7.12.2015

HUPSUVAROITUS

Tämän blogin kirjoittaja on hupsu, narri, The Fool. Tarot-pakan ensimmäinen kortti. Siksi kaikki mitä hupsu puhuu on yhtä kuin se mitä hupsulle puhutaan. Ja ajatelkaapa mitä hupsulle puhutaan, juopuneelle hupsulle. Vaikka mitä. Hänhän on kuin yleisten käymälöiden reijästä kurkistava rippi-isä, anonyymi ja vaaraton.

Tiedon muruset, joita hänen korviinsa päivittäin kantautuu, ovat tätä lajia: "Tiedätkö mitä tarkoittaa lojaalisuus? Se on Fide. Jumalatar, ja porttojen äiti, kädessään kultainen virtsamalja."
 
Mutta ensimmäinen kortti on myös viimeinen kortti, Maailmakortti. Narri ja maailma ovat yhtä kvintessenssi tietoisuudessa. Maailman narrimaisuus on kieltää viides alkuaine. Hupsun hupsuus on tietää sen olemassaolo syntymästä. Hupsulta jää pakan 20 korttia helposti väliin.

Hupsun sanaa pitää kuunnella niin kuin aikakauden tieteellistä maailmanselostusta kuunnellaan. Hupsu kirjaa aina vallitsevan käsityskantansa. Käsityskanta muuttuu usein, aikakauden mukaan. Tieteessä aikakaudet mitataan sukupolvissa, hupsulla ne mitataan päivissä. Hupsulle ei ole olemassa mitään objektiivisia ja pysyviä totuuksia: kaikki tunnettu voi aina olla sitä eksoteriaa, jonka takaa löytyy uusi esoteria. Niinpä hupsun luonnonvakiot ovat jatkuvassa muutoksessa, ja painovoima vaihtelee maittain ja päivittäin kuin sää konsanaan.

Tärkeintä on, että ei milloinkaan ota hupsun sanaa todesta. Hupsuus on pelkkä tiedon keräämisen strategia, hyvin kuluttava sellainen. Hupsuus käy ajan myötä terveyden päälle. Hupsulle juotetaan myrkkyä ja häneen tartutetaan laboratoriossa valmistettuja viruksia. Se on se hinta joka tiedosta täytyy Parsifalin maksaa. Tyypillinen hupsu kirjallisuudessa on Shakespearen Henrik V. Falstaff sai kokea kovana pettymyksen, kun luotti hupsun sanaan.

3 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Minä kun luulin että tätä blogia kirjoittaa fasistinen ubuistinen horuspaviaani!

Anonyymi kirjoitti...

Semmoinen ero kuitenkin piirtyy esiin, että siinä missä oikeat narrit ottaa riskin kaulan katkaisusta, sulla se vastaava raja kulkee miinuspeukutusriskin eliminoinnissa.

Anonyymi kirjoitti...

Mietin tänään: miten sun runokirja voi olla sitten niin huono (sitä ei jaksa lukea, jos ei ole itse joku algoritmi), jos olet kerännyt vuosikausien ajan "tietoa"?
Vähän tuntuu, että semmoista niitseläistä selittelyä tää hassuus. Jäbä on oikeasti vähän pihalla, ja sitten selvinä hetkinään selittelee.

Hae tästä blogista

"Käymälässä en käynyt, mutta ostin kokoelman runoja. Eikö se ole yksi ja sama?"
- Kejonen

"Minä puhun hyveestä, en itsestäni, ja kun moitin paheita, moitin ennen muuta omiani."
- Seneca

"käymälässä aamuisin kuolemanjälkeistä peliä"
- Krivulin

Blogiarkisto

Tietoja minusta

svenlaakso (at) yahoo.com