25.8.2015

LUOLAVALLANKUMOUS

Mikä oikeastaan todistaa että aistiva järki (nous) on kaiken biologisen olemassaolon perusta? Miksi ei olisi vain täydellistä relativismia logoksen ja tunteiden loputtomassa sumutuksessa?

Aistiva järki on ensinnäkin kaiken herramoraalin tietoinen tai tiedostamaton perusta. Hyperreaalisessa tilassa tämä konkretisoituu kaaoskestävyytenä. Massojen päät voidaa sekoittaa metodisella patafysiikalla joka on massamedioiden strategia. Ja juuri tämä sekoittamisen aina uudelleen onnistuminen on osoitus aistivan järjen puolesta, joka massoilta puuttuu. Havaitaan, että massat ovat kuolevaisuuden, lumouksen, ilmitodellisuuden vankeja. Massat testaavat reaaliteetteja vain uskottavuuden näkökulmasta. Siksi he jäljittelevät kaikissa tilanteissa suosittua ja yleistä tapaa, eivätkä koskaan löydä perustetta olla alistumatta sille mikä on yleinen jäljittelyperiaate.

Massan radikaali määrittelyperuste on tämä: massa ei erota aitoa, eli totuutta, kopiosta, eli valheesta.  

Tämä on tietysti arvoton tila biologisen olennon selviytymisen kannalta, koska ainoatakaan evolutiivista taistelua ei ole todella voitettu tässä islamilaisuuden tilassa. Tällainen tila on suojaton ja riippuvainen sitä ohjaavien tahojen hyväntahtoisuudesta, jotka suojaavat massaa itse aiheutetuilta tragedioilta. Tragedia, miten suuri hyvänsä, tapahtuu heti kun sen annetaan tapahtua. Massassa ei ole mitään tragediaa ehkäisevää piirrettä, koska sillä ei ole aistivaa järkeä.

Islamilaisuuden tilassa todistetaan kaikilla toiminnoilla sitä, että massojen päähän voi kaataa uskontojen kaltaista jätettä loputtomasti ilman itselle koituvaa vaaraa. Massat ryntäävät loputtomasti pyhään sotaan tai laittavat lapsensa miinakentälle minkä hyvänsä päättömän patafyysisen keksinnön puolesta.

Hyväuskoisuuden tila on syvin Platonin luolan pimeys. Mutta seuraava vaihe, eli kaiken huijaukseksi näkeminen, ei pelasta biologista organismia, ellei se kykene erottamaan aitoa kopiosta. Seuraava vaihe lisää vain yksilön kokemaa kärsimystä. Ja kärsimykseen väsyttyään yksilö taantuu jälleen hyväuskoisuuteen. 

Tämä kontemplaatiokyvyttömyyden perinnöllisyys joka havaitaan aistivan järjen puuttumisena ja kaaoskestävyyden loppumisena on herramoraalin ja orjamoraalin todellinen, vuosituhannesta toiseen jatkuva perusta.

Juuri tähän puuttuu Gurdjieff, joka näkee selvästi, että juuri muuhun tässä asiassa ei voi puuttua.

Gurdjieffin näkökulmasta muuhun kuin aistivan järjen merkityksen käsittämiseen perustuava vallankumous on aina pelkkä luolavallankumous, jossa Platonin luolan tulien virittelijät ja varjotanssijat vaihdetaan toisiin. Sellaisella voi olla hetkellistä terapeuttista merkitystä uhrirituaalina. Mutta pelkästään tällaisella vallankumouksella (ilman aistivan järjen kehittävää työtä) ei siirrytä luolasta ulos, todellisuuden valoon. Asiat palaavat siksi pian vuosisataisiin uomiinsa.   

Ei kommentteja:

Hae tästä blogista

"Käymälässä en käynyt, mutta ostin kokoelman runoja. Eikö se ole yksi ja sama?"
- Kejonen

"Minä puhun hyveestä, en itsestäni, ja kun moitin paheita, moitin ennen muuta omiani."
- Seneca

"käymälässä aamuisin kuolemanjälkeistä peliä"
- Krivulin

Blogiarkisto

Tietoja minusta

svenlaakso (at) yahoo.com