4.5.2015

MILTÄ NÄYTTÄÄ RUSSOFOBI?

Ystäväni kommentoi erästä häntä loukannutta patologista russofobia: "Sen perusteella miltä hän näytti, ajattelin säästää hänet vastalauseilta."

Olen itse huomannut saman: russofobit ovat hankalasti rökitettäviä juuri siksi, että näyttävät usein haudanpartaalta tai haudasta repäistyltä. Monesti he näyttävät myös inhimillisiltä siinä määrin, että heitä katsellessa herää aito sääli. Heillä voi olla inhimillinen ihmismäinen ääni. Sellaisia reppanoita vastaan on inhottava kovistella. 

Mutta toisaalta heidän viheliäinen toimintakykynsä on yleensä normaalia paljon parempi, ja he tekevät yöt ja päivät pääksytysten töitä aiheuttaakseen yleisinhimillistä hätää ja pahennusta.

Mutta missä määrin tämä russofobiainnostus on pelkästään sisäpoliittista ja kohdistettu "suomalaisiin venäjänystäviin" jotka tietysti ovat luku sinänsä ja joista tunnetusti ei Venäjällä paljon välitetä. Ehkä russofobia ei kohdistu Venäjään ja venäläisiin vaan ainoastaan Venäjän vaikutukseen muiden maiden sisäpolitiikassa? Näitä asioita on hyvin vaikea tietää, koska valtaeliitti ei kommunikoi mitään järjellisellä tasolla. Se käyttää vain väkivaltaa ja näkymättömiä keinojaan.

Entä kansainvälinen russofobia? Onko se kohdistettu kunkin maan venäjänystäviä vastaan? Heillähän on yksi argumentti enemmän kuin muilla: Venäjä.

Tässä on eräs kovin ikävä paradoksi, jonka jotkut Venäjän kiihkeät ystävät ovat melläkin jo taas saaneet kokea: Venäjä ei missään nimessä tarvitse näitä ystäviään. Nämä ruohonjuuritason ulkomaalaiset kansalaisystävät, jotka harvoin kuitenkaan ymmärtävät Venäjää todella pintaa syvemmältä, ovat Venäjälle ongelma ja riippakivi.

Toisekseen Venäjä ei tarvitse ketään. Venäjälle olennaista on se, että sen rajoja ei loukata sotilaallisesti. Muu ei kiinnosta sitä kovinkaan paljon. Vastaavasti Venäjää ei ollenkaan kiinnosta puuttua toisten asioihin. Niin vain tapahtuu, sen tahodosta huolimatta. Tämä molemminpuolinen asioihin puuttumattomuus on Venäjän kantava doktriini.

Niinpä niin, mitä tehdä? Mikä olisi viisautta? Pottuilu pöyhistää egon esiin. Egolla päälle puskeva vihamies on kaiken diplomatian ulkopuolella. Toisaalta oman egon anticool pöyhistyminen pottuilun takia tuottaa yleensä vain itsetuhoisia ja haitallisia ajattelemattomia tekoja.

Ei kommentteja:

Hae tästä blogista

"Käymälässä en käynyt, mutta ostin kokoelman runoja. Eikö se ole yksi ja sama?"
- Kejonen

"Minä puhun hyveestä, en itsestäni, ja kun moitin paheita, moitin ennen muuta omiani."
- Seneca

"käymälässä aamuisin kuolemanjälkeistä peliä"
- Krivulin

Blogiarkisto

Tietoja minusta

svenlaakso (at) yahoo.com