17.12.2015

YHTEISKUNNALLINEN SUPRAJOHTAVUUS

Ei, ei ole, paremmin Pohjois-Koreassa asiat kuin meillä. Kilpailevat ideat ja systeemit kun ovat menestyneet sotaisan ja mustasukkaisen läntisen järjestelmän rinnalla kovin huonosti. Niiden evoluutio ei pääse alkuunkaan. Ja pääsisikö sittenkään, jos niille annettaisiin tilaa. Vai loppuisiko huonosta ideasta veto?

Planeetta on rajallinen kokeilupuisto ja universumin mahdollisuuksien mittapuu. Se ei ole lopullinen totuus mistään muusta kuin omasta itsestään. Oman poliittisen järjestelmämme ongelma on se, että päätöksiä yhteisistä asioista tekevät usein ihmisen irvikuvat. Harvoin jos koskaan ihmiset, tai edes koneet.

Tästäkin syystä äänestysuurnilla juokseminen ei ole juttuni. Väyrystä kävin äänestämässä pressavaaleissa, kun pelotti muut ehdokkaat. Joskus on tosiaan niin, että mustaahevosta äänestämällä voi horjuttaa pahimman mahdollisen vaihtoehdon toteutumista.

En periaatteellisesti kannata nukkuvien puoluetta. Mutta en missään tapauksessa luota ääntenlaskujärstelmämme korruptoitumattomuuteen.
 
Toimiva ja korruptoitumaton demokratia olisi hieno asia, mutta ilmeinen käsitteellinen mahdottomuus. Poliitikko on yhtä kuin korruptio. Ajatellaanpa. Mikä olisi korruption vastakohta? Totuusperiaate, laatuperiaate, substanssiperiaate, rationaalisuusperiaate. Nämä siis poliitikon edustamien salailuperiaatteen, hyväverisukulaisveliperiaatteen, statusperiaatteen, taikauskon sijaan.
 
"Demokratia on korruptoitumatonta, jos suora tai välillinen vaikuttaminen sen päätöksentekoon oikeudettomin etuuksin tai moraalittomin keinoin on ehkäisty."
 
Parlamentarismi on juuri sitä, että siellä ovat juuri ammattivehkeilijät johtavat demokraattisen tahdon harhaan. Se on nyt tämä "välttämätön" paha. Inhimillinen epätarkkuusperiaate. Idealismissa voi ajatella jotain koneavusteista suorademokratiaa, joka ei olisi manipuloitu.
 
Minussa on sen verran insinööriä, että tiedän asioiden olevan vaikeita ja haastavia, vaikka ne yritettäisiin tehdä mahdollisimman laadukkaasti. Tiedän että erehtymisen mahdollisuus on silti suuri, vaikka edes yrittäisi pysyä totuudessa. Voisiko poliitikko käsittää mitä tarkoitan?

Sattuman välttämättömyydellä on sijansa, hän ehkä sanoisi. Minäkään en tarkoita, että totuudessa pysyminen olisi determinismia. Joltakin valitulta yhdeltä perustalta suoraviivaisesti kehkeytyvää logiikkaa. Sun Tzu jos kuka on kärpäslätkän taiteilija, tilaisuuteen tarttumisen ja luovan sattuman maalari.

Totuusperiaate, jota ajattelen, on motivoitu yhteispelin ideassa. Ennen kuin tehokas yhteistoiminta on mahdollista täytyy jollakin tasolla pystyä yksimielisyyteen. Resistanssi resistanssin vuoksi on sairaus. Joskus mutkien suoraksi vetäminen on suurta lääkintätaitoa. Stubbilainen ajatus, että pinnalliset ideat tai silkka sykeröinen valehtelu voisi tuottaa jotain yhteiskunnallista suprajohtavuutta on täysin hullu.

Ei kommentteja:

Hae tästä blogista

"Käymälässä en käynyt, mutta ostin kokoelman runoja. Eikö se ole yksi ja sama?"
- Kejonen

"Minä puhun hyveestä, en itsestäni, ja kun moitin paheita, moitin ennen muuta omiani."
- Seneca

"käymälässä aamuisin kuolemanjälkeistä peliä"
- Krivulin

Blogiarkisto

Tietoja minusta

svenlaakso (at) yahoo.com