23.12.2015

INTERGALAKTINEN ALUS KRUUNAJAISTEMPPELINÄ WESTMINSTER ABBEYN ALLA

Salaliittoallergisille kaikki ns. salaliittomapissa olevat aihepiirit ovat demokraattisen kategorisesti samanarvoisia ja torjuttavia. Laserleikkurikuvat 12000 vuotta vanhoista kivistä ovat samanarvoista kuin hälytys koko planeettaa uhkaavasta bioterrori-iskusta. Järki menee tilaan tyhjäkäynti, torjunta 100%.

Salaliittokategoriassa ei ole mitään kultaista "järkevää" keskitietä kriittisyydelle: 80%-20%. On joko 100% tai 0%. Ja tämä juuri mahdollistaa loputtoman vouhotuksen. Salaliittoteoriaskenen määritelmä on se, että siihen ei voi suhtautua "kriittisesti" tai "objektiivisesti". Jos annat yhtään vakavaa huomiota, olet jo kriittisyyden ja objektiivisuuden tuolla puolen. Kriittisyyden ja objektiivisuuden merkkinä pidetään täydellistä torjuntaa. Jopa sitä, että kyseiset asiat ovat täydellisesti oman tietoisuuden ja mielenkiinnon ulkopuolella. Näin silloin, kun henkilö, ei ole subjektiivisesti kohdannut mitään todella polttavaa yhteiskunnallista kysymystä tai konfliktia, johon vain salaliittoteorian kaltainen hämärä konsepti voisi tarjota tyydyttävältä kuulostavia vastauksia. Toinen tapaus on silloin kun taho haluaa kätkeä tuota polttavaa yhteiskunnallista ongelmaa, jonka salaliittoteoria haluaa paljastaa.

Tämä psykologinen puolustusmekanismi on sinänsä kiinnostava. Salaliittomapin asiat ovat kaikki psyykkisesti tietyllä tavalla upottavia. Jos haluaa suojella psyykensä virusmaisilta epästabiilisuuksilta tarvitaan 100% torjunta kyseisen filtterin materiaaliin. Kun tuulettimeen pamahtaa salaliittopaskaa aivot menevät kokonaan off-tilaan. Tämä ehkäisee todella tehokkaasti niiden muutama asian tutkimuksen, jotka kyllä kuuluvat salaliittomappiin, mutta ovat oikeasti täysin keskeisiä kysymyksiä. Koko tämä ilmiö lienee syntynyt savuverhoksi noille muutamille kysymyksille. Kun tämä torjunta-alue kasvaa riittävästi nähdään millaista tiedettä siitä syntyy. Koko tiedeyhteisö vammautuu ja epämuodostuu filtterin tuottamalla logiikalla.

Salaliittoteoriojen vyörylle on todellisiakin syitä. Tärkein niistä on Wikileaks ja Edward Snowden. Aika monet (useampikin kuin 0.1 %) ovat havainneet kyllin selvästi, että edes tällaiset ilmiöt eivät yhtään hätkäytä jonkun Englannin kuningattaren tai kenen hyvänsä tärkeän länsimaisen johtajan valta-asemaa. Valta-asemat niin sanotusti "demokraattisessa" lännessä eivät kerrassaan tippaakaan hätkädä minkäänlaisista Wikileaks tasoisista tiedollisista paljastuksista. Nämä paljastukset ovat samaa tasoa Galileo Galilein kosmologian, Darwinin evoluutioteorian ja Einsteinin suhteellisuusteorian kanssa: Englannin kuningatar korkeintaan pieraisee niille. Kebabröyh. Ja kruunu ei hätkähdä milliäkään siitä, että joku Darwin laittaa kuningattaren suoran sukupuun Raamatun Aatamista ja Eevasta kyseenlaiseksi. Punaiset matot rullautuvat Westminster Abbeyssä niin kuin aina ennenkin.

Paljastusten aiheuttamat mitättömät vaikutukset kertovat vahvaa kieltä salaliittojen olemassaolosta (tietysti Wikileaksin dokumentteja ei lue edes 0.1 % porukasta). Nuo paljastukset eivät ole OLENNAINEN asia salaliitoista. Ne eivät uhkaa koossapitävää voimaa. Salaliitoissa täytyy olla jokin syvempi koossapysyvyyttä. Kysymys ei ole pelkästään rahasta ja vallasta. Rahaa ja valtaa korostavat väitteet ovat tavallaan harhaisia, koska salaliiton ydin on TIETO. Ei mikään Wikileaks-tieto, vaan TODELLA SALAINEN tieto. Tämä on ajatuskulku salaliittospsykologian taustalla.

Vaikeinta on olennaisten juonteiden erottelu määrättömästä määrästä salaliittopaskaa. Valtavan roskaläjän joukosta voi olla (?) mahdoliista ehkä sittenkin hahmottaa jokin melko selvä kuva. Disinfromaation tuottajien psykologian syvyyttä ei kuitenkaan kannata aliarvioida.

On ilmiselvästi monia motiiveja tuottaa disinformaatiota. Eräs on pelkkä mielikuvituksen kiihottaminen johonkin ajattelutapaan. Ihmismielikuvitus tuottaa disinformaatiota pelkkänä mimeettisenä haluna. Halutaan aidosti "paljastaa salaisuuksia" tai lähestyä salaperäisyyksiä. Halutaan uskoa, että jokin salaisuus on, koska se lieventää todellisuuden banaaliksi kokemisen tuskaa. Esiinnytään salaisuuksien tuntijoina tai vartijoina, koska se lisää itsevarmuutta epäselvien asioiden edessä. Sitten on huumorin repiminen pelkästö ilkeämielisestö harhautuksesta - eli klassinen HOAX. Kenties maksettu tai vapaaehtoisesti tuotettu tarkoituksellinen hienovarainen harhauttaminen ja huomion siirtäminen, tavalla jota ei voi osoittaa HOAXiksi. Todistusaineiston tarkoituksellinen väärintunistaminen ja huuhaaksi leimaaminen on tärkeä sensuurin muoto. Pelkästä tyhmyydestä johtuva konemainen samojen asioiden inttävä ja jauhava toisto on ehkä suurin disinformaation määrää lisäävä mekanismi.
 
Hesarikin voivottelee tänään nettiä, joka on täynnä valhetta ja feikkiä. Netti on niin täynnä uhkaa eliitin suggestiolle. Ja samalla: kyllä niitä valheitakin tehtaillaan.
 

Ei kommentteja:

Hae tästä blogista

"Käymälässä en käynyt, mutta ostin kokoelman runoja. Eikö se ole yksi ja sama?"
- Kejonen

"Minä puhun hyveestä, en itsestäni, ja kun moitin paheita, moitin ennen muuta omiani."
- Seneca

"käymälässä aamuisin kuolemanjälkeistä peliä"
- Krivulin

Blogiarkisto

Tietoja minusta

svenlaakso (at) yahoo.com