23.10.2015

IHMISOIKEUKSIEN LOUKKAAMISEN TYYSSIJAT

Psykiatriaa demonisoidaan nykyisin. Oma ongelmani on ollut ajoittainen psyykkinen sairastelu. Hoitamisyritys -- itse psykiatria -- ei siis ole ongelmani. Hoitoyritykset ovat ehkä helpottaneet ongelmaa. Voi sanoa, että lääkityksestä on jossain tapauksissa ollut apua. Mutta toisaalta sitten elämäni ei ole ehkä muuttunut riittävän ratkaisevasti.

Mutta minä en usko hokkuspokkusmuutoksiin. En usko äkkinäisen intialaisen filosofian harrastuksen autuaaksitekeyyteen tai mihinkään uskontojen pohjimmaiseen maailmanparantavuuteen. Yhteiskunnalliset ongelmat, joista kaltaiseni muuten perusterveen ihmisen psyykkiset ongelmat johtuvat, ovat täysin konkreettisia ja täysin poliittisia. Poliittisista ongelmista seuraa ikäviä yhteiskunnallisia (henkisiä) sairauksia, jotka sitten sairastuttavat muuten terveitä yksilöitä.

Tilannetta voi kestää lääkityksen avulla. Mutta sitä ei voi muuttaa lääkityksen avulla. Sitä ei voi muuttaa pakenemalla uskontoihin. Näistäkin, itse psykiatriaan liittyvistä ongelmista, olen yleensä lääkäreiden kanssa voinut melko vapaasti puhua. En ole kokenut poliittista ohjausta tai suggestiota tällaisen ihan kliinisen psykiatrian päällimmäisenä ongelmana Suomessa. Viimeksikin nauroimme psykiatrin kanssa makeasti niille tietämättömille, jotka eivät usko salaliittoteorioihin. Puhuin hiljaisella rauhallisella äänellä Philip K. Dickin romaanilta kuulostavaa tarinaani, ehkä jopa hieman liioittelin aggressiivisten impulssieni vaarallista voimaa.  

Päädyimme nopeasti hyvään yhteisymmärrykseen siitä, että olen täysin sairas ihminen. Psykiatri kirjoitti resptin, sovimme seuraavasta tarkastuskäynnin, poistuin käytävään. Mielessä ei silloin käynyt se tosiseikka, että makean naurun päätteeksi lääkäri olisi voinut painaa nappulaa ja isot pojat olisivat voineet laittaa minut pakkopaitaan.

Eristyshuonekokemus on sellainen, että sitä ei voi jakaa kenenkään kanssa, jolla ei ole samaa kokemusta itsellä. Niin suuri on ollut luottamukseni suomalaiseen terveydenhoitoon, että tämä asia ei ole itseasiassa koskaan käynyt mielessäni. Olen aikojen saatossa käynyt vastaanotolla monta kertaa. Kysymys voi olla siitä että olen aina ollut lähes 100% samaa mieltä lääkärin kanssa asioiden tilasta. En ole kohdannut tilannetta, jossa oma diagnoosini ja lääkärin diagnoosi tilastani olisivat selvässä ristiriidassa. Ameijassakaan, 1993, kun olin enemmän tai vähemmän 3 kk psyykkisessä hoidossa, ja tilanne ainakin tuntui vakavalta, en kohdannut näkemyseroa niin pitkälle kuin ymmärsin.
      
Psykoottinen oireilu (jota minulla ei ole ollut) voi olla hyvin erilaista. Oma ongelmani on pahimmillaan liikkumiskyvyn lamauttava depressio ja siihen liittyvät kevyemmät paniikkihäiriön tyyppiset (kohtausmaiset) komplikaatiot. Ja myös aggressiot (jotka pysyvät sisäisinä). Minun on siis vaikea nähdä missä tilanteessa vastentahtoiseen suljettuun hoitoon joudutaan. Millaisia tuloksia täytyy saada psykologisten kyselylomakkeiden täytössä jne. Mutta kukaties, lääkärini on ollut sormi nappulalla, ja vain jokin tilanteen ulkopuolinen seikka, kuten pakottava kiire rakastajattaren luo viereiseen huoneeseen, on estänyt häntä kutsumasta vartijoita.
               
Psykiatrisissa hoitolaitoksissa kuitenkin tapahtuu ihmisoikeusloukkauksia, Suomessakin. Olen nyt lyhyen ajan sisällä kuullut kaksi outoa pakkohoitokokemusta Suomesta. Kumpikin vaikuttaa minusta hoitorikoksilta. Samalla psyykkiset sairaudet on tosiasia. Psykiatriaksi kutsutaan niihin keskittyvää lääketiedettä. On turha leimata koko lääketieteen alaa, kun kysymys on jostakin muusta. Varsinkin psyykkisissä häiriöissä potilaalta itseltään usein puuttuu sairaudentunto (vrt. oma tapaukseni, jossa sairaudentuntoa on aina liikaakin). Psyykkisten sairauksien ja niiden hoidontarpeen tosiasia ei lakkaa olemasta. Ihmisen pahuuden rajoissa kaikki suljetut laitokset — kasarmit, luostarit, mielisairaalat, porttolat, kirkot, teatterikoulut, totalitaariset valtiot — ovat potentiaalisia ihmisoikeuksien loukkaamisen tyyssioja. Väärinkäytöksiin pitää puuttua, mutta asian luonteen takia se voi olla joskus hyvin vaikeaa.
       
Psyykkisten ongelmien ennaltaehkäisy on syvimmiltään ristiriidassa kapitalismin kanssa. Kapitalismi on biopoliittisesti suodattava järjestelmä, joka ajaa väistämättä (kapitalismille kelpaamattoman) osan populaatiosta hulluuteen. Tämä osuus on itseasiassa aika suuri osa populaatiosta, mutta filtteriä kiristetään asteittain. Samalla inhimillisen olemisen alue rajoittuu äärimmilleen ja inhimillisten elämänmuotojen tuho on paljon laajempaa henkisellä alueella kuin ekologisella. Jos halutaan, että ihmiset eivät tule hulluiksi ja tuhoudu psyykkisesti, kapitalismi pitäisi lopettaa. Niin kauan kuin on kapitalismi, on kovaa psyykelääkitystä ja kovia hoitoja, kovaa henkistä ja fyysistä väkivaltaa. Maailmanjärjestelmä on inhumaani, totalitaarinen, läpikotaisin sotaisia ja väkivaltainen. Sen tuottama jälki on sitä samaa. Hulluus ottaa vallitsevan järjestelmän muodon.

Mielisairaudet ja psykiatrian tarve eivät poistu parhaassa mahdollisessa maailmassa. Ihan kaikissa systeemeissä joidenkin mieli järkkyy pysyvästi tai hetkellisesti. Psykiatriassa kysymys ei ole lopulta siitä että joillain ihmisillä on "joskus ongelmia". Esimerkiksi depressio on myös kliininen sairaus, joka ilman lääkitystä tuottaa itsetuhon. Saimoin skitsofrenia ja psykoosi ovat kliinisiä. Sairauden syy ei ole aina poliittinen järjestelmä tai yhteiskunnallinen rakenne. Syy voi olla yksilöllinen, henkilökohtainen, kemiallinen, jopa biologinen. Perusterveille ihmisille elämänmuutos tai asennemuutos auttaa pitkälle. Mielisairauksissa ei vakavalla tasolla ole kysymys siitä. Mielisairas ei ole perusterve, vaan kenties jopa biologisesti sairas. Esimerkiksi taipumus psykopatiaan periytyy biologisesti.

Ei kommentteja:

Hae tästä blogista

"Käymälässä en käynyt, mutta ostin kokoelman runoja. Eikö se ole yksi ja sama?"
- Kejonen

"Minä puhun hyveestä, en itsestäni, ja kun moitin paheita, moitin ennen muuta omiani."
- Seneca

"käymälässä aamuisin kuolemanjälkeistä peliä"
- Krivulin

Blogiarkisto

Tietoja minusta

svenlaakso (at) yahoo.com