5.12.2015

VEDENJAKAJAMAAILMASSA ANKEUTTAMINEN HYVEISTÄ PARHAIN

Jungin teoria arkkityyppien ja biologisesti kehittyneen vaiston suhteesta on tärkeä. Mutta minusta se ei riitä selittämään arkkityyppisiä unikuvia täysin.

Paljon matkustavat ihmiset (jollaisia "eliitin" jäsenet aina ovat) tietävät varsin hyvin, että unet ovat paikan funktio. Ei tarvitse muuta kuin nukkua viikko kymmenessä eri Pietarin tai Moskovan (koska näissä kaupungeissa on erityisen voimakkaasti latautunut morfisen kentän resonanssi) kaupunginosassa ja pitää samalla unipäiväkirjaa. Pian voi huomata sen tosiasian, että unimaailmat ovat jokaisessa kohteessa arkkityyppiseltä rakenteeltaan täysin erilaisia.

Edellytyksenä on se, että näkijä on henkilö, jolla on Jungin tarkoittama biologinen arkkityyppinen kyky. Toisinsanoen kyky aistia morfisen kentän resonanssi suoraan ja sellaisenaan. Ilman tätä kykyä unet eivät ilmennä arkkityyppisiä symboleita.

Nietzschen käsite vaisto liittyy morfisen kentän (moniulotteisten) resonanssien aistimiskykyyn. Se on yhtä kuin mystinen kokemus arkisimmillaan. Mutta koska "Vatikaani on mustasukkainen mystiikasta" on tälle "tieteen" aikakaudelle valittu eksoterinen jesuiittastrategia, jossa mystisen mekanismin perusosa kielletään.

Tässä eksoteerinen jesuiittatieto väistää kysymyksen morfisten kenttien väliaineesta, joka tietenkin on muinaisten mysteeriuskontojen syvin salaisuus, kuten Platon moneen kertaan osoittaa ja Tarotin maailmakorttikin kertoo.

Nähdään selvästi, että nietzscheläisessä toisin kuin sokraattisessa traditiossa on kysymys kulttuurisen alipäästösuodattimen suunnittelusta, johon kaikki imperialistinen yksinapainen valta perustuu.

Kulttuurinen alipäästösuodin on Nietzschellä wittgensteinläistä muotoa: siitä mistä ei voi puhua on vaiettava. Mitä tästä seuraa?

Lähinnä se, että karismaattisimmankaan saarnamiehen ei enää onnistu vakuuttavasti ja paatoksellisesti saarnata sielunpelastumista suurelle yleisölle. Jeusiittaeksoteria on suunniteltu tekemään tämä ilmiö mahdottomaksi. Ollaan vedenjakajamaailmassa. 

Vaistojen, arkkityyppien ja morfisten kenttien toimita ei lakkaa sillä, että niiden perustana oleva ydinolemus (kvintessenssi) poistetaan eksoterisesta tietoisuudesta. Eksoterian kenttää voidaan aina manipuloida kaikilla signaalikäsittely plug-in sovelluksilla. Sitä voidaan suodattaa miten hyvänsä. Kollektiivisesta alitajunnasta voidaan nostaa asioita, tai mikä hyvänsä kaista voidaan suodattaa tai kompressiolla painaa alas kollektiiviseen alitajuntaa. Eksoterian kenttä on puhtaan huomioenergian kenttä. Signaalit vailla tiettyä rajahuomioenergiaa painuvat tiedostamattomaan. Tätä koko planeetan huomiotaloutta säätelee länsimainen massamedia, joka on täydellisesti (as blind instrument) jesuiittojen kontrollissa. 

Esoteerisestä tietoisuudesta, alkuperäisestä arkkityyppisignaalista, mikään ei tietenkään noin vain poistu. Esoteerisen tietoisen ydin on kvintenssenssitietoisuus (Tarotin viimeinen ja tärkein, Maailmakortti). Esoteerisen tietoisuuden ajatus on suojella alkuperäistä tilaäänitystä sen moniulotteisuuden arkkityyppisyydessä. Oikeassa esoteerisessä tietoisuudessa on kulkuväylät auki tietoisuuden tilojen välillä. Ja tämä nopea, ikään kuin eksoterian maailmassa eläviä rajoittavien labyrintin seinien lävitse lentämällä tapahtuva liikuntakyky, on todellinen henkinen voima jota Vatikaani mustasukkaisesti ja tuhoisasti kadehtii.

Tällaisten kykyjen valjastaminen esimerkiksi taiteeseen tuottaisi tietenkin vallankumouksellisia teoksia: teoksia, joiden hetkellinenkin havaitseminen muuttaisi havaitsijan tietoisuuden lopullisesti. Tämä on samalla kertaa taiteen syvin idea ja jesuiittojen tärkein hyökkäyskohde. Missään tapauksessa jesuiitat eivät salli eksoterian maailmasta kumpuavan spontaanin arkkityyppi-valaistuneen nerouden sotkea suunnitelmiaan ja asettua horteiselle paavilleen kilpailijaksi. Tämän sai kokea Novalis ja sen saa kokea jokainen joka tästä asiasta edes jotakin tietää.  
 
Kulttuuri-imperialistisesta alipäästösuodattimesta tulee nyt seuraavanlainen:

1) Imperialistisen yksinapaisen eliitin esoteerisessa sisäpiirillä on kaiken aikaa tieto, jonka avulla pidetään valtaa.

2) Uskonnon alue koskee vaistoiltaan häilyviä yksilöitä, joilla ei ole sisäpiiritietoa. Eksoteerisen tiedon olemus on tässä tilanteessa uskonnollisen tuen poistaminen mystiseltä kokemukselta. Eksoteerisen tiedon varassa olevat jäävät täysin vaistojensa arkkityyppisen todistuksen varaan. Muussa tapauksessa he alipäästösuodattuvat kulttuurisesti, koska eksoterinen todellisuus jättää heidät täysin vaille ulkonaista sivistystä. Käytännössä he muuttuvat kyvyttömiksi tekemään tehokasta yhteistyötä. Heidän aikansa kuluu turhanpäiväseen kinasteluun tai varsinaisen työn kannalta epäolennaiseen puurtamiseen. He jäävät yksinapaisen imperiumin (heille näkymättömän) dogman vangiksi.

Vedenjakajamaailmassa sivistys voi olla vain sisäistä ja subjektiivista, eikä siitä voi tehdä intersubjektiivista muualla kuin "eliitin" salaisissa piireissä. Jokainen on omillaan. Jokainen on muinaisen rituaalin shamaani, joka viedään yksin kauas merelle ja josta hänen täytyy yksin selviytyä säitä manipuloimalla. Voidaan kysyä, eikö näin ole hyvä? Eikö näin kuulukin olla? Täysin varmavaistoiselle olennolle (yli-ihminen), joka kykenee hallitsemaan luonnonvoimia mielensä voimalla täydellisesti, tämä luonnontila ei tietenkään ole ongelma. Kunhan muistaa olla säälimättä epävarmavaistoisia voi aina ottaa omansa. Suoranainen velvollisuus on johtaa heikot harhaan ja tuhoon. Heikkoja ovat ne, jotka syntyvät sukuihin, joissa ei ole "eliitin" sisäpiiritiedon punaista mattoa. 

Niinpä yliopistot voidaan lakkauttaa. Tiede, taide, elokuva voidaan lopettaa kriittisissä muodoissaan. Tila voidaan valjastaa viihteen levittämän eliitin piilosymboliikan toisintamiselle. Tässä maailmassa arkkityypit kuolevat, kukaan ei näe unia ja kaiken näkyvän todellisuuden täyttää banaalit symbolit ja tatuoinnit. Yli-ihminen ei enää kaipaa myyttisiä kuvaelmia tai mitään representaatioita. Ali-ihmiselle niitä on turha esittää, koska ne lisäisivät vain kärsimystä, jos hän käsittäisi oman tilansa, häilyvänä, sokraattisena, epävarmavaistoisena olentona. 
  
Tällainen yksinapainen maailmanjärjestelmä tarkoittaa hierarkiaa, joka ulottuu maailman huipulta maailman pohjalle. Kaikella on oma paikkansa. Tämä hierarkia ei ole minkään jumalan luomus, vaan se perustuu sellaisen ihmisen oikulle ja mielivallalle, joka on itse miehittänyt Kristuksen paikan elävän kristuksen etsimisen sijaan. Tässä maailmassa ei enää mitään etsitä. Sen tunnuskuva on nurinkäännetty kärjellään seisova pyramidi. Pohjapiikissä on todellinen Kristuksen inkarnaation veresliha. Kattoneliönä ilkkuva pedofiilirinki.

Ehkä juuri tämän huuruisen tulevaisuuskuvan takia joidenkin venäläisten poliitikkojen kuulee vakavissaan puhuvan moninapaisesta maailmasta. Mutta onko siinä heidän moninapaisessa orwellmaailmassa sitten jesuiitat kaukana? Vai kuitenkin soluttautuneina aina rajan kahta puolta, luomassa hegeliläistä surua, murhetta ja epäjärjestystä sinne missä leikillinen munkkihenki ja kulttuuri kukoistavat. Antiteesillä vastataan jokaiseen paratiisirakennelmaan, jolla ei ole mustan paavin siunausta. Epäileekö geopoliitikko Dugin riittävästi Hegelin teesi-antiteesi-synteesi astelmaa? Epäilen, että ei epäile.

1 kommentti:

Arhi Kuittinen Finnsanity kirjoitti...

Nietzscheläinen on käsitteenä mainio demoagoginen apparaatti natsitrauman jälkeiseen Eurooppaan mutta todellisuudessa Nietzsche oli sokraattinen, eleginen superhumanisti.

Natsit ja natsisisko loivat natsiNietzschen jota ei ollut mutta joka nyt vaikuttaa meeminä.



Hae tästä blogista

"Käymälässä en käynyt, mutta ostin kokoelman runoja. Eikö se ole yksi ja sama?"
- Kejonen

"Minä puhun hyveestä, en itsestäni, ja kun moitin paheita, moitin ennen muuta omiani."
- Seneca

"käymälässä aamuisin kuolemanjälkeistä peliä"
- Krivulin

Blogiarkisto

Tietoja minusta

svenlaakso (at) yahoo.com