18.2.2015

TILAN KÄYTTÖ

Voi olla että yliopistoluennolla istuminen on muinainen jäänne, jolla ei ole enää samaa merkitystä. Jäänne on aikakaudelta, jolloin tiedon levittäminen monille oli rajoitettua paitsi tarkoituksellisesti myös teknisesti. Youtube korvaa luentojen ja oppituntien passiivisen seuraamisen. Silti videollakin täytyy jonkun luennoida, hyvin. Keskustelupalstat korvaavat keskustelun. Ellei yhteistä tilaa käytetä täysin elävästi, on läsnäolosta jo tullut pelkkä fetissi ja surkastuneen fantasian purukumi.

Kysymys on siitä mitä on tilan elävä käyttö, mitä on sähköistynyt tunnelma tilassa, jota netti ei välitä? Netti tekee tämän kysymyksen ilmeiseksi, mutta ei anna vastausta.

Taiteen opetuksen ongelma on se, että se ei voi olla ammatilliseen toimintaan valmistavaa (mikä riippuu taiteilijan suosiosta), vaan ainoastaan yleissivistävää. Kenestäkään ei tule opetusohjelmien avulla Picasso tai Mika Waltari. Suuri ei ole sukua ihmispedagogiikalle; suuri tulee kokonaisena toisesta maailmasta. Mutta taideopetuksella voidaan luoda vastustusta (joskus harvoin ymmärrystä) todelliselle taiteilijalle. Voidaan luoda vihamiehiä, opettajia ja mätiä kananmunia heittelevää yleisöä. Parhaassa tapauksessa vittumaisia kriitikoita. Siksi taidepedagokiikka on kokonaan turkulaista.

Kasvamisella on muutama edellytys. Ensinnäkään se ei voi tapahtua suuressa määrin ennen syntymää. Syntymän taas ei tulisi kestää koko elinaikaa. Eläimet syntyvät nopeasti, puut ja kiviainekset hitaasti. Syntymässä ei ole mitään vastakkaista kuolemalle. Ulkosynnyttimiin jumiutunut työnnetään takaisin kohtuun paloittelu-uhriksi kohdun jumalille.

Kasvaminen on tiheyden ja integraation kasvamista. Luovuus on kasvamista kiven kohdussa ja olla välittämättä siitä mitä itsen ulkopuolella on. Kun asioista tehdään mahdottomia, ne eivät silloin ole enää liian helppoja. Siksi kasvaminen voi tapahtua vain kasvun estävää ylivoimaa vasten, niin kuin köynnös kohoaa seinää vasten. Ellei tukahduttavuudesta ole kysymys, kasvu hidastuu. Ellei kuolema ole välitön uhka, kuolema unohtuu. Kasvu on porautumista äärettömän pehmeään sammaleeseen kätkeytyneen peruskallion läpi. Vastassa ei ole koskaan mitään muuta miljardi vuotta vanha graniitti. Luovuus on kyvyttömyyttä ottaa graniitin tahto huomioon. Luovuus on absoluuttisen vastakkaista raskaudelle, pakotetuille, opetetuille sisällöille.

Mahdottomuuden käsittäminen vaatii paitsi loogista ajattelukykyä myös sen vastakohtaa, eli tervettä järkeä.
  

1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...

kyllä -
mutta sinä et kasva!

Hae tästä blogista

"Käymälässä en käynyt, mutta ostin kokoelman runoja. Eikö se ole yksi ja sama?"
- Kejonen

"Minä puhun hyveestä, en itsestäni, ja kun moitin paheita, moitin ennen muuta omiani."
- Seneca

"käymälässä aamuisin kuolemanjälkeistä peliä"
- Krivulin

Blogiarkisto

Tietoja minusta

svenlaakso (at) yahoo.com