28.2.2015

Venäjän tilanne osoittaa: jos suuren maan kulttuurinen taso heikentyy vähänkin mustamaalauskampanjat onnistuvat melko helposti. Pienellä maalla kuten Suomi ei ole kulttuurissa aitoja paineita eikä aitoa olemisvastuuta, koska pieniin maihin ei kohdisteta massiivisia mustamaalauskampanjoita. Siksi Suomen kulttuuri, se vähä mitä sitä on, on pelkkää isojen poikien hyväksynnän etsimistä ja luonteeltaan täysin epäitsenäistä epigonimaista matelua.

1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...

Mistä ihmeestä sinä näitä mottipääajatuksiasi kauhot?
Minä en välitä, se siitä.
Kaikki oli ihanaa kun koin ja olitkin(luulin) sinun olevan leikissä mukana. Nautin tuosta kaikesta. Nyt se on kaunis muisto ja kokemus minulle. Jatkan elämääni muuttuneena, en ole sinulle mitään velkaa todellisuudessa. Minä en matele ja sinä et ole iso mikään minulle. Rakas kylläkin koska koin sinussa niin paljon ihanaa ja humalluttavaa. Minä jatkan elämääni. Uskon, että en sinua satuttanut - sinäkin sait kokea sen kaiken humalluttavan. Tein kaiken tuon vain mielessä - tunteissa EN TODELLISUUDESSA. Tapahtunutta ei voi sanoittaa - se oli kaunis kokemus, jopa periaatteessa täysin mahdotonkin. Meneppä kertomaan jollekin kokemuksistasi - ei sinua kukaan usko. Hyväksy tämä. Minun elämäni on minun. Voi hyvin.

Hae tästä blogista

"Käymälässä en käynyt, mutta ostin kokoelman runoja. Eikö se ole yksi ja sama?"
- Kejonen

"Minä puhun hyveestä, en itsestäni, ja kun moitin paheita, moitin ennen muuta omiani."
- Seneca

"käymälässä aamuisin kuolemanjälkeistä peliä"
- Krivulin

Blogiarkisto

Tietoja minusta

svenlaakso (at) yahoo.com