31.12.2015

URKUMUSIIKKIA

Urkumusiikin kausi potkaistu käyntiin. Tämä soundi on nyt ehkä ensimmäistä kertaa minun kevyen musiikkiharrastuksen puitteissa jotakin jota voisin luonnehtia klassisesti elektroakustiseksi äänimaisemaksi. Määrittävintä tässä estetiikassa on ehkä se, että äärimmäinen dynaamisuus ei tunnu keinotekoisuudelta. Ajatus on myös se, ettei materiaali tuntuisi koko ajan niin täyteenahdetulta kuin minulla usein tuppaa olemaan. Jostain pitää saada syvä hengitys auki. Tässä on nyt hyvää soundireferenssiä seuraavan albumin äänimaisemaan yleisemminkin.



Ehkä tämä on jonkilaista surrealistista lyhytelokuvaa ilman kuvaraitaa. Voisin tarjota näitä elokuva-alan opiskelijoille harjoitusmateriaaliksi. Videokilpailunkin voisi järjestää, jos olisin suosittu ja tunnettu, asemassa josta voisin ylenkatsoa, oikkuilla ja palkita vinoon. Ajatus näissä on improvisoiden etsiskellä soinnillisia aineksia urkusarjaan. Urkusarjassa olisi improvisoitua materiaalia (hengitystä) ja (Timon) anagrammeista generoitua täysin sarjallista materiaalia (graniittia). Ikään kuin tocata ja fuga. Joissain noista sarjan improista on ehkä hieman liikaa virvelirumpua. Pitää vähentää sitä.

Tietysti tuollaisten sämpleperkussioäänten kanssa pitää olla varovaisempi kun tekee jotain oikeasti. Mikään ei kulu nopeammin puhki kuin sämplesoittimen ääni puhtaasti äänitaiteellisessa mielessä käytettynä. Sämplesoitin on tavallaan musiikillisen idean printteri. Mutta jos soittimen ominaisuuksia sinänsä alkaa esittelemään taiteena, ollaan esteettisen ja käsitteellisen syvemmän ongelman äärellä. Siksi nämä kokeilut nyt eivät ole mitään lopullista. 

Loin killerin virtuaalianalogisyntetisaattorin. Perustana on tämä loistava syntty. Päällekäin on aina kaksi eri soundilayeriä, joissa kummassakin on omat säädöt ja arpekkiaattorit. A, B ja AB tasot ovat erikseen kaikki säädettävissä. Tein mappayksen niin että voin säätää mielekkäästi slidereillä kaikkea mahdollista alkaen tilaefektoinnista. Päällekäin olevia A ja B tason presetejä voi vaihtaa parametrisesti (sarjallisesti). Valittavana on presetkirjaston 200 valmista soundia ja niitä voi tehdä lisää. Parasta on se, että kerran A, B ja AB layereihin tehty mappays säilyy vaikka eri tasojen presettejä vaihtaisi lennosta. Jokaista presettiä ei tarvitse mapata erikseen.

Soittimesta tuli aika monipuolinen. En pysty kuvittelemaan mitä kaikkea tällä voisi nyt ehkä tehdä. Tämä vastaa noin siirtolavallista analogisyntetisaattoreita, tai paria. No ehkä viittä. Ainakin nyt mielenkiintoisia äänikuvia voi tehdä. UVI:n Orchestral Suitessa on erittäin hyvä kirkkourkusämplekirjasto. Siinä on perussäädöt perinteisille kirkkouruille. Sen maailman kun laittaa tämän kanssa yhteen, voi lopputulos olla kohtalaisen mielenkiintoinen. Urkualbumi on ehkä luvassa parin kolmen albumin kuluttua. 

Hassu sattumus: kuuntelin ensimmäisen kappaleen loppussa olevaa hiljaista jaksoa Genelecien välissä. Ääni oli niin kummallinen, että luulin sen kuuluvan omasta päästäni. Pelkäsin verisuonen haljenneen ja sydämen portviinin suihkuavan sisäkorvan simpukkaan. Tutkittuani asiaa huomasin, että ääni tuli kokonaisuudessaan kaiuttimista. Vielä ei ollut lähdön hetki. Tällaisista pienistä asioista kuten elämän jatkumisesta uudella päivällä sitä pitäisi vain osata iloita. 

Linkitetyn kappaleen taustavalokuva on Iivo Vehviläisen hieno otos jouluviikolta.

Ei kommentteja:

Hae tästä blogista

"Käymälässä en käynyt, mutta ostin kokoelman runoja. Eikö se ole yksi ja sama?"
- Kejonen

"Minä puhun hyveestä, en itsestäni, ja kun moitin paheita, moitin ennen muuta omiani."
- Seneca

"käymälässä aamuisin kuolemanjälkeistä peliä"
- Krivulin

Blogiarkisto

Tietoja minusta

svenlaakso (at) yahoo.com