15.8.2015

Pieni punainen planeetta välkehti meren yllä. Se näytti suurelta. Kun se putosi mereen tanner vavahteli. Sidoin moottorilennokin selkääni ja otin kummatkin lapset käsiini. Lensimme kohti merta ja kauas merelle kunnes kohtasimme rantaa lähestyvän jättiläismäisen kulkuaallon. Ymmärsin, että koko maa joutuisi veden valtaan. Käännyimme takaisin. Polttoainetta saattoi lennokissa riittää vedenpaisumuksen ajaksi. Kiertelimme taivaalla kunnes veden pinta oli laskenut. Kun palasimme kylään, siellä oli jo uudelleenrakennustyö käynnissä. Oli paljon vierasta työvoimaa. Joka talossa makasi hukkuneiden ruumiita, joita kuljetettiin joukkohautoihin. Meitä katsottiin oudosti. Näin jotakin, joka teki näistä vieraista entistä vieraampia. En osannut selittää sitä luonnontieteellisillä tiedoillani. Tietämättömyyteni ei vähentänyt ahdistusta, joka levisi kauhuntunteeksi. Meidän ei täällä kävisi hyvin. Viritin lennokin selkääni, otin lapset käsiini ja lensimme kauas metsäseuduille. Tiesin että meitä etsittiin jo.

Ei kommentteja:

Hae tästä blogista

"Käymälässä en käynyt, mutta ostin kokoelman runoja. Eikö se ole yksi ja sama?"
- Kejonen

"Minä puhun hyveestä, en itsestäni, ja kun moitin paheita, moitin ennen muuta omiani."
- Seneca

"käymälässä aamuisin kuolemanjälkeistä peliä"
- Krivulin

Blogiarkisto

Tietoja minusta

svenlaakso (at) yahoo.com