13.4.2015

DEMOKRATIA JA PASSIIVISAGRESSIIVISUUS

Sotahullujen, kuten euroopassa 1930-luvulla ja meillä nyt, demokraattinen valitseminen on osoitus kansan valtaosan passiivisagressiivisuuden kanavoinnista. Demokraattinen järjestelmä alkaa toimia passiiviagressiivisuuden katalyyttinä, ei suinkaan kansan enemmistön edun mukaisesti, vaan sitä vastaan.

3 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

kansan edun mukaista?
kuuleppa hörhö lueppa chomskyä.
mikä se kansa on?

Anonyymi kirjoitti...

on hyvä olla passiivisagressiivinen kun kusetetaan ja ohjaillaan -
senkin törttö

Sven Laakso kirjoitti...

Siis tarkoitan, että se passiivisuus siinä etuliitteenä aiheuttaa pikku vääristymän siihen miten aggressiivisuus kanavoituu. Kusetustilanteessa ja missä hyvänsä hämäyksessä olisi hyödyksi, jos aggressiivisuus kanavoituisi suoraan ja oikeaan kohteeseen. Väärään kohteeseen kanavoituna se on vain heikkoa terapiaa.

Hae tästä blogista

"Käymälässä en käynyt, mutta ostin kokoelman runoja. Eikö se ole yksi ja sama?"
- Kejonen

"Minä puhun hyveestä, en itsestäni, ja kun moitin paheita, moitin ennen muuta omiani."
- Seneca

"käymälässä aamuisin kuolemanjälkeistä peliä"
- Krivulin

Blogiarkisto

Tietoja minusta

svenlaakso (at) yahoo.com