6.2.2015

RAHAN VALTA ON KASVUN ESTÄMISTÄ

Pietariin löytäminen oli hieman mutkikasta ja erittäin kallista. Aamulla lähdin hakemaan Helsingistä viisumia. Matkalla soitin J:lle tarkistaakseni, millaista autolla matkustaminen Venäjälle nykyisin on. Puhelu meni vastaajaan.

Kertaviisumi, jolla makustamaan pääsee siis kerran, etukäteen määriteltynä alle kuukauden aikana, maksoi Lähialuematkoissa 87 euroa (!). Kysymyksessä on valtava järjettömyys, huijaus ja tarpeeton matkustamisen estäminen nuorilta.  Siitä en ole varma, kuka rahaa eniten välistä vetää.

Rahan valta on henkisen kasvun estämistä.

Soitin vakuutusyhtiön (OP Pohjola) palvelupuhelimeen ja varmistin, että auton vakuutukset Venäjälle menoa varten ovat kunnossa. Mikään ei ollut kunnossa. Kasko ei ollut edes voimassa, vaikka olin varmuudella pari viikkoa sitten maksanut kalliin voimaansaattamismaksun. Virhe on varmasti Pohjolan, mutta minulla ei ollut mahdollisuutta nyt tarkastaa asiaa.

Liikennevakuutuksen neuvotahenkilö sanoi olevan Venäjällä voimassa. Hän ei sanallakaan maininnut, että Vihreä kortti on edelleen pakollinen: asia jota en ollut muistanut tarkistaa.

Ajoin kohti rajaa. Kotkassa pysähdyin tankkaamaan ja kyselin huoltoaseman pojalta, onko rajan tuntumassa rahanvaihtopisteitä auki: oli kuin olisin ensimmäistä kertaa matkustamassa Venäjälle, niin pitkä aika on kulunut edellisestä kerrasta. Poika sanoi, ettei tiedä, koska ei ole "joutunut käymään Venäjällä. Hänen elinaikanaan ei ole vielä ollut sotaa".

Suomen tullin jälkeen J soitti ja kertoi, että Vihreä kortti on edelleen pakollinen, ja olisin vahinkotapauksessa suomalaisen vakuutusyhtiön kanssa heikoilla ilman sitä. Niinpä käännyin ennen Venäjän tullia takaisin.

Istuskelin, jonkin aikaa Rajahovissa nettiä selaten ja puhelimen akkua ladaten. S soitti ja kysyi joko olin päässyt rajan yli. En vielä, sanoin, En selittänyt asiaa tarkemmin. Ihmettelin, mistä S tiesi, että olen matkustamassa nyt. Rupatellessani mainitsin, että E seurustelee Jodorowskyn kanssa. S sanoi pitävänsä kädessään Jodorowskyn The Holy Mountain DVD:tä. Kummallista? E:lle en ollut sanonut matkustavani nyt. Telepatiaako, vain puhelinkeskustelujen ja FB:n tarkkaa vakoilua.

Havahduin isäni puhelimessa mainitsemaan seikkaan, että vielä menisi illalla viimeinen juna Pietariin. Ajelin Vainikkalan asemaa kohti. Aikaa ei ollut hukattavaksi. Navigaattori ohjasi minut metsäautoteille kauas oikealta valtaväylältä. Loputtoman hiekkatierallin jälkeen löysin oikean aseman. Junan lähtöön viisi minuuttia ja parkkiautomaatti sylki kolikot takaisin. Päätin hoitaa pysäköintimaksun netissä. Se ei varmaan onnistu, koska uskoisin näidenkin tahojen haluavan rajastaa venäjänmatkaajilla, vapaalla riistalla.

Junaan pääsi hyppäämään ilman lippua, mikä tuntui ihmeelliseltä kiusanteon hillitsemiseltä. Lippua ei olisi kyselty, mutta tyhmyyksissäni pyysin. Lisähintaa junasta tuli kaksikymmentä euroa. Matka Vainikkalasta Pietariin maksoi 67 euroa. Ei ihme, että juna oli vain puolillaan ihmisiä. Ruplan kurssi on 75/1. Venäläisillä ei ole varaa tällaiseen ryöstöön. Vaalimaan raja-asemalla autojono olikin kilometrejä.

Kalja Allegron baarissa oli kallista. Wifi ei toiminut ollenkaan. Mutta samassa juna alkoikin jo pysähtyä. Viipuriin? Mutta Pietari se oli.

Pietarin henki tarttui mieleen heti kun astuin junasta. Sitä ei voi muistaa, se on niin erityinen. Sitä ei voi kuvitella.

Matkustin metrolla lähiöön. Metrosta hyppäsin ratikkaan, samaan vanhaan rämään. Ratikassa oli edelleen vanha rahastajamummo. Luulenpa että viimeistään viiden vuoden kuluttua täällä on samanlaiset (Putinin) ratikat kuin Helsingissä. Eletään viimeisiä vanhan Pietarin päiviä.

Vanha Pietari oli alkanut katoamaan myös lähiöstä. Huonokuntoisen asuntotalomme viereiset talot olivat vaihtuneet jo uusiin korkeisiin Putinin kerrostaloihin. Vanha rähjäinen tunnelma oli katoamassa. Ei ihme, että Putinin kannatus Venäjällä on tasan 100%, samalla kun Putinin kannatus muualla maailmassaon 0%. Putin on hyvä venäläisille.

Olo matkan ja kuluneen viikon jäljiltä olisi kuin olisin elävältä keitetty. Tunsin olevani aivan kuoleman partaalla. Kävin suihkussa, söin hyvin ja mieli muuttui jo hieman toiseksi. Yöllä heräsin jonkinlaiseen melkein paniikkikohtaukseen, mikä taisi johtua liian tuhdista illallisesta. Sen jälkeen uni Pietarissa oli jälleen kuin olisi nukkunut yönsä hyvin ja rauhallisesti ensimmäisen kerran elämässään. En lakkaa ihmettelemästä, miten tämän voi aina niin täydellisesti unohtaa.  

Nyt olotila on mainio.

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Sinä joudut palaamaan kuitenkin sieltä Suomeen. Ja täällä me Ison raadin kaverit odottelemme, voidaksemme taas tehdä elämästäsi metafyysisen helvetin ;)

Anonyymi kirjoitti...

Jodorowskyn The Holy Mountain -
niin siinä onkin ilmaistu kaikki

ps. rahanvalta,
mutta kaikkea ei saa rahalla
tietoisuutta
ymmärrystä
rakkautta - seksuaalisuutta (sitä voimakkainta intohimoa)

Hae tästä blogista

"Käymälässä en käynyt, mutta ostin kokoelman runoja. Eikö se ole yksi ja sama?"
- Kejonen

"Minä puhun hyveestä, en itsestäni, ja kun moitin paheita, moitin ennen muuta omiani."
- Seneca

"käymälässä aamuisin kuolemanjälkeistä peliä"
- Krivulin

Blogiarkisto

Tietoja minusta

svenlaakso (at) yahoo.com