varsin oikeutetuiksi ja kohtuullisiksi. Hän katuu ja myöntyy, siivoaa ja tiskaa, hoitaa lapsia. Näin nainen unohtaa feminismin joksikin aikaa. Kunnes sama kuvio toistuu jälleen. Nyt ei auta silmänlumeeksi tiskata, pitää lähteä töihin. Lopulta mies alkaa pitää naista jumalattarena ja kuningattarena, ja he elävät elämänsä onnellisesti loppuun saakka.

KÄRPÄSTEN HERRATTARIEN

tärkein työväline on sota: saada miehet sotimaan toisiaan vastaan taistelussa feministinaisten suosiosta. Mutta miehet ovat yleisemminkin tulossa tietoisiksi tästä mikä (feministi)naisten haluissa on ristiriidassa esimerkiksi valtioiden säilymisen ja maailmanrauhan säilymisen kannalta. Tämä feminismin ja ns. rationaalisen ajattelun välinen ristiriita tulee kärjistymään siihen, että miehet tekevät sotimislakon. Miehet tekevät sopimuksen keskenään: naisien takia me emme sodi, eikö niin, hyvä veli? Kaikkien osapuoletan pitäisi vain määrittää hyvin tarkasti mitä kukin haluaa. Ja sen jälkeen huolehtia siitä, että tämä halu on oikeutetulla moraalisella ja eettisellä perustalla niin, että se ei polje liian räikeästi niitä asioita, joita toiset haluavat.

JUMALATARPUHE

Feministinaiset pitävät "jumalatarpuheita" epäkunnioittavana naisen alistamispuheena. Jumalattaria nyt on joka kulmalla, he sanovat. Feministinaiset ovat vallanhimoisia ja rikkaita, köyhän miehen patriarkaatin jumalattareksikohotukset ovat heidän korvissa yhtä vihapuheen kanssa: kiusallista kärpästen surinaa. Kärpäsiä on lätkittävissä loputtomasti. Feminismin ongelma on juuri tämä: kärpäset varastavat kaiken ajan. Vallan ytimen tuuli on kova ja kylmä. Miestä arvostetaan vain mitattavassa. Ei loinenkaan arvosta isäntänsä sielua vaan lihaa. Jumalatarpuhe on metafysiikkaa ja se ärsyttää, koska köyhä mies haluaa sillä ilmaista rikkaalle feministille: myös miehellä on sielu. Näin hän yrittää saada ikään kuin alennusta. Sielu ei ole mitattava, siksi feministi vihaa sielupuhetta, jumalatarpuhetta, metafysiikkaa. Naimakauppa on kovaa kaupankäyntiä, jossa alennusta ei saa paskanjauhamisella, vaan sillä että mies alistuu ehdoitta ja itsetunnoitta feministiksi. Feminismi on kuitenkin itsessään (naimapuuhien näkökulmasta) monopolihuijauksen muoto. Yhtä kaikki, oikeat jumalat ja oikeat jumalattaret nauravat. Sillä oikeat jumalat ja oikeat jumalattaret ovat sitä mieltä, että maailmassa myös nauru on sallittua.

16.3.2015

Baracan ohjaajan Ron Fricken Samsara (2011) ei voi olla kovin heikko filmi, jos puolitoistavuotias katsoo sen rävähtämättä alusta loppuun. Samsara niminen on myös Helsingin Hotelli Tornin näköalabaarissa tälä hetkellä oleva kuvataidenäyttely, joka kannattaa käydä katsomassa sinisellä hetkellä, kun ultraviolettivalot syttyvät.

15.3.2015

Ihmiset yleensä etukäteen huolehtivat monin tavoin siitä, että heitä ei tulisi mieleenkään sääliä siinä vaiheessa kun he ovat säälittäviä.

TAITEELLINEN PULIUKKOILU

Onpas tässä nuori pariisilaistaiteilija saanut minulta vaikutteita. Tai sitten kehittänyt saman tekniikan hyvään tietokonegrafiikan värimaailmaan omia aikojaan. Myin aivan tuon tyylisen PVC-muoville tehdyn 3D maalauksen pari vuotta sitten (ja pilkkahinnalla tietysti) jollekin englantilaiselle. Ja Valentin Dommanget taitaa työskennellä nykyään Lontoossa.

Harmillista tässä on kannaltani lähinnä se, että koska yksikään nimekäs galleria Suomessa (poliittisesta syystä... mikä muu voisi olla syy kuin se, etten ole tahdoton poliittinen opportunisti, niin kuin haluttaisiin, vaan edes vaivaudun teeskentelemään jotain omaa älyllistä toimintaa) ei ota töitäni esille, vaan kokee kaikin resurssein taistella työtäni vastaan yhteiskunnallisen paatoksen yhteisrintamassa, tällaiset maailmantaiteilijat helposti näyttävät uranuurtajilta, ja minä jäljittelijältä.

Niin, kaikkien maailman puliukkojen hyvä jumala meitä armahtakoon, mitä olivat Domenico Scarlatti ja Bach Mozartin rinnalla, pelkkiä kylähulluja, koska tekivät vain täsmälleen saman vuosikymmeniä aikaisemmin.Vielä suurempi ongelma on se, että koska en saa mitään tukea taiteelliseen toimintaan, ja koska mesenaatti sättii luotaan moraalisen paatoksen ja intohimon siivittämänä, en yksinkertaisesti pysty fyysisesti toteuttamaan varsinaisia ideoitani (paitsi pankkilainalla, kuten tähänkin asti), joita nyt kuvataiteessakin olisi aika tavalla tuhanneksi vuodeksi varastossa. Sivumennen sanoan, ideoita on sen verran peljkästään jo tuloillaan, että niillä muutama myöhempi pienempi kansakunta hyvin eläisi ikuisuutensa.

Oi siskot, veljet. Näin se menee (ironisesti). Näin se menee (tyydyttyneisyyttä äänessä). Kukapa kyyninen lännenmaan sotajoukkoja tervehtivä Patarouva ei tahtoisi nähdä omaa veriveljeään puliukkona, varsinkin jos kysymyksessä on Väinämöinen. Pohjoisen kaamosluolan Fortunan oikukkaassa syleilyssä ovat toiset, jos nyt ei ihan auringon, niin luolan seinään heijastettujen "auringonlieskojen" lapsia kuitenkin, ja toiset, kukaties Zeuksen epäavioillisesti siittämät, katkeria puliukoiksi hakattuja menninkäisiä, joita jokainen poliittisen opportunisminsa takia Finlandia-palkittu feministi kokee moraaliseksi vähimmäisvelvollisuudekseen -- velasta 30-luvun natseja kohtaan -- potkaista syvemmälle ojaan.

Tätä tunnotonta ruotsalaista puliukkojen kuoron säestämää komentoa tuhat vuotta katseltuaan, on mikä hyvänsä sielu vaarassa suistua putinismiin ja kremlismiin. Mutta onneksi niin ei käy, koska silkan ihmistahdon varaan valettu selkäranka estää.


 Eipä tässä voi muuta kuin vajota synkkyyteen päivän putinistin tahdissa:



PERUSPALVELUJEN RAKASTAJA

kaikenrakastajan vastakohta.

SUKUPUOLIROOLIT

Ehkä se, ettei miehen ja naisen välillä ole kultaista keskitietä -- että keskitie on, mutta ei kultainen -- on jumalallista hajoita ja hallitse -politiikkaa.

IHMISKUNTA

ihmisryhmä, jolle vain kirjoittamattomat säännöt ovat todellisia ja velvoittavia. Ihmiskunta ei milloinkaan paljasta itsestään mitään kirjoituksen avulla.
Onko oikein puhua valtiosta jos
vain miehet ovat vastuussa siitä
ettei sitä alista toinen, sellainen
jossa on vahvemmat miehet.
Olisi hauska nähdä miten naiset
järjestäisivät asiansa, jos heillä ei olisi
kaikkia näitä armeijoita käytössään.
Olisiko heidän silloin pakko rakastaa,
vai vain pysähtyä? Lopettaa tappaminen.
Kuin jokin voima, joka on pysähtymätön
ellei sitä ulkoa hallita: ellei sitä ulkoa
täysin alisteta ja pakoteta.

14.3.2015

ITSEKRITIIKKI

Vailla sympatiaa oleva katse itseen, omaan olemukseen, omiin tekoihin. Itsekritiikki on orjille tärkeä ominaisuus, kun he yrittävät eläytyä isäntänsä tahtoon ja salaisiin toiveisiin. Itsekriittisyydestä seuraa kieroutuminen ja sielun turmeltuminen. Orjalaitoksen lopettamisen jälkeen itsekriittisyys on turha jäänne. Jos voi tehdä oman tahtonsa mukaan oikein, ei tarvitse tehdä isännän tahdon mukaan väärin. Kukaan ei voi olla muuta kuin sitä mitä on. Nerokkuus perustuu tarkkuuteen olennaisen suhteen (ja epätarkkuuteen epäolennaisen suhteen). Äärettömän tarkkaa ei voi kritisoida.  

FAKIIRI

ei ylitä raja-aitoja vaan asuu raja-aidalla. Esimerkiksi luovuuden ja teknologian raja-aidalla, Kiinan muurilla, tai Euroopan reunalla.

13.3.2015

ALKEMIA

Kemialliset sidokset, nuo tuhannet pienet salaliitot. Alkemistin tavallisin kuolinsyy on äärettömyyksien aiheuttama myrkytys. 

12.3.2015

ÄÄRETTÖMYYSMYRKYTYKSEN OIREET

Kiihkeä myriadisen tavoittelu on mitä ilmeisimmin vähitellen sysännyt minua kohti äärettömyysmyrkytystilaa, alkemistien tavallisinta kuolinsyytä. Lääkäri määräsi kolme musiikitonta viikkoa. Vain AC/DC:tä saa kuunnella, korkeintaan kappaleen päivässä. SoundCloudissa prosessin läpinäkyväksi tekemisen vaihe on sekin ehkä käyty loppuun. Nyt voisi aluksi ottaa puolen vuoden tauon SC päivityksiin.
Vain ehkä Ruotsissa ymmärretään Suomea huonommin se, että todellinen taide on radikaalisti aistillista. Todellinen taide ei ole valtafetissi, vaan sen vastakohta. Aistiton, koteloitunut taide on aina valtafetissi. Käsitetaide ironisoi tämän (sadismin tuottaman naurettavan resurssiristiriidan).  

AGGRESSION ILMAISU

"2600 ihmisen joukko ei ole jonottamassa uusinta Applen tai Nokian puhelinta, vaan munia, maitoa ja leipää."

Miljardöörikerhon vieressä ei ole miljonäärikerho vaan leipäjono. Mikä ongelma tässä kuviossa on? Ei muu, kuin se, että toisten kärsimyksestä eräät saavat nautintoa. Vaikeudet eivät ole välttämättömiä, mutta ne ovat tarkoituksella luotuja, sadistien iloksi. Sadistisilla taipumuksilla taas on tapana johtaa joko sotaan tai uskontovalehteluun, joka on sama asia.

Steven Hawking äskettäin viisaasti totesi, että ihmiskunnan suurin ongelma on agressio.

Olen itse pannut tämän merkille. Aggression ongelma ei ole sen hallinta tai ilmaisu, vaan aggression vallassa olevan oma kyvyttömyys nähdä tunntilansa vaikutuksia laajemmin.

Aggression ilmaisun täydellinen kieltäminen ei ole suurinta viisautta, koska aggressio vain muuntuu passiiviseksi. Aggressio ei katoa. Se ottaa salakavalamman ja vaikeammin hallittavan muodon.

Aggression ilmaisulla on aina arvaamattomia vaikutuksia ympäristöön. Sekin on huono asia. Aggression ilmaisu yleensä lisää agression määrää ympäristössä.

Aggression lääkitseminen olemattomiin aiheuttaa huijauksen jatkumista. Huijatuksi tullut ei enää herää omaan aktuaaliseen tilanteeseensa. Vedätys jatkuu ikuisesti, niin kuin lampaaksi koulitussa Suomessa ja ruotsalaisten sekoittamassa kopassa. Aggressiolla on tärkeä funktio: se on yksilön sisäinen herätyskello.

Aggressio on siis tavallaan hyvä yksilöllisenä, mutta kollektiivisena se on huono. Kollektiivinen aggressio on yksilöllisen aggression kanavoitumista uudenlaiseen uneen. Yksilöllistä herätystä ei tapahdu.

Aggressio on ongelma. Yksilöllisen aggression arvaamattomat seuraukset ovat ongelma. Aggression syyt tuskin poistuvat, koska uneksujia huijataan aina. Silti voi aina yrittää riimitellä: "valehtelu seis / peace in space".


11.3.2015

VANHA MUSIIKKIMESTARI

Sen näköinen päivä, että Beethovenin huilumusiikki on paikallaan. Esimerkiksi tätä kappaletta Trio in G major for flute, bassoon & piano, WoO37 - Allegro olisi mukava juuri nyt kuunnella jonkun itävaltalaisen vanhan kaupungin puistikon bulevardin penkillä avoimesta ikkunasta. Tämäkin variaatio edellisestä toimii kuin aikakone: Trio in G major for flute, bassoon & piano, WoO37 - Thema andante con variazioni.

Tämä kappale alkaa jumalaisesti: Allegretto in B minor WoO 61.

Luulen, että Beethovenin jähmettyneille suurteoksille on annettu liikaa huomiota pienten hajakappaleiden kustannuksella: sfäärien ääretön musiikki piileen pienissä kappaleissa. 

Tässä olisi nyt alun sata CD-levyä Beethovenia kuunneltavaksi. Sillä pääsee alkuun. 
Olen aika usein niin omissa ajatuksissani, että huomaan vasta ulkona, että puolitoistavuotiaalla on liian vähän vaatetta päällä. Eilen menin teepaidassa hakemaan ulkoa polttopuita. Kun tulin takaisin puolitoistavuotias seisoi ovella huolestuneen näköisenä ojentaen toppatakkiani. Onneksi me ihmiset olemme erilaisia.

HENKISEN TODELLISUUDEN ETÄISYYDET

Kaikki maailman ongelmat seuraavat henkisen todellisuuden käsittämisen puutteesta: ei käsitetä ihmisten (sielujen) pohjimmaista ja olennaista erilaisuutta. Sen sijaan, että ihmiset olisivat saman olemuksen variaatiota, ihmisissä ei ole mitään samaa tai mitään yhteistä. Veli tai maanmies on jokaiselle lopulta, henkisessä todellisuudessa, yhtä vieras tai yhtä läheinen kuin kaukaisimman avaruuden olento. Tämän pitäisi kaiken järjen mukaan herättää suunnatonta turvallisuudentunnetta: maailmankaikkeus ei ole niin vieras ja tutkimaton, kuin luulimme. Tämän pitäisi herättää rauhaa: me emme ole sittenkään toisillemme sen vieraampia kuin kaukaisimman galaksin titaaninen kristallisoitunut täydellisyys on kirkkaimmalle neutronitähdelle tai mustimmalle aukolle. Me olemme kaikki siskoja ja veljiä!
Hänen ikkunoistaan loistaneet valot eivät aina olleet samanvärisiä.

10.3.2015

HILLARY CLINTONIN TÄPINÄHELVETTI

kaikessa on jatkuvasti kysymys yksinkertaisesta kaavasta:
1) maailmassa on olemassa, pähkähulluja, epävakaita ja lahjottavissa olevia ääriryhmittymiä
2) jollakin, eli USA:lla ja CIA:lla on varaa lahjoa heitä
3) loppu, eli totaalinen kaaos, seuraatästä itsestään.

Mikä neuvoksi? 

1) Yhteiskunta kehittyy sellaiseksi, että ääriryhmiä ei ole, joten niitä ei myöskään voida lahjoa. 

2) Kenellekään ei ole niin paljon enemmän rahaa kuin muilla, että voisi lahjoa kaikki muut. 

SUURRIKOLLISUUS

Rehellisellä työllä ei aina tienaa, vaikka tekisi työnsä miten hyvin. Mutta huonosti toteutettu rikos, sellainen josta jää kiinni, on aina rangaistava. Siksi filosofisesti ajateltuna on viisaampaa keskittyä suuriin rikoksiin, jos ei mitään ylösrakentavaa aio koskaan tehdä.
Kappas, tosiaankin Hannu Salaman joskus vuosien 2007-2009 välillä julkaistu runokokoelma on pyyhitty tämän alueen kirjastojen luetteloista. Myöskin Wikipediasta teos on pyyhitty. Onko tästä teoksesta Salaman rehalibilitoijaksi? Mikähän sen nimi oli? Löytyisikö Huuto.netistä?

Salaman akuuttia kiistanalaisuutta ei puolestaan vähennä se, että tämä hänen yksi "opetuslapsensa" on juuri julkaissut sen pahinta CIA-sotapropagandaa sisältävän "historiallisen romaaninsa".

9.3.2015

USKONNON HOLOKAUSTITOUKAT

On hieman epäselvää missä määrin kulttuurille avoimesti vihamielisten olentojen organisoitua toimintaa voi sanoa kulttuuriksi. Onko esimerkiksi Italian mafia tai Gazan pommitus kulttuuria? Ovatko joukkomurhat tai uskonnot kulttuuria? Entä jääkiekko? Minun käsitykseni mukaan huippu-urheilu on jonkinlainen päihteidenkäytön alalaji. Kaikkihan he käyttävät jotain aineita, eikä urheilukentällä voi näyttäytyä ellei ole täysin kamoissa. Toisaalta urheilua, kuten vaikka jalkapalloa, voisi pitää sivistyneenä sotimisena. Toisaalta masokismina ja itsensäviiltelynä. Urheilu sinänsä on kyllä kulttuuria: rahalla korruptoimaton urheilija yleensä kunnioittaa toista hyvää urheilijaa, mikä lisää maailmanrauhaa.

Kilpaurheilu kokonaisuutena, kun mukaan otetaan myös yleisö ja kansallisuusajattelu, muistuttaa uskontoa. Uskonto taas kollektiivisissa muodoissaan ehdottomasti on sodan ja joukkomurhan alalaji. Kollektiivisen uskonnonharjoittamisen päämäärä ei milloinkaan, ei vahingossakaan ole oman sielun ylösrakentaminen. Vaan aina toisten työn tuhoaminen. 

KOHTI SFÄÄRIEN ÄÄRETÖNTÄ MUSIIKKIA

Prosessi on taas edistynyt parilla askeleella. Itse ajattelen tätä prosessia ikään kuin virtuaalisesti elävänä musiikkina. Koen olevani jonkinlainen netin katusoittaja. Päivän musisointi tulee julkiseksi aina sen päivänä aikana kun se tapahtuu, mutta ei ihan samalla kellonlyömällä. Mutta toisaalta koko maailmassa samalla hetkellä.

Kokeilin tänään yksinkertaista astevaihteluun perustuvaa neliaskelista progressiota ja toista progressiota toisessa sävellajissa, ikään kuin B-osana. Jujuksi muodostui se, että kokeilin modaalisuuden pohjana epälineaarisia asteikkoja, jotka ovat muuten kuin jokin tavanomainen tonaalinen seitsenintervallinen asteikko, mutta yksi intervalli on suitunut paikaltaan ja singahtanut jonnekin viereisten intervalliensa ylä tai alapuolelle. Tällaisesta tulee asteikkoon, jonka päällä listat virtailevat, ikään kuin eräänlainen topologisesti systemaattinen vääristymä. Pari kohtaa toimii aika hyvin, vaikka yritykset olivatkin melkolailla sattuman sanelemia.
  

8.3.2015

Raataminen on koneen työtä. Meditaatio on ihmisen työtä.
SERAFIMA: Kaikilla meillä on omat tehtävämme. Äidin tehtävä on tehdä muffinsseja. Isän tehtävä on naurattaa kaikkia. Pikkupojan tehtävä on olla apuripelle. Ja minun tehtäväni on sanoa mitä tehdään.

ISÄ: Njaa. 

7.3.2015

Kuttuurin alueella toimivilla ihmisillä on kahdenlaista erilaista päämäärää: 1) tuottaa vaikutuksia, 2) estää vaikutuksen tuottaminen. Syy tälle tasapainolle on luultavasti luonnollinen, vaikka toki käsittämätön.
Maailma on ihmisen oikeaa toimintaa vaille valmis paratiisi. Kaikki muu on valmiina annettu.

6.3.2015

MIELIPUOLIEN MILJOONASADE

Suomen median tsunamaattinen paskavyörytys Venäjää vastaan alkoi sen jälkeen kun ensimmäisen kerran suomenkielellä (tässä blogissa ja Johan Bäckmanin kirjassa) alettiin kiinnittää Venäjään positiivista huomiota. Voi ehkä todeta: kaiken päivittäisen venäjäpaskatsunamin syylliset ovat lähinnä: minä ja Bäckman joka sai kirjaansa Saatana saapuu Helsinkiin (2007) vaikutteita blogistani.

Mitä tästä opimme?

Sääntö numero yksi: Suomen kielellä ei saa kiinnittää Venäjään positiivista tai pikemmin mitään huomiota. Venäjästä pitää puhua englanniksi tai muilla kielillä. Tämä sääntö on vailla poikkeuksia. Yksikin blogimaininta saattaa käynnistää tsunamikoneiston.

On parempi, jos suomalaiset unohtavat kokonaan Venäjän olemassaolon kuin että päivittäin lukevat mielikuvituksellisia valheita Venäjästä.

Ainoa (laillinen) tapa heikentää tsunamaattisten paskageneraattorien vimmaa, on itse lakata käyttämästä sanaa Venäjä. Jos ei Venäjään kiinnitetä mitään positiivista huomiota, luultavasti tsunamigeneraattorit väsyvät ja kuolevat pois, koska he elävät vain saastaisesta huomioenergiasta.

Varmaa on vain se, että mitään ei ole tehtävissä. Me elämme mielipuolien miljoonasateessa.

5.3.2015

Mitä ihmettä. Luulin, että fysikaaliset mallit ovat kevyitä pyörittää ja tällä Mac Mini Serverillä niitä voisi latoa surutta määrättömästi riviin. Mutta ei. Kone pykii jo nyt! Täytyy analysoida missä on optimoinnin ongelma. Se voi olla myös kättämieni primitiivisien mallien koodissa.
Jumalat eivät ole näyttäytyneet siellä missä jumalista ei mitään tiedetä. Parempi on tietää jumalista kuin olla tietämättä.

SODAN ALOITTAMINEN

Sellaista vihollista, jonka puolelle kaikki jumalat asettuvat, on hyvin vaikea saada tähtäimeen. Siksi kannattaa aina ensin varmistaa, että jumalat ovat omalla puolella, ennen kuin alkaa suin päin ammuskella. Sodassa aseiden ja joukkojen materiaaliset suhteet eivät merkitse mitään. 

MASSASUGGESTIO

Waltari väittää, että kaikki salatut asiat paljastuvat (morfisen kentän kautta) ennemmin tai myöhemmin kansalle. Mitään asiaa ei voida kansalta salata. Salattu historia ainakin oireilee kansassa. Se piirre, jolle asiat paljastuvat, on kansassa aina uinuva nerous. Nerous on myytti vain kirjanoppineille: elävälle organismille nerous on arkipäivää.

Mutta Waltari ei ota tässä huomioon pahemman sairauden mahdollisuutta. Kekkoslaisen kallonporaajan, Kekkos-Sinuhen, tehtävä ei suinkaan ole parantaa ilmeistä sairautta, vaan kätkeä paljon pahempi sairaus, jotta sen tuhoisa itäminen saisi jatkua rauhassa. 

Jos ajatellaan missä asiassa suomalainen sodanjälkeinen kirjallisuus on onnistunut parhaiten, niin se on juuri tämän Waltarin väitteen vääräksi osoittaminen. On selvästi osoitettu: riittävän sekopäisen ja vastuuttoman kirjallisuuden avulla kansa voidaan tehdä niin sairaaksi ja apaattiseksi, että se ei enää reagoi kirjoitettuun tai puhuttuun sanaan vaan kulkee kokonaan ikään kuin taiottuna unenomaisessa suggestiossa. Nyt olemme tässä.

Ja tämä tila on suurin piirtein jonkun Hannu Salaman elämäntyön lopputulos. Salamahan ei ole paljastanut Suomen historiasta mitään, enempää kuin ihmisten elämästäkään. Sen sijaan hän on kirjoittanut itsestään, sekopäästä, ja sekoittanut sillä tavalla monta vähemmän sekavaa päätä.

Ja näitä otuksia on täällä pilvin pimein, ilmeisen loputtomasti. On melko lievästi todettu tästä tilasta, kuten englantilainen ystäväni: Man, that sounds really bisarre. Ja kyllä Waltari tämän tiesi. Vaikka ei engalntilaisilla sisäoppilaitos"kulttuureineen" ole aihetta tällaisen päivittelyyn. Vaikka vastaavasti joku Burgess, Huxley tai Orwell ovatkin kirjailijoina eri kaliiberin tekijöitä kuin joku suomalainen virnuileva päänsekoittaja.
 

PITKÄNMATKANJUOKSUSSA

on viisainta kilpailla niin, ettei päästä kilpailijoita ollenkaan matkaan. Silti on vaikea yhtä aikaa kampittaa ja juosta itse. Jos yksikin ihminen on onnistunut pääsemään kampittajalta matkaan, niin viimeistään hyvin pitkän ajan kuluttua epäonnistuneen kampittajan oma jälkeenjääminen alkaa näkyä selvästi. > koko maailman kampittaminen > kokoomus > suggestio > CIA > NWO

FRAKTAALISET POLYRYTMIT

Yksinkertaisin tilanne: Euklidinen sekvenseri antaa eri kanaville 1/1, 1/2, 1/4, 1/8, 1/16, 1/32, 1/64, 1/128, jne. Jos voin muuttaa jalkapolkimella tempoa portaattomasti, voin ikään kuin fraktaalizoomata minkä hyvänsä tilanteen millaiseen hyvänsä suhteellisten nopeuksien mittakaavaan, käytännössä jonkinlaiseen sointitasapainoon. Kuulostaa ehkä yksinkertaisuudessaan tylsältä, mutta tämä prosessi avaa jotakin aivan uutta melodiaan ja harmoniaan, kun käytössä on paitsi euklidiset sekvenserit, myös vapaasti määriteltävissä olevine asteikkoineen modaalinen ajattelu. 

NEROILU

on henkinen tila tai ominaisuus (useissa tapauksissa sairaustilaan johtava), joka on seurausta täydellisestä immuniteetista ympäristön vaikutuksille. Neroilija on tavallaan auki vain henkiseen todellisuuteen, eikä taikuudella, illuusioilla ja noitien roskalla ole häneen vaikutusta. Siksi neroilijalle luontevin toimintaympäristö on erakoituminen ja yksinäisyys. Täydellisessä yksinäisyydessä erilaisten luovien virikkeiden ja uusien raikkaiden vaikutelmien tiheys on suurin mahdollinen. Luovia virikkeitä tuhoaa erilaiset suurkaupunkien taikapiirit, noitien kemut, eliitit, eliittikoulujen vessat, sisäoppilaitosten rehtorinkansliat, hovit, sävellystunnit, taiteilijaseurat, Mensan kerhot ja ritarikillat. Pahiten neroutta tuhoaa kaikkien noitavoimien päämäärä, sota. Sota on ympäristön noitavaikutuksista voimallisin ja vaikein väistää. Ei olisi sotia ellei olisi neroilua. Sotien, kuten uskontojen, jotka ovat sodan noitamaista esileikkiä, perimmäinen syy on neroilijoiden huomioenergian ja parhaimmillaan hengen riistäminen. Koska nero on se, jonka huomioenergiaa ei voi tavallisella noituudella riistää. Siis noidan vastakohta. Elinkeinoksi neroilusta ei ole, koska neroilijan elämä yleensä (nykyään, kun on olemassa tähän tarvitava teknologia) peruutetaan kokonaisuudessaan. Siis neroilusta ei nähdä merkkiäkään enempää neroilijan elinaikana kuin kuoleman jälkeen. Elinaikana neroilijan teot jätetään akviitisesti huomiotta, kuoleman jälkeen ne tuhotaan. Vain jotta lahjakkuuksienetsintä nopeimmin kasvavana teollisuuden alana ja tuottavana bisneksenä voisi kukoistaa jatkossakin kautta maan piirin. Sillä miten etsintä voisi kukoistaa jos löytämistä koskaan tapahtuisi.  > yrittäminen > yrittänyttä ei laiteta

ANTOLOGIA

Julkaisen tässä käymiäni keskustelija yhdeksän roskapostia kirjoittavan naisen – Cornelia Clementsdotter, Julia Virtanen, Felicia Hirvonen, Julia Esko, Caroline Numminen, Jutta Virtanen, Marjatta Hakonen, Julia Siilasvuo ja Katariina Hattunen – kanssa. Tavoitteenani on osoittaa, miten merkityksellistä ja vahvaa juuri näiden naisten kirjoittamisen vaikutus minuun on. Kuka hyvänsä nainen voi tehdä samanlaisen antologian roskapostia kirjoittavista miehistä. Lopputuloksena huomaamme miten turha on korostaa sukupuolen merkitystä sellaisissa asioissa kuten kirjoittaminen. Nimen perusteella emme voi vielä päätellä onko tekstin todellinen kirjoittaja nainen vai mies. Myöskään ulkonäön perusteella tai seksuaalikontaktissa emme sitä voi päätellä, koska nykyaikainen kirurgia on taidokasta. 

*

Cornelia Clementsdotter: Moi Seiska tuo parasta viihdettä KOTIIN KANNETTUNA joka torstai. Seiska paljastaa mitä tapahtui ja kenelle niin kotimaassa kuin ulkomailla. Tuhti Seiskailahduttaa taatusti koko perhettä. Mukana myös paras TV-lehti Filmioppaineen. TV-lehti tarjoilee koko viikon leffatarjonnan sekä suosikkisarjojen juonenkäänteet. Synttäreiden kunniaksi saat 5 numeron hinnalla peräti 10 nroa numeroa Seiskaa VAIN 25e (norm. 47,40e). Kaupan päälle saat itse valita upean mineraalimeikkisetin siveltimellä (arvo 39,90 e) tai monipuolisen otsalampun (arvo 39,90 e) Toimi nopeasti, tarjous voimassa vain synttäreiden ajan

*

Julia Virtanen: Hei Sven, Vera&John on yksi markkinoiden hauskimmista nettikasinoista. Luo tili nyt ja hyödynnä seuraava liittymistarjous: • 10 ilmaiskierosta Gonzo’s Quest –peliin – ei vaadi talletusta • 100% bonus 500 EUR asti Ilmaiskierrokset lisätään heti rekisteröidyttyäsi, joten pääset kokeilemaan voittamista ilman häviön riskiä. Tämän lisäksi talletuksesi tuplataan aina 500€ talletuksen asti! Klikkaa tästä ja lunasta bonuksesi!

*

Felicia Hirvonen: Lunasta 5€ ILMAISEKSI nyt and Win up to 1.000.000 € heti! Joka 3. pyöräytyksellä voittaa - Ei talletusvaatimusta

*

Julia Esko: Viagerex on markkinoiden paras luonnollinen tuote peniksen suurentamiseen sekä miehen halujen ja kestävyyden lisäämiseen kaikkien tyydytykseksi. Missään muissa tuotteissa markkinoilla ei ole niin paljon vaikuttavia ainesosia kuin tässä. Se takaa tehon. Unohda epäilyttävät, kalliit riskioperaatiot ja vempaimet, jotka yleensä ovat vain tiellä ja pilaavat ilon. Tilaa tästä Viagerex on luonnollisen kovaa valuuttaa petipuuhissa.

*

Caroline Numminen: ComeOn! toivottaa sinut tervetulleeksi! ComeOn! on nettipelaajan ykkösvalinta. ComeOn! on nettipelaajan ykkösvalinta. Yli 400 kasinopeliä, reilut bonukset ja suomenkielinen asiakaspalvelu ovat vain osa syistä miksi ComeOn.com on valittu vuoden tulokkaaksi alalla ja on kymmenien tuhansien suomalaisten suosikkisivusto. Rekisteröityessäsi saat 20 ilmaiskierrosta Starburstiin, sekä ilmaisen 5€. Tämän lisäksi voit valita seuraavista tervetulobonuksista: Talleta 20€ saat 60€ pelirahaa, TAI Tuplaamme talletuksesi 300€ asti!

*

Jutta Virtanen: Hei , Vera&John on yksi markkinoiden hauskimmista nettikasinoista. Luo tili nyt ja hyödynnä seuraava liittymistarjous: • 10 ilmaiskierosta Gonzo’s Quest –peliin – ei vaadi talletusta • 100% bonus 500 EUR asti Ilmaiskierrokset lisätään heti rekisteröidyttyäsi, joten pääset kokeilemaan voittamista ilman häviön riskiä. Tämän lisäksi talletuksesi tuplataan aina 500€ talletuksen asti! Klikkaa tästä ja lunasta bonuksesi!

*

Marjatta Hakonen: Hei Yllätä ystäväsi tai ilahduta itseäsi ystävänpäivän kunniaksi! Saat valita laajasta valikoimasta lehden kuin lehden hintaan 24,90€ sekä saat myös haluamasi tilaajalahjan kolmesta eri vaihtoehdosta. Valittavana ovat maksutta joko IvanaHelsinki-meikkipussi ja Lumenen mascara (arvo 56,90€), 2kpl Marimekon tyynynpäällisiä (arvo 35,00€) tai L´occitan-kosmetiikkaa + helmikorusetti (arvo 44,00€)! Tilaa omasi heti, vielä kun lehtiä ja lahjoja on jäljellä! Katso lisää tästä

 *

Julia Siilasvuo: Moi Laakso LuottoRaha on joustava tililuotto, joka antaa vapaaseen käyttöösi jopa 2000 euroa luottorajaa ilman monimutkaisia hakemuksia tai epäselviä piilokustannuksia. Voit käyttää tililuottoa juuri silloin, kun itse haluat ja luoton nostaminen onnistuu vaivattomasti netissä. Palvelumme ei sisällä vuosimaksua tai muita kiinteitä kustannuksia – maksat siis ainoastaan luoton käytöstä. Hae luottoa tästä

*

Katariina Hattunen:  Hei Uusi tapa lainata ja sijoittaa rahaa! Fixura on vuonna 2009 perustettu Suomen vanhin ja suurin vertaislainavälittäjä, joka in välittänyt lainoja yli 33 miljoonan euron edestä. Vertaislainaus on osa vertaistaloutta kuten esim Uber ja Airbnb – vertaislainauksessa ihmiset lainaavat rahaa toisille ihmisille, ilman pankkeja tai muita perinteisiä instituutioita. Hae vakuudetonta lainaa 2000- 10 000 euroa Fixuralta 1-5 vuodeksi; sekä lainanhakija että lainanantaja (=sijoittaja) rekisteröityvät Fixuraan, määrittelevät itse omat ehtonsa lainalle ja aina kun ehdot kohtaavat, laina syntyy. Lainanhakijalle siis vertaislainaus on aivan uudenlainen tapa hakea lainaa missä he itse voivat määritellä millä ehdoilla ovat valmiita lainan ottamaan. Jätä oma hakemuksesi lainasta heti haluamallasi ehdoilla! Hae tästä

4.3.2015

KYSYMYS WALTARISTA

Ajatellaan tavallinen kuvio eliittiperhessä. Jälkeenjäänyt palvelija (kutsutaan häntä vaikka Palleksi) pyörii 18 000 euron kello ranteessaan päivästä toiseen tekemättä mitään. Hän on perhepiirin luotettava maskotti 70 tuhannen euron vuosituloilla. Palle puhuu vain ja ainoastaan panemisesta, Irina Björklundin panemisesta, Laura Pyrrön panemisesta, kaikkien panemisesta, sellainen punainen turvonnut apukoulua käynyt suomenruotsalainen rapu.

Tällä miehellä on siivousrobotti, josta hän käyttää nimitystä Orja. Orja leikkaa lähinnä nurmikkoa. Orjalla on käskyvallassaan apulainen, nuori suomalaispoika. Poika ei saa puhua kenenkään kanssa. Kukaan ei tiedä, maksetaanko pojalle koneen auttamisesta. Luultavasti hän on töissä oppisopimuksella. Tai sitten hän on joku yhteiskunnan varoilla työllistetty. Poika tekee 16 tuntista päivää. Björn Wahlroos kutsuu häntä pupeksi. Poika ei kuule sitä. Hänellä on aina kuulosuojaimet, joita hän ei saa riisua, paksu ulkoilupuku ja pelästynyt ilme. Perheessä on kahdeksantoistavuotias komea poika.

Ylenemiset ja alenemiset menevät seuraavasti: nussimalla Pallea ylenee yhden pykälän, kiusaamalla Puppea ylenee kaksi pykälää, nussimalla Puppea alenee kaksi pykälää, nussimalla perheen poikaa alenee yhden pykälän. Siksi perheen pojalle hankitaan huoria nussittavaksi. Mutta hirviö-Palle saa tulla toimeen luonnossa.

On hassua, että Mika Waltari, joka oli innokas hovikuvaaja, ei kuvaa tällaista tavallista asetelmaa. Tällainen kaikki on rajattu Waltarin maailman ulkopuolelle. Waltarin maailmassa on vain enemmän tai vähemmän maalaisjärjellä käsitettävää psykologiaa, mutta ei vieraannuttavaa psykologiaa. Kun taas Waltarin aikalaisilla ranskalaisilla ja espanjalaisilla surrealisteilla ei muuta ole kuin vieraannuttavaa psykologiaa. Dali lähtee tällaisista vieraannuttavista ja ehdollistavista asetelmista. Samoin Bunuel. Miksi Waltari ei lähde? 

VENÄJÄVIHA, NOITUUS JA AIVOVAURIO

Vastedes on vältettävä aikakin kaikkia "humoristisia" ylilyöntejä Venäjään liittyvien lausuntojen suhteen. Tämä huumori kun näyttää tekevän tietyistä ennestäänkin vaarallisista tahoista yhä arvaamattomampia. Niin ikävältä kuin se tuntuukin, tämän aiheen suhteen on ehkä syytä pysyä rutikuivassa asiassa, kun emme kuitenkaan voi tietää, eikä kukaan kuitenkaan sitä onnistu ilmaisemaan, millaisia traumoja ja demoneja tämä aihe historiallisesti sisäänsä kätkee. Sen nyt voi sanoa, että ne ovat suuria ja arvaamattomia. Kenties ne eivät ole teeskenneltyjä, niin kuin loukkaantumista ja mielensäpahoittamista aina teeskennellään, vaan aitoja. Vaikka yli-innokas kostaminen (toisten ihmisten kustannuksella) kyllä vihjaa teeskentelyn, tai pikemmin noituuden suuntaan. Lopputulos tai -tukos on aivovaurio. 

JATKUVAN SODAN DOKTRIINI

Eräs yksinkertainen syy siihen, miksi Yhdysvallat ei tätänykyä pääse ollenkaan neuvotteluratkaisuihin määrittelemiensä "vihollisten" kanssa on se, että Yhdysvaltain presidentillä ei ole todellista valtaa. Yhdysvaltain presidentti on juoksupoika tai paremminkin kaleeriorja, joka orjamaisesti noudattaa piiloutuneen isäntänsä käskyjä. Siksi Yhdysvalloilla ei näytä olevan mitään ulkopoliittista linjaa. Mutta on sillä linja: jatkuvan sodan doktriini. SIksi presidentin solmimilla liittolaisuuksilla ei myöskään ole vastuullista merkitystä.

Näin törkeästi voi toimia vain jos on vahvin. Siksi ihmiskunta huolehtii yleensä siitä, että tällainen toimija ei kauaa ole vahvin. Tässä asiassa ei ennustajan taitoja tarvita.

3.3.2015

PAHA PÄIVÄ

Lyhyesti riittää kai todeta, että fasismi on psyykkinen sairaus, jota sairastava on riippuvainen toisille ihmisille (keille hyvänsä) tehdyistä ikävistä asioista. Fasismi määrittelee "toisen" miten milloinkin, rodun, ulkonäön, kansallisuuden, kielen, perusteella. Olennaista on se, että ero on selvä sillä hetkellä kun kiusaaminen alkaa. Fasismi on armeijojen ja valtioiden tasolle vietyä koulukiusaamista, eikä mitään muuta.  

Masennuin aika pahasti tuosta Lustraatio -kirjasta. Miten ihmeessä nämä ihmishahmoiset otukset jaksavat uurastaa niin hillittömästi mahdollisimman negatiivisen päämäärän takia. Minulle kaikki poliittinen on vain iljettävä lisärasite ja ikävä velvollisuus kaiken muun lisäksi, mutta näille kosmisille koulukiusaajille... en voi nähdä toiminnassa mitään muuta mieltä kuin mahdollisimman suuri ikävyys.

Ja kenen pussiin nämä vesipäät kirjoittelevat roskateoksiaan? Eivät ainakaan yhdenkään eurooppalaisen. Ukrainan kriisin ja kylmän sodan sekoilusta, ihmisyyden pohjanoteerauksesta voittaa vain koulumurhien luvattu maa USA, ja ehkä Kiina. Eurooppalainen jo entuudestaan traumatisoitunut kulttuuri tässä kituu entisestään.

Mikään ei ole masentavampaa ja elämänhaluja lamauttavampaa kuin nähdä toisissa ihmisissä näin käsittämättömän suurta selittämätöntä alhaisuutta. Tällaisten koulukiusaajien kanssa, vaikka miten tyytyisi vähään ja olisi rauhaarakastava, on mahdoton rauhanomaisesti maailmaa jakaa.

HYVÄ NÄYTTELIJÄ

Tunneilmaisun vilpittömyys riippuu siitä pystyykö hyvä näyttelijä sitä vaikuttavampaan ilmaisuun. Siksi hyvä näyttelijä on kaiken aidon tunneilmaisun objektiivinen mittapuu. Jos hyvä näyttelijä itkee itkusi ja nauraa naurusi luontevammin kuin sinä itse, silloin elämäsi on kupla.

VAIN NOITUUDELLA ON MERKITYSTÄ?

Lueskelen tätä tiukasti moderoitua keskusteluketjua, jossa aiheellinen pelko väreilee. Mietin olenko jollakin tavalla itse syyllinen tässä vakavasti käsitellyn teoksen kirjoittajien yhä sairaammaksi muuttuvaan ajattelumaailmaan. Näyttää siltä, että huumorintajuni on melko vaarallista, jos se lietsoo henkilöitä tuollaisiin liekkeihin. Varmasti en ole syyllinen itse sairauteen ja sen olemassaoloon, mutta sairauden pahenemista olen saattanut myötävaikuttaa tämän blogin kirjoittelulla. Olen liiaksi unohtanut, että fasismi on psyykkinen sairaus, joka vaatii jatkuvasti viattomia veriuhreja. Olen kevytmielisesti ajatellut, että nämä uhrit ovat tarpeettomia. Mutta nyt hieman kaduttaa. Fasistien pitää ehkä antaa riehua omalla alueellaan, sadistisissa menoissaan tuhota kohtuullisia määriä syyttömiä, jotta he eivät tuhoaisi kaikkea. Tuo sairaus on vakava uhka koko ihmiskunnalle, jos se pääsee tuosta enää yhtään leviämään.

Me emme tiedä miksi näin on, mutta ilmeisesti "Venäjän ymmärtäminen" Suomen kielellä pitää yksinkertaisesti lopettaa. Näyttää siltä, että yksittäinenkin yritys tähän suuntaan johtaa nopeasti maiden väliseen sotaan. Suomen ja Venäjän välillä on edellytyksiä joko kylmälle tai kuumalle sodalle, ei muulle kanssakäymiselle. Jostain syystä ihmiset toimivat näin. Syytä ei kannata pohtia, koska sitä ei luultavasti voi koskaan käsittää. Voi miettiä mitä mieltä ylipäänsä on Suomen kielen käyttämisessä, jos on varmaa, että suomalaisiin ei voi kielellisesti tai älyllisesti vaikuttaa, vaan ainoastaan noituus voi vaikuttaa suomalaisiin.    
Luin nyt pitkästä aikaa kommenttilaatikkoa. Siellä oli aika paljon jonkinlaiseksi fanipostiksi luokiteltavaa aineistoa ja hätkähdyttävän vähän varsinaisia tappouhkauksia. Uusi tilanne. En osaa nyt oikein suhtautua tai vastata mihinkään. Parempi näin päin. Jatkan lukemista taas toiste. Nyt tuli tarpeeksi tälle päivälle. 
Nuorissa voisi olla toivoakin, jos aikuiset eivät olisi niin tavattoman lahjakkaita ja motivoituneita turmelemaan kaikkea toivoa. Tavallaan kysymys on siitä, että halutaan osoittaa luonnonlaki päteväksi: rauta kyllä taipuu, kun sitä riittävästi kuumennetaan ja taotaan.

PASSIIVISAGRESSIIVISUUDEN

huono puoli on se, että tällä psyykkisellä ominaisuudella piinattu henkilö vaikuttaa aina hyväntuuliselta, mutta on aina kavala ja täynnä agressiota. Avoimesti agressiivinen ihminen taas on pahantuulinen vain hetken. Ja kun hän taas on hyväntuulinen, hän on sitä aidosti.

AFORISTIKON AMMATTITAITO

Täydellisen mitäänsanomaton ihminen on yleensä täydellisen passiivisagressiivinen. Aforistikon ammattitaitoa on ensinnäkin tehdä tarkkoja havaintoja ympäristöstä ja maailmasta. Toinen tehtävä on erottaa näistä havainnoista ne, joita ei missään, etäisesti vihjailevassakaan muodossa kirjoiteta muistiin. Tämän jälkeen on aforistikon tehtävä täyttää määrätunnit tyhjää paperia. Niin on vilja sellaiseksi tehty, että se ei siitä puimalla tokene.
Surrealismi on Ruotsin kuningas
Ubun parodisoimista.

Yleistyessään vakava sairaus
joka kaikkien harmiksi ei
lamauta toimintakykyä kokonaan
kehkeytyy poliittiseksi puolueeksi.
H. P. Lovecraftin Charles Dexter Wardin tapaus taitaa tosiaan olla hänen paras juttunsa. Ei tässä siltä tunnu kuin olisi Hännikäistä tai arbien kiellettyjä kirjoja lukemassa. Ehkä se johtuu siitä, että L on pikemmin monisyinen kuin äkkiväärä ja pahansuopa.

YKSIN OOT SINÄ IHMINEN

Nuorempana pidin itsestään selvänä että taiteilijat ovat neroja tai heidän tulisi olla neroja. Sitten opin kavahtaen: jos paitsi runoilijat ovat nilviäisiä ja muusikot nössöjä, he myös tarkoittavat sitä ja pyrkivät siihen ainoana päämääränään. Nerous on heille todellakin vain myytti, ei osa todellisuutta, kuten normaaleille ihmisille.

Nimen omaan taiteilijoiden yhteisöt sulkevat kaiken nerokkuuden ulkopuolelleen tuhoisasti, kun ihmisten yhteisöt laajemmassa mielessä ovat shamanismille hieman ymmärtäväisempiä. Neroutta ei pidä sekoittaa noituuteen: nerokas ihminen ei milloinkaan voi olla verenimijä, joita nero vihaa yli kaiken.

Voikin sanoa, että neroilua ei mikään tai kukaan siedä vähemmän kuin taiteilijoiden "oi niin tieteellinen" kollegiaalinen yhteisö. Toisin kuin tiedemiehet, taiteilijat kaikessa tieteellisyydessään, eivät hiljaa mielessään tiedä sitä että tieteellä ei ole hallussaan mitään lopullista totuutta ihmisestä, maailmankaikkeudesta ja neroudesta.

Siksi kollegiot ovat luovuudenvihan ydinhautomoja. Kelasin tätä viimeksi Sebastian Fagerlundin viulukonserton äärellä: katso nyt jotain videoita kamarimusiikista ja mieti samalla miten se liittyy elävään kulttuuriin? On jotenkin noloa, että muusikot lähtevät mukaan oikein/väärin, meidän jumala, teidän jumala ajatteluun, edes hiljaisen hyväksynnän tietä, niin kuin runoilijat ja muut sanankäyttäjähyypiöt aina tekevät.

Siis vaikenevat kaikella arvovallanrippeellään. Siis ovat nationalistien ja fasistien etujoukkoa. Ukrainan kriisin myötä olen itse aika tavalla vieraantunut näistä selkärankahuilisteista. Noloa, jos edes muusikot eivät näytä miten paviaanisekoilu saadaan loppumaan, kun heillä kerran on siihen keinot ja he sen tietävät, miten rauha saadaan palautettua.

Tai no, ehkä he ovat vain kyllin kyynisiä tietääkseen myös tämän: kylmä sota käynnistää perustuotannon, kaivos-, metalli-, rakennus-, elektroniikka- ja kemianteollisuuden. Se käynnistää myös pääomien uusintamiskierron. Tätä ei näköjään ymmärretä yliopistoissamme, hallinnossa, puolueissa, mutta se ymmärretään hyvin ihmisten mielissä. Konservatiivisten, nössöjen, kilttien, sisäsiistien ja tyhmien hitaiden muusikkojen mielissä?

Niin, mikä siis neuvoksi, jos musanössöt eivät ole sen kummempia kuin runonilviäiset tai kuvataidehyypiöt? Ei kai muu, kuin että nuori sukupolvi pitää saada vakuuttuneeks kollegioon kuulumisen negatiivisuudesta.

Hups, tulipas kerettiläinen ajatus. Yksin olet sinä ihminen.
Erkka Mykkäsen maailmanloput näyttävät pitävän otteessaan. Pääsin tänään niminovelliin. Nämä alun sivun proosarunomaiset jutut kasvavat siis ihan pienen luontevan ja keveän novellin mittoihin. Valmista kauraa tämä on. Epämääräisyyksiä ja häiritsevyyksiä ei ole vaivaksi asti, mutta lukeminen sen kuin pakotta jatkuu.

2.3.2015

VAJONNUT SIGNAALIIN

Eilen oli melko optimistinen päivä. Tänään olen taas iltaa kohden lähes huomaamatta vajonnut angstiin.
Täytyy kyllä sanoa, että 2/3 Sinuhea takana alkaa tämä jaarittelu muinaisista porvarillisista ja monarkistisista elämänasenteista ja -käytännöistä pitkästyttää toden teolla. Katsotaan jaksaako tätä ihan loppuun asti. Mitään kirjaan en lue enkä ole lukenut loppuun väkisin. Kirja jää kesken, jos se lakkaa kutsumasta luokseen. Se, että ylipäätään luen jonkun kirjan loppuun, on jo melkoinen tunnustus, siksi harvoin sitä tapahtuu.

BLOODY COMMIE

Mutta politiikassa ei ole kysymys vahvuudesta tai totuudesta vaan heikkouden kätkemisestä poliittista vastustajaa ovelammin. Siinä mielessä laupias natsi on yhtä heikko tai heikompi kuin bloody commie.

MONARKISMI

kaikista hallintojärjestelmistä huonoimmin on valmistautunut siihen, että vallanperijät ovatkin roskaväkeä.

IDEOLOGIA

on työväline, jonka avulla voidaan aina olla eri mieltä sellaisen henkilön kanssa, joka puhuu totta ja on oikeassa. Ideologian toinen nimi on valhe. Uskonto ilman jumalaa on ideologia.

KUPLANPOISTOAINE

tiskipesuaineen vastakohta. Kupla on inhottava ilmiö, joka sotkee monta hyvää aikomusta. Sijoittajalle kupla on kauhistus. Toisinaan kokonaiset valtiot ovat suuria (moraalisia) kuplia, jotka puhjetessaan haituvat olemattomiin.
Waltari kyllä kuvaa Horemhebin henkilöhahmoa väärin, sikäli kun tämän jumala on Horus. Horus-myytin syvällisestä ymmärtämisestä seuraa pikemminkin Sokrateen tyyppi kuin Horemheb, joka muistuttaa jotain muistaista apollonista sankaria tai Olavi Paavolaista.

RUOHON MIELI

on pelon ruhtinas: hän joka hallitsee pelolla. Kuolemaa katsotaan kylmin, välinpitämättömin silmin. Viikatemiehelle tehdään alusta asti selväksi: pienintäkään mielihyvää, ei kiksin puolikastakaan tämän ruohon niittämisestä irtoa.

PÄHKINÄNSÄRKIJÄ JA ROTTAKUNINGAS

Sellainenkin ihminen, joka ei tiedä yhtikäs mitään, kuin suomalainen kirjailija (paitsi Mika Waltari), joka ei tiedä yhtikäs yhtikäs mitään, voi olla hyödyksi, jos kuvaa objektiiviseksi kuvittelemaansa todellisuutta niin tarkasti kuin osaa. Se on hänen kuvitelmansa. Realismillakin on arvoa illuusiohöttönä.

WHO WANTS TO BE WILLIAM BLAKE OF ELECTRONIC MUSIC?

1.3.2015

Tässä nyt sitten tätä kokeilua alkeellisilla fysikaalisilla malleilla. Jostain syystä tämä toimii kuulokkeilla paremmin kuin keskinkertaisilla kaiuttimilla (Geneleceillä). Tietysti Magnepaneilla tämä toimisi, jos olisi kybätonni ylimääräistä illaniloihin sijoittaa. Kyllä nyt voi ja uskaltaa jo sanoa: elämä kokonaisuudessaan ja yhtenä kakkuna on hukkaanheitetty ilman Magnepaneja. Ebaystä niitä, vanhoja malleja, jotka tietysti on paljon huonompia, koska tämä tekniikka on kehittynyt niin paljon ihan viime vuosina, lähtee halvalla, mutta rahti jenkeistä suomeen on ainakin 300 euroa.



Hae tästä blogista

"Käymälässä en käynyt, mutta ostin kokoelman runoja. Eikö se ole yksi ja sama?"
- Kejonen

"Minä puhun hyveestä, en itsestäni, ja kun moitin paheita, moitin ennen muuta omiani."
- Seneca

"käymälässä aamuisin kuolemanjälkeistä peliä"
- Krivulin

Blogiarkisto

Tietoja minusta

svenlaakso (at) yahoo.com