12.10.2015

Tämä on Saarikiveltä hyvä määritelmä: "Tieteellinen tieto on vallitseva käsitys todellisuudesta, muuttuva, usein virheellinen, aina puutteellinen, mutta ei koskaan mielipidekysymys."
 
Määritelmästä seuraa se, että tieteelliseen tietoon ei tarvitse yhtyä. On vapaus uskoa ja käsittää asia toisin. Silloin pitää tietysti hyväksyä se, että toisinajattelu ei perustu tietelliseen tietoon, eikä ole välttämättä yhtä hyvin objektiivisesti perusteltua kuin tieteellinen tieto. Mitään valtarakennetta, tai edes arvovaltaa, on vaikea ryhtyä rakentamaan henkilökohtaisen totuuden varaan. Persupolitiikan tekeminen henkilökohtaisen tiedon varassa on jo iljettävä ilmiö.

Oma totuus on kuitenkin se, josta uudet tieteelliset ideat ja löydöt joskus syntyvät. Tarkoitan, että nerokkailla ihmisillä on (tai oli, silloin kun neroja vielä syntyi) oma totuus. En halua sanoa, että mistä hyvänsä omasta totuudesta useinkin syntyisi jotakin todella uutta. Joka tapauksessa, ilman omaa totuutta on vaikea katsoa vallitsevia käsityksiä toisin. Ei ole toisinnäkemisen positiota.
  
Tieteellinen tieto kaikessa käännettävyydessään ja vanhentuvuudessaan on silkka valtarakenne. Tuo valtarakenne vaivautuu perustelemaan itsensä aika hyvin, mikä tekee siitä usein muita vaihtoehtoja hieman helpommin hyväksyttävän.
 
Saarikiven artikkeli on kokonaisuudessaan hyvä. Varsinkin tämä kohta:

"kenenkään ei kannattaisi luulla edes, että hänen arkikokemuksensa suomalaisista, naisista, miehistä, kaupunkilaisista, maahanmuuttajista tai avioliitoista pitää paikkansa.
Tiede opettaa, että se on vain kokemus. Todellisuus on jotain yllättävämpää."

Tietoisena tästä jatkan silti arkikokemusteni kirjaamista. Jos tiede tutkisi kysymiäni kysymyksiä, olisivat sen vastaukset usein toiset kuin omani.  

4 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Saarikivi-sitaattiin liittyy ihan spesifi ihmistieteiden ongelma, jonka ajattelijat yleensä ymmärtävät, olivat neroja tai ei: maallistumisen tie on ollut kristinusko - sosiologia - psykologia, missä psykologia on päätynyt monessa suhteessa edustamaan ns. vulgääritieteellisiä kantoja (materialismi, individualismi jne.), samalla usein sekoittaen normatiivisuutta ja deskriptiota, ja olettaen ihmistä ikään kuin "koneeksi jolla on ymmärrys järjestyä yksiköiksi".

Tieteen edustajien into kampittaa "ennakkoluuloja" ja "yleistyksiä" ihmiskuvassa seuraa mm. siitä, että he uskovat, että tiede on jo löytänyt oikeat tutkimusaiheet. Vaikka heillä olisi nöyryyttä sen suhteen, että voi löytyä yllättäviä "faktoja", he eivät silti ikinä pääse esimerkiksi sellaiseen "totuuteen", että sukupuolet tai etniset ryhmät tai vaikka rakkaus on ontologisesti olemassa. Tässä suhteessa he ovat 100 % ennakkoluuloisia, ja tuo olisi jopa kerettiläisyyttä nykyään. Kuitenkin esim. tajuntaan vaikuttavien huumeiden, hypnoosin jne. suoman tiedon valossa vaikuttaa, että esimerkiksi juuri yksilöpersoona on noihin nähden hutera ontologinen oletus, hyödyllinen arkiharha ehkäpä.
Tavallaan en usko, että Saarikivi tuntee "apeironia", ennen kuin se pystyy luihuamaan maaleja futiksessa niin hyvin kuin meikä. Ja tässä vaiheessa toisaalta tiedän epätieteellisen varmasti ihan sen puheiden perusteella, ettei se pysty. Väärä epistemologia estää olemasta ovela käytännössä, ja asia on mitä luultavimmin osoitettavissa toistettavin kokein. Röyhkeämmät yleistykset naisista ja vastaavista ryhmädynaamisista ristikkäinmääräytymisen viipaleista korreloivat kehittyneemmän tajun kanssa jonkin symmetrian ja asymmetrian välissä ilmenevän jutun olemuksesta tms. (Näkyy myös tietty kykynä tulla toimeen ilman psyykenlääkkeitä. Kato tieteellinen "ad hominem" vielä.)

Anonyymi kirjoitti...

No joo lukaisin. Jopa huonompikin kolumni kuin luulin (vaikka olisi pitänyt olla terveesti ennakkoluuloinen hesarin suhteen).
Kyllä tuossa nyt on käsitteellisiä aukkoja ihan yhteiskuntatieteellisen tietämyksenkin valossa minusta. Esim. evoluutio ja sen kiistäminen on aika 'tunnetusti' näennäisdebatti tietyn perehtyneisyystason yläpuolella. Kiistäjät eivät ole väärässä niinkään siksi, että geenit tai muu materialistinen/peliteoreettinen tms. reduktio toimisi selityspohjana loistavasti aina, kun niitä yleisesti käytetään, vaan enemmänkin siksi, että heidän (ihmisen "luonnosta irrottajien") motiivinsa on eräänlainen kryptouskonnollinen regressio, elikkä konservatiivinen 'softa' kriisivaiheessa toimii ainakin länsimaisella hardwarella varustetuissa aivoissa siten, että koettuihin yhteisiin nimittäjiin aletaan lappamaan hiivaa. Vältetään käsityksiä, joiden mukaan asiat on vähän miten on ja kaiken saa tehdä omalla tavallaan. Se on ihan 'normaalia', että tuommoinen reduktio vies pesuveden mukana tiettyjä kriittisen järjen elementtejä, ja Amerikassa tuo kehitys onkin jo selvästi pitkällä. Kielitaidon rajautuminen munkkilatinaan eli englantiin Euroopassakin sekä internet ylimalkaan vahvistavat noita ilmiöitä. USA on monille ja varsinkin sivistymättömämmille kryptouskonnollisille piireille käsittämättömän tärkeä viiteryhmä; vaihtelua on siinä, nojataanko piilaaksoon vai Teksasiin, kenties Bostoniin.
Näennäisdebatteja voi olla samasta syystä myös asioissa, joissa totuus on tai ainakin saattaa olla selkeämpi. Esim. ihmistieteissä pitää ottaa lukuun tällainen positio kuin vaikka että "ilmastonmuutos uhkaa kansakunnan yhtenäisyyttä". 'Tieteellisesti' tuossa ei ole mitään järkeä, mutta ei ole esim. yksiavioisuudessakaan, ihan nyt yhtenä esimerkkinä monien keskustelujen monia osapuolia nyppivästä kritiikin kohteesta. Tuommoisia floppeja on, ulkoaohjautumista käsityksissä ja toiminnassa on lähes mahdoton rajata kokonaan pois. Kuten Lec asian ilmaisi, "moni aikaansa edelle rientänyt on joutunut odottelemaan sitä epämukavassa paikassa", ja vaikka vankileiri saattaa olla vittumaisempi kokemus kuin tulla vaikka cityhippien käsitteellisesti runtelemaksi 2010-luvulla, niin ei tuo jälkimmäinenkään hauskaa ole maailmassa, jossa muut uskoo lähinnä päällekkäin Jeesukseen ja Mazdaan. Siis siihen autoon, ei Ahura Mazdaan.

Anonyymi kirjoitti...

Nämä huomiot eivät ole merkittäviä tai arvokkaita.

Anonyymi kirjoitti...

"Nämä huomiot eivät ole merkittäviä tai arvokkaita."

Hei kiitos, mahtavaa että kerroit, fantsua! Otan tämän huomioon jatkossa, käydäänkö vaikka kahvilla tai jotain? :)

Hae tästä blogista

"Käymälässä en käynyt, mutta ostin kokoelman runoja. Eikö se ole yksi ja sama?"
- Kejonen

"Minä puhun hyveestä, en itsestäni, ja kun moitin paheita, moitin ennen muuta omiani."
- Seneca

"käymälässä aamuisin kuolemanjälkeistä peliä"
- Krivulin

Blogiarkisto

Tietoja minusta

svenlaakso (at) yahoo.com