24.7.2015

LANTTIEN RUNOUS

Raha on runon puhuja, minä, merkitysten keskipiste. Runon puhuja on uusi kolikko nimeltä Keisari, joka kokee äitinsä suojelevuuden elämäänsä rajoittavana. Merkitykset kietoutuivat rooleihin kuin liaanit. Päänsärky on poissa, kuume on poissa ja puhelin soi lakkaamatta. Nuoren runoilijan lahjatoiveena on raha, lajitovereina toiset kolikot. Merkitykset kietoutuvat tulevaisuuden suunnitelmiin ja vaihtelevat sen mukaan, miten pitkäksi tuleva elinaika ymmärretään. Keisari ymmärtää aikansa rajalliseksi. Jatkuva rahapuhe kääntää runon irvikuvakseen. Ollaan kotona. Koti voi olla myös vanhainkodin pieni oma huone jossa elämän varrelta poimitut setelit on suojattu kassakaapilla. Merkitysten kitkeminen vaatii sinnikästä työtä. Joskus myös työkaluja. Lasiseinät erottivat kasvihuoneen koristekasvit hyödyllisestä perunapellosta. Niiden on hyvä kasvaa erillään. Toisaalta lasiseinät yhdistivät elämän ja kuoleman pelkäksi hallusinaatioksi. Ohjauksen ja valvonnan merkitysero on imperiumytimessä suuri. Vain Keisari tietää kaikki asiat ja asioiden väliset suhteet. Onko verenpaineen mittaustavalla ydinreaktorissa taloudellista merkitystä? Ja niin edelleen. Merkitykset kasvavat huoneen täyteen kuin liaanit. Ne valtaavat viidakon ellei niitä leikkaa. Ja kuka niitä leikkaisi ellei Keisari itse. Merkitysten kitkeminen vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä. Kun käytät hyviä välineitä ja työskentelet oikeissa asennoissa, tietää Keisari, saat hyvän mielen. Vain lasiseinä ja vastaanottajat erottaa hänet lopullisesta merkityksestä. Mielekkään roolin saaminen on tälle leikkijälle äärimmäisen tärkeää. Jo lapsena oli opittava rahan merkitys. Keskeiset käsitteet olivat semantinen taso ja semanttinen väylä. Semanttisen tason fyysinen implementaatio oli semanttinen väylä. Väylän jokainen satunnainenkin tila edustaa jotain sillä tasolla mielekästä representaatiota. Semanttisen väylän erikoisuus on sen redundanssi. Mikä tahaansa riittävän suuri osajoukko väylän signaaleista kuljettaa suurin piirteen samaa esitystä. Kuinka monennella semantisella tasolla tämä unennäkeminen tapahtuu, mietti Keisari kitkiessään merkityksiä. Pois kiteketty aineisto mahdollistaa taloudellisen merkityksen puhtaan tarkastelun. Vallan ja rahan merkityksettömyys, yksinkertainen elämä, kiehtoo Keisaria. Mutta selkeä suunta puuttuu. Runon puhuja, eli tässä itse Imperiumi, ja runossa esiintyvä mimeettinen minä, eli raha, eivät ole yksi ja sama asia. Sanojen merkitysero saattaa olla hienoinen, rakastuminen kun on joskus psykoosin verrattava tila. Raha on rakkautta, mutta myös Imperiumi on rakkautta. Yksinäisyyden kokemuksia Keisarilla oli jo lapsena, rahattomuutta, merkitysten hajoamista. Rahattomana on helppo huomata, mikä elämässä todella on tärkeää. Miksi kauneus on tärkeää? Miksi tavoittelemme sitä? Kauneudentahto kumpuaa lähtökohtaisesti sisältäpäin. Kauneudella on merkitystä. Sisäistä työmäärää ilman palkkaa ei voida mitata. Merkitys on suurempi. Entä mitataanko rahassa mikä on ihmishengen arvo kun sairastuu vakavasti? Arvot ovat viime kädessä makuasiota, tikkukaramelleja, niin kuin Imperiumit. Asioiden järjestys, värien järjestys, onko se tämä vai tuo, tikkukaramellissa, joka kestää nuoleskelua ikuisesti. Tämä on sellainen ajatus, jonka merkitystä ja arvoa ei voi mitata rahassa. Iällä ei ole merkitystä Keisarin tehtävään tarttumisessa. Vallantahdon käytännöllinen merkitys yksilölle on olla kaikkien kokemusten keskipiste. Mutta rahapuhe kuuluu Keisarin sielusta kaukaa. Siihen ei tarvita kuin rauhallinen hetki ja se syntyy itsestään. Tuntuu, että päässä soivat lasiseinät siirtyisivät vähitellen. Tovereiden merkitys Keisarin minäkuvalle on arvaamattoman suuri. Tovereita ei ole. Rahattomuuden merkitys on jatkuvasti esillä arkipajassa. Keisarikunta on köyhä. Rahassa mitattava tuloksenteko on ainoa järkevä muistelmien kirjoittamisen mittari. Täällä menee mieli, kieli ja varsinkin vyötärö, ajattelee Keisari. Istun sängyllä ja katselen peilistä delfiiniotsaani, joka on laskeutunut takaisin sellaiseksi kuin se oli ennen, lapsena. Pyöveli kattoo silimiin. Pyöveli, pyöveli kattoo silimiin. Pyöveli kattoo silimiin. Niin kuin perholla ei ole seksuaalista merkitystä kalastuksen kannalta, ei ole merkitystä sillä onko tuomittu jo rangaistuksensa kärsinyt. Markkinahumussa on rahaa, mutta kirsikkapuun alla on rauhaa.

Ei kommentteja:

Hae tästä blogista

"Käymälässä en käynyt, mutta ostin kokoelman runoja. Eikö se ole yksi ja sama?"
- Kejonen

"Minä puhun hyveestä, en itsestäni, ja kun moitin paheita, moitin ennen muuta omiani."
- Seneca

"käymälässä aamuisin kuolemanjälkeistä peliä"
- Krivulin

Blogiarkisto

Tietoja minusta

svenlaakso (at) yahoo.com