24.6.2015

GURDJIEFF JA TAIDE

Gurdjieffilla työ on itseisarvo. Opetuksen mukaan ihminen ei synny sielullisena, mutta voi kovalla työllä kehittää itselleen sielun. Mitään ei saa ilmaiseksi. Mutta mitä hyvänsä "marxilaista työtä" voi käyttää G-työn formattina.

Taideteoriaan siirrettynä tästä seuraa kiinnostavia asioista. Työ itsessään on merkityksellistä. Mutta ei mikä hyvänsä työ. Objektiivista taidetta ei voi opettaa. Vaikka taiteilija olisi täysin tietoinen kaikista teoksensa mahdollisista sisällöistä ja vaikutuksista (mikä on aivan helppoa, jos rimaa tiputetaan riittävästi) kysymys ei välttämättä ole objektiivisesta taiteesta. Eikä taiteesta ollenkaan. Toisaalta unessakulkijan varmuudella käyvä automaattikirjoittaja saattaa löytää objektiivisen taiteen lähteille.

Objektiivinen taide tarkoittaa samana pysyvää inhimillistä ja emotionaalista sisältöä, tulkinnasta ja aikakaudesta riippumatta. Objektiivisen taiteen tarkoitus on aina yksi ja sama. Ja se tuottaa tarkoituksensa tehokkaasti. Aistit ovat pysyvämpiä kuin ihmisen keksimät käsitteet ja ajatukset, siksi suoraan aistimellinen puoli painottuu välttämättä objektiivisessa taiteessa.

Objektiivisen taiteen tekemistä ei voi opettaa toiselle. Taide opettaa itse tekijänsä prosessin, eli työn kautta. Aistit ovat subjektiivisia, korkeintaan intersubjektiivisia.

Teknologian toimivuuden mittari on tekninen tehovaikutus. Taiteen toimivuuden mittari on taiteellinen tehovaikutus. Ja näissä kahdessa ei ole yhteismitallisuutta.

Prioriteettikysymykset taiteessa ovat hieman erilaisia kuin teknologiassa. Ensinnäkin, aivan käytännöllisesti ajateltuna, uudella teknisellä keksinnöllä on heti laaja potentiaalinen käyttäjäkunta, eli maksava yleisö, jos keksintö vain on parempi kuin aikaisemmat. Taiteessa näin ei ole. Uuden taiteen on luotava kiinnostus ja uusi yleisö tyhjästä. Varsinkin tässä kohtaa vanhemmat käytännön edustajat pitävät tiukasti huolta siitä, että uusi ja erilainen ei tunkeudu vanhan ja samanlaisen valmiisiin ruokapöytiin. Ja tämä, vaikka tosin on rajattoman inhottavaa, on kuitenkin ymmärrettävää ja inhimillistä.

Toisin kuin teknologiassa, taiteessa luovuutta ja uudistumiskykyä ei automaattisesti arvosteta. Lahjakasta ei ole tehdä uutta luovasti, vaan vanhaa niin kuin vallassaolijat käskevät sitä imitoimaan. Taide on harvoin raikkauden ja inspiroivuuden asialla kuten teknologia, joka kaiken aikaa tuulettaa huoneitaan.



 








Ei kommentteja:

Hae tästä blogista

"Käymälässä en käynyt, mutta ostin kokoelman runoja. Eikö se ole yksi ja sama?"
- Kejonen

"Minä puhun hyveestä, en itsestäni, ja kun moitin paheita, moitin ennen muuta omiani."
- Seneca

"käymälässä aamuisin kuolemanjälkeistä peliä"
- Krivulin

Blogiarkisto

Tietoja minusta

svenlaakso (at) yahoo.com