3.9.2015

VIENTIKAAOS

Miksi eurooppalainen demokratia ja ihmisoikeusaktivismi ovat muuttuneet simulaatioksi? Ehkä siksi, että nämä ajatukset ovat käänteisiä todellisuuden kanssa. Ensinnäkin, ihmisten väliset valtavan suuret persoonalliset erot ja niiden melko hyvät toteuttamismahdollisuudet tekevät demokratiasta kapitalismin olosuhteissa miltei mahdottoman. Markkinoita tarvitaan punnitsemaan noita eroja siksikin, että niiden määrä on niin valtava, ettei kukaan voi niistä pitää lukua minkään komitean pöytäkirjassa. Osittain tästä luonnollisesta syystä demokratia voi toteutua nykymuotoisen kapitalismin sisällä korkeintaan joidenkin kaikkein ilmeisimpien perusoikeuksien tasolla. Mikä ei sekään välttämättä pitkään toteudu, kun kapitalismin vaihtoehdot edelleen vähenevät.

Ihmisoikeudet ja demokratia ovat alkaneet merkitä demokraattista oikeutta olla kapitalisti. Mitään muuta ne eivät enää merkitse. Kuten eivät merkitse mitään sanat intellektuelli tai porvari.

Ihmisoikeudet ja sananvapaudet ovat mahdoton kysymys. Niiden taustalla oleva henki on käännettävä. Kakki mikä on käännettävää on irti pohjavirtauksesta, siis simulaatiota ja ilmiasua. Kun ihmisoikeussimulaatio, eli valikoiva hempeys, käännetään, se on edelleen jonkinlaista ihmisoikeusajattelua, nimittäin kuningas Ubun ihmisoikeusajattelua.

Kuningas Ubun patafyysisellä logiikalla valikoiva hempeys kohdistuu natsileirien lääkäreihin ja johtajiin, ei potilaisiin tai vankeihin. Sotatoimialueelta Ubun ihmisoikeusaktivisti pelastaa vain lääkäri-Mengelen, koska tuo Frankensteinin hirviö on hänelle arvokkaampi elävänä kuin yksikään sodan todellinen uhri. Suupallot viritetään niiden suihin, jotka kertovat tosiasioita sodasta. Mengele on patafyysikkokirurgi. Ubu käyttää tällaisia hirviöitä omassa suuryrityksessään nimeltä VientiKaaos. Vain heillä on ihmisarvo, koska he eivät ole ihmisiä.

Me olemme suurissa vaikeuksissa historian intellektuaalisen jätteen kanssa. Baudrillard toteaa, että intellektuaalinen jäte on suurempi ongelma kuin mikään Tyynen valtameren keskustassa pyörivä Euroopan mantereen kokoinen jätelautta. Intellektuaalinen jäte, kun se ei hajoa, kierrätetään, mikä tuottaa historian kaikista suurimpien virheiden pakkotoistoa. Digitaalisella aikakaudella kirjaroviotkin ovat intellektuaalisen ongelmajätelaitoksina voimattomia.

Intellektuaalisen jätteen takia emme pysty näkemään todellistä pohjavirtausta, todellista ideaa, todellista järkeä ja todellista ajattelua. Alfred Jarry julkaisi Kuningas Ubun 1896. Silti tätä oksennuksen ja ulosteen hajuista pikkumöhömahaa ja armon kuningastamme ei tunne vielä monikaan. Todellinen valta, todellinen eliitti, pysyy piilossa ja reilulla etäisyydellä sirkuspelleistään ja marioneteistaan. Etäisyyden takaa se, että simulaatio toimii aivan itsekseen. Se ei ole auto, jossa on kuljettaja ja ohjauspyörä. Se on auto, joka navigoi itsensä perille omalla tekoälyllään jossa on konkreettinen paikannuslaite. Paikannus kiinnittää simulaation ilmiasuun piste pisteeltä.

Suvaitsevaisuus on eräänlainen viiltäjä-Jackin strategia. Viiltäjä-Jack kyllä suvaitsee paljon kaikenlaista, mikä vain ei ole tolkullista. Mutta yön pimeydessä hän yhtä kaikki viiltelee viattomia.

Ei kommentteja:

Hae tästä blogista

"Käymälässä en käynyt, mutta ostin kokoelman runoja. Eikö se ole yksi ja sama?"
- Kejonen

"Minä puhun hyveestä, en itsestäni, ja kun moitin paheita, moitin ennen muuta omiani."
- Seneca

"käymälässä aamuisin kuolemanjälkeistä peliä"
- Krivulin

Blogiarkisto

Tietoja minusta

svenlaakso (at) yahoo.com