4.8.2015

AHMIMISHÄIRIÖ

Valikoimattomien lukemistojen rappiollisuudesta pitää olla huolissaan. Eikä hyvä kirjallisuus aina synny itsestään ja automaattisesti, silloin kun Moolok syö yleisön. Tarvitaan hurjaa ja avointa, demonista kritiikkiä. Viimekädessä sodat seuraavat lukemisen ja kirjoittamisen kriisistä, koska ihmiset eivät enää pysty seuraamaan toistensa motiiveja ja päämääriä. Usko rationaalisuuteen heikkenee ja irrationaaliset impulssit valtaavat alaa. Ongelma on silloin se, että maailma on yksinkertaisempi tai monimutkaisempi kuin miksi se on kuvattu, ja tämä kuvaamisen ongelma heijastuu sotatilana, jossa patoutuneet tunne-energiat purkautuvat. Muulla kuin tällaisella maailmankirjallisuudella (tai siihen tähtäävällä harjoitustoiminnalla) ei tietenkään ole mitään muuta kuin sairauden tai taudin merkitys: se on vain ajankulua kaikkein köyhimmille ja typerimmille, joilla ei ole parempaa tekemistä kuin lukutoukkuus. Lukemisen ongelma on se, että luetaan muuta kuin aivan timanttisinta maailmankirjallisuutta pyörtymättä ja oksentamatta. Massasuggestion hienoimpien keinojen aikakaudella kaikki valikoimaton lukemisto tyhmentää ihmisen varmimmin. Tästä johtuu kansan syvien rivien viisas epäluulo kaikkea ahmimishäiriötä kohtaan.

Ei kommentteja:

Hae tästä blogista

"Käymälässä en käynyt, mutta ostin kokoelman runoja. Eikö se ole yksi ja sama?"
- Kejonen

"Minä puhun hyveestä, en itsestäni, ja kun moitin paheita, moitin ennen muuta omiani."
- Seneca

"käymälässä aamuisin kuolemanjälkeistä peliä"
- Krivulin

Blogiarkisto

Tietoja minusta

svenlaakso (at) yahoo.com