21.8.2015

Oligarkkien paljolti juuri vapaaehtoistyötä erilaisissa auttamisjärjestöissä tekevien palvelijoiden suurin ongelma on se, että he eivät kykene kontemplaatioon. Siksi työn vapaaehtoisen luonteen ja sen harhaan ohjatun päämäärän välillä on ammottava ristiriita. Tällaista lopulta vain haitallista ja oligarkiaa tukevaa työtä tehdään loputtomasti. Kontemplaatioon kykenemättömien suurin ongelma onkin heidän lähes ääretön ahkeruus. Koska he ovat koneita, he eivät koskaan luovuta. He eivät myöskään koskaan kyseenalaista mitään tai edes hetkeksi pysähdy. Tällaisia voimia vastaan, jotka uskonnollisella vakaumuksella uskovat tekevänsä hyvää ja kallisarvoista työtä, vaikka kaikki tuon työn tulokset jo alkavat olla esille, on vaikea toimia.

Kaiken viivytyksen ja kidutuksenskin jälkeen haasteena tyhjässä puheessa talvehtivalle tarkkailijalle on keksiä riittävän huomaamaton keino, jolla huomiota voisi siirtää siihen mikä on silmien edessä ja objektiivista: kaiken lopputulos.

Mutta koska lopputulos täyttää koko näkökentän ja on täysin kiistämätöntä, sitä ei voida nähdä.

Yritys siirtää huomiota todelliseen ei kuitenkaan saa olla huomattava, koska siihen puuttuu kontrolli.

Ei kommentteja:

Hae tästä blogista

"Käymälässä en käynyt, mutta ostin kokoelman runoja. Eikö se ole yksi ja sama?"
- Kejonen

"Minä puhun hyveestä, en itsestäni, ja kun moitin paheita, moitin ennen muuta omiani."
- Seneca

"käymälässä aamuisin kuolemanjälkeistä peliä"
- Krivulin

Blogiarkisto

Tietoja minusta

svenlaakso (at) yahoo.com