12.5.2015

Ihmiset jotka VAIN kirjoittavat, käsittävät heikosti musiikin tai kuvataiteen ongelmia, kun pohditaan sitä millainen B-kirjaimen tulisi sitten olla, kun A kerran on saatu valmiiksi. Kirjoittajat ovat tottuneet siihen, että aakkosto on ollut olemassa jo vuosituhansia, ja sillä mennään: ei uutta auringon alla. Tavallaan vaikka kirjoittaminen olisi miten menetelmällistä, kaikilla niillä menetelmillä pyritään aina vain siihen samaan vanhaan yhteen ja ainoaan ideaaliin. Siksi ne joilla pyörii vapaan kielen pellisgeneraattorit omassa solukossa vain naureskelevat menetelmällistäjille, jotka älyllisesti koettavat pitää kirjaa siitä mitä Homeroksen päässä tapahtui. Tai näin ainakin itse ajattelen. Musiikissa taas menetelmillä pyritään saamaan aikaan hyvä B-kirjain, jotta kehityksen kehittyessä jossain kaukaisessa tulevaisuudessa voidaan siirtyä suunnittelemaan C-kirjainta. Kirjallisuudessa jäljitellään kaukaista mennyttä, musiikissa jäljitellään kaukaista tulevaa. Maalaustaiteessa taas ei jäljitellä mitään. Kaikki on puhdasta olemista.  

Ei kommentteja:

Hae tästä blogista

"Käymälässä en käynyt, mutta ostin kokoelman runoja. Eikö se ole yksi ja sama?"
- Kejonen

"Minä puhun hyveestä, en itsestäni, ja kun moitin paheita, moitin ennen muuta omiani."
- Seneca

"käymälässä aamuisin kuolemanjälkeistä peliä"
- Krivulin

Blogiarkisto

Tietoja minusta

svenlaakso (at) yahoo.com