21.10.2015

Venäläisen, tai oikeastaan kasakstanilaisen munkin kanssa lounaalla. Mitä tulee henkiseen lahjaan, sen antamisen pitäisi olla pyyteetöntä. Se ei ole vaihdon väline. Sitä ei anneta vastalahjan toivossa. Se on pikemmin jonkin lunastus, maksu jostakin jo saadusta. Sillä me saamme vääjäämättä henkisiä lahjoja, niin kuin me myös annamme vääjäämättä henkisiä lahjoja. Hyväksikäyttöä ei voi tapahtua.

Symbolisen vaihdon talous on hieman toisenlainen kuin kosmisen karmaattisen energian liike. Tavallaan ongelma ei ole saaminen vaan antaminen. Ennen kuin voi liittyä vaihtoon pitäisi olla jotakin annettavaa. Jos joku kirjoittaa hyvän runon, siihen ei vastata lyttäämällä tai ohittamalla, vaan kirjoittamalla itse parempi. Symbolinen vaihto on soidinmenojen kaltaista potentiaalien ja kykyjen osoittamista. Kasarmilla tai teatterikoulussa sinun on annettava takaisin vuorosanojen kautta ja palveluohjesäännön puitteissa tai joudut heikoille. On toimittava lahjoilla, jotka järjestelmä hyväksyy ja jotka itsellä ovat. Jotkut niistä ovat rahanarvoisia ja hyppäävät pois symbolisen vaihdon ketjusta. Joitain lahjoja järjestelmä ei hyväksy. Hyödyksi olemisen hiljainen pakko hivelee vapaamatkustajuuden jäniksenselkää.     

Ei kommentteja:

Hae tästä blogista

"Käymälässä en käynyt, mutta ostin kokoelman runoja. Eikö se ole yksi ja sama?"
- Kejonen

"Minä puhun hyveestä, en itsestäni, ja kun moitin paheita, moitin ennen muuta omiani."
- Seneca

"käymälässä aamuisin kuolemanjälkeistä peliä"
- Krivulin

Blogiarkisto

Tietoja minusta

svenlaakso (at) yahoo.com