9.9.2015

Miten voisimme kostaa voimattomien ja saamattomien, korruptoituneiden ja mätien puolesta itsellemme, omalle tehokkuudellemme, omalle ahneudellemme, omalle himokkuudellemme, omalle mielikuvituksen rajat ylittävälle väkivaltaisuudellemme, omalle goetheläiselle ordnungille, joka on harmoniaa helvetin korruption syvimmässä piirissä? Kas siinäpä pulma.

Ajatuskulku, jossa koetaan huonoa omaa tuntoa siitä, että "isänmaan vauraus" on ensisijaisesti rakennettu periferian taktisen alikehittämisen ja riiston varaan, vaikka onkin historiallisesti perusteltu, vahvistaa suruvasemmiston ja katumusvasemmiston rituaaleja. Samoin masokistisomahyväinen rituaali, jossa valkoihoiset huutavat "black power" sen sijaan että huutaisivat "white power", perustuu vain valta-asetelmaan, joka tiedetään turvallisen muuttumattomaksi.  
   
Kommunismin ja kolonialismin rikoksissa itseään kärventävät vasemmistot ovat paitsi nekrokannibalismissaan väsymättömiä (vrt. Saska Saarikoski kaivamassa isäänsä kavereineen haudasta yhä uudelleen ja syömässä heidän ruumiitaan) valmiita tekemään millaisia hyvänsä rituaalisia uhrautumisia voittavan totalitarismin hyväksi.
  
Objektiivisen ironian luovuus syntyy katumusvasemmiston työsuoritteina. Nliiton hajotessa heiltä katosi "toisinjajattelijat", joita he sitä ennen nautinnolla kannibalisoivat. Heille tuli kiire keksiä uusi kannibalismin muoto. Objektiivinen ironia ja hyväntekeväisyyskannibalismi täyttää nyt tätä ravinnontarvetta.

Ei kommentteja:

Hae tästä blogista

"Käymälässä en käynyt, mutta ostin kokoelman runoja. Eikö se ole yksi ja sama?"
- Kejonen

"Minä puhun hyveestä, en itsestäni, ja kun moitin paheita, moitin ennen muuta omiani."
- Seneca

"käymälässä aamuisin kuolemanjälkeistä peliä"
- Krivulin

Blogiarkisto

Tietoja minusta

svenlaakso (at) yahoo.com