14.10.2015

"Internet on yhä se sama 90-luvun idealistinen paikka, jossa tympeän kosiskeleva saasta väistyy, kun me ihmiset pääsemme valloillemme." Sami Kuusela, Mikrobitti

Jäin miettimään tätä. Ajattelin läpi somesta kieltäytyvien kavereideni asenteet. Heille Internet on loputon saastavyöry, josta kieltäytymällä elämänlaatu paranee. On olemassa oma ja yksityinen autuus, jota ei kosketa maailman yksikään epäkohta. ELLEI, ellei Netti perkele välitä siitä viestiä. Tuossa totaalisen onnen maailmassa eletään paperimedian ja television lähes yksiäänisen propagandan varassa.

On myös linkolalaisia kirjallisuusihmisiä, jotka inhoavat Venäjää niin paljon, että ovat valmiit asumaan Pietarissa. He rakastavat Ruotsin sinikeltaista taivasta ja piirtävät pilakuvia siitä, kuinka Suomen epäkohta on syrjivä suhtautuminen ruotsalaisiin. He harrastavat marginaalisia, elitistisiä ja ummehtuneita kirjallisuusnäpertelyjä, joissa kaltaiselleni valoa ja happea etsivälle TODELLAKIN on vähemmän mitään kiinnostavaa ja kirjallisesti arvokasta kuin Internetin teinipalstojen verbaalisissa oksennuksissa (joita en ole itse niitäkään koskaan penkonut).

Kaltaiselleni ihmiselle flarf ei ole mitään ERITYISEN huonouden estetiikkaa. Päin vastoin, Virginia Woolf tai James Joyce ei minun luennassani koskaan yllä totuuspitoisuudessa hyvän flarfin tasolle. Edelliset ovat menettäneet tuoreudestaan sen mikä jälkimmäisellä vielä on. Aikansa avantgardistinen kirjallisuus vanhentuu usein nopeasti yhdessä päivässä. Toisin on Ibsenin, Hessen, Tolstoin laita. Vai onko? Maailmassa luulisi olevan läjäpäin kestävää kirjallisuutta, jota ei tarvitse koko ajan kilpailuttaa Internetin kanssa. Vai onko?

Internetin hyviä puolia taas on turha perustella ihmisille, jotka eivät lähtökohtaisesti arvosta tosiasioita. He ovat hämähäkkejä, jotka löytävät negatiivista sanottavaa jokaisesta kärpäsen keksimästä pakotiestä.    

Ei kommentteja:

Hae tästä blogista

"Käymälässä en käynyt, mutta ostin kokoelman runoja. Eikö se ole yksi ja sama?"
- Kejonen

"Minä puhun hyveestä, en itsestäni, ja kun moitin paheita, moitin ennen muuta omiani."
- Seneca

"käymälässä aamuisin kuolemanjälkeistä peliä"
- Krivulin

Blogiarkisto

Tietoja minusta

svenlaakso (at) yahoo.com