31.5.2014

On ollut ajat toiset silloin kun Mothersien Absolutely Free on ollut USA:n 41 (Billboard) myydyin albumi.  We're Only in it fot the Money oli 30 myydyin. Filmore East 38. Over-nite Sensation 32. Apostrophe, joka olikin 34 vuotiaan Zappan 18. pitkäsoitto, oli sijalla 10., joka taitaa olla Zappan ennätys.

AGP TORRENT

AGP-torrentilla jota suosittelin on Harry Partchin opetuslevy. Partch opettaa 2 minuuttia jokaista soitinta, joista useimmat ovat hänen itse rakentamiaan 1930 luvulla. Tavara on läpikotaisin puhdasta neroutta. Todella merkittävä äänite.




Esimerkiksi:

Partch 01 Adapted viola 3.56 AGP023 1
Partch 02 Chromelodeon I & Blo-boy 2.30 AGP023
Partch 03 Adapted guitar 1.05 AGP023 1
Partch 04 Kithara 1.11 AGP023 1
Partch 05 Harmonic canon II 0.49 AGP023 1
Partch 06 Diamond marimba 1.30 AGP023 1
Partch 07 Bass marimba 1.23 AGP023 1
Partch 08 Cloud-chamber bowls 1.52 AGP023
Partch 09 Spoils of war 1.59 AGP023
Partch 10 Marimba eroica 3.56 AGP023
Partch 11 Surrogate kithara 1.25 AGP023
Partch 12 Kithara II 1.23 AGP023
Partch 13 Boo 1.56 AGP023
Partch 14 Koto 1.14 AGP023
Partch 15 Harmonic canon I 1.18 AGP023
Partch 16 Chromelodeon II 1.11 AGP023
Partch 17 Chromelodeons I & II 2.06 AGP023
Partch 18 Crychord 0.58 AGP023
Partch 19 Zymo-xyl 1.44 AGP023
Partch 20 Mazda marimba 1.38 AGP023
Partch 21 Gourd tree & cone gong 1.51 AGP023
Partch 22 Eucal blossom 1.14 AGP023
Partch 23 Quadrangularis reversum 2.24 AGP023
Partch 24 Harmonic canon III 1.39
Partch 25 Hand instruments 3.04

Kaikki soittimet on jotenkin preparoituja ja kiinnostavia. Partch valittelee 1930-luvun Hollywood scenessä oli erittäin vähän kysyntää tällaisilla mahdollisuuksille. Ei ihme. Patrchin visiot ja  soundimaailma ovat jokseenkin kohdallaan vasta 2010-luvulla.

AGP-torrentti kannattaa ladata. 200 vinyylilevyn elektroakustinen kokeellinen klassikkolevytyssarja, josta en itse ole aikaisemmin kuullut kuin muutaman kappaleen. Käsittääkseni mitään tästä materiaalista ei ole koskaan ollut saatavilla CD:llä. Keräilyharvinaisuus, jossa  riittää kuuntelemista toviksi. Hyvät dokumentit mukana. Poistaa kummasti illuusioita siitä mitä on tehty ja mitä ei ole tehty.

Tietyt jutut on todellakin tehty jne.
Logic Pro X:n transformer-objektissa on aika tyhmä bugi. Jos midikanavan arpoo satunnaislukugenraattorilla objekti ei pidä (polyfonisesti) huolta nuottien lopuista, vaan arpoo niille sujuvasti uuden satunnaisluvun. Lopetusmerkit menee siis aina väärään kanavaan. Piannomateriaalissa tämä ei suuremmin haitannut, sen mitä tätä objektia käytin, koska pianon kielen värähtelyllä on yleensä kestonsa. Nyt jouduion koodaamaan Max-patchin tätä varten, minka toimimaan saaminen tuotti yllättävän paljon päänvaivaa. Midi-standardiin ei jotenkin sovi ajatus jokaiselle nuotille erikseen arvottavasta kanavasta. Esimerkiksi Maxin "noteout" objekti ei osaa käsitellä tällaista tilannetta. Oli pakko keksiä vähemmän elegantti ratkaisu: nuotin alkukanavan voi arpoa, mutta nuotin lopetus täytyy lähettää jokaiseen kanavaan samalla kertaa.

Myös midipluginien ja UVI workstationin kontrollereiden mappaaminen niin että kaikki kanavat toimivat aina täsmälleen oikein, on aika haastavaa. Logicin Control Assignments on jotenkin epävakaa ja toimii jotenkin hämärällä periaatteella, jos haluaa säätää kanavia, jotka eivät ole säädön aikana aktiivisia. UVI Workstationin oma kontrollerimappays toimii yllättävän vakaasti, paljon paremmin kuin Logicin.

Toisaalta kannatti vääntää, kun tuli heti ekalla yrittämällä aika lupaava kokeilu. Täytyy jatkaa huomenna kokeiluita.


 20140530(3

         


 20140530(3B

         


30.5.2014

SELLOPROOSAA

20140530(2B
         


20140530(1B
         


29.5.2014

KOKEELLISTA PUKKAA

20140529(2
         



 20140529(3
         

KOKEELLISUUDEN KOVAAN YTIMEEN

20140528(2B
         



 20140528(2C
         

28.5.2014

Poikien ympärileikkauksessa taitaa olla ideana vain se, että ympärileikkaus on hyvä tehdä lapselle, ennen seksuaalista heräämistä, koska ompeleet eivät oikein kestä hallitsemattomia erektioita. Ympärileikkauksesta tuskin on kennellekään mitään haittaa, joten se kannattaa tehdä pois alta vastasyntyneelle.
Zappakin meni joskus aika kevyellä vaihteella. Tällä Mothersien Burnt Weeny Sandwich (1970) levyllä on 9 minuuttia neroutta alussa ja loppu kuraa. No, enemmän kuin useimmilla levyillä tässä maailmassa, mutta kuitenkin vähän masentavaa ton loppulevyn tyhjyys. Olen edelleen sitä mieltä että Civilization Phaze III on Zappan parhaita levyjä. Jokaisesta Zapan itse julkaisemasta levystä olen kuunnellut nyt vähintään alun. Naida kerran jompaa kumpaa Zappan tyttäristä voisi olla tavallaan yhä kantava elämänsuunnitelma. Dweezil Zappan tyttärien jahtaaminen on sitten jo enemmän poikani juttu.

TÄMÄ ON DIKTATUURI

(Tiisalapastissi 8.7.2003 aineistosta)



Tämä on diktatuuri
maaliastiassa
sekaisin menneitä värejä
on mahdotonta täysin erottaa
Niitä voi vain sekoittaa
lisää. Tämä on diktatuuri.

On keksittävä mihin väriä
voi käyttää tai se täytyy
heittää pois. Tämä on
diktatuuri.

Hän oli kuljeskellut
kaupungissa jossa joki on ja
kaupungissa jossa jokea ei ole
Hän oli vertaillut kaupunkeja
kuljeskellut
pitkin meren rantaa
vieraitten ihmisten luona
välttäen kaikkia tuttavia

hän oli löytänyt nukkumapaikan
ja syönyt ja koko ajan taistellut
pelossa ja vavistuksessa

Palannut hän oli
epätietoisena rakkauden
suuntaan, joka on ylhäältä alas
ja sitä kautta yksipuoleinen

Mitä emme halua nähdä
saamme luvan kuunnella
ja mitä emme halua kuulla
saamme luvan katsella

Tähän ei kuulu kukan sukulainen
ei sen tuoksu, ei kuulu hyttien, makuupaikkojen
kitinä ja kajuutan narina
ei tähän tarinaan
moottoriajoneuvojen, matkailuvaunujen
tärinä ja rämistys

Mitä siitä
että emme paastonneet ja rukoilleet
tähän eivät kuulu puolen metrin levyiset terassit
jotka tuulessa huojuvat

Mitä siitä että emme voi vain muhia täällä
omissa liemissämme
tähän eivät kuulu hevoset ja ponit
jotka laitumella pärskivät

Harva on ne kuullut. Kuuletko?

Kaipungin edustalla ei ollut merta
vaan peltoa, silti siinä kuului
mereltä avunhuutoja
ja venäläistä puhetta

Parvekkeelle kantautui mahorkan tuoksu.

Mitä meidän olisi pitänyt ajatella?

Mitä et näe etkä kuule
saat luvan haistella

Tässä parvekkeella vailla kaidetta
aurinko paistaa
lehvästössä lehtien väreily on kuin
terälehtien väreily kuuman aukean yllä

Ehdottomasti ei musiikki
kuulu tähän.

Kasvot ovat selvästi ihmiskasvot
vailla naisen kasvojen kaarevia linjoja
tai miehen kasvojen kulmikkaita linjoja

Kissa merkkaa pissalla
tuuletuksessa olevan takin.

Ruohon korret uhkaavat kaikkea
tässä
jos vaikka mitä tekisit
Se on pelottavaa. Noin raa'asti ne
vääntelevät totuuden tuntemattomaksi

Ruohon korret
jäävät tänä vuonna oudon hennoiksi
ja uhkaavat antaa turhaa toivoa
Ne uhkaavat kaikkein heikoimmassa
kunnossa olevien potilaiden henkeä
tukemalla heitä ja antamalla turhaa
toivoa

Se on pelottavaa kuten juoksuhiekka
Samoin pelottavaa on se miten
huomaa ruohikossa jatkuvia muutoksia

Epäilykset eivät hälvene.
Ruohon korret uhkaavat
erityisyyttämme ja yksilöllisyyttämme

Tämä on kertomus hirmuhallinnosta,
äärimmäisestä julmuudesta.

Hierova tuoli on tuolinomainen laite
joka tuottaa ihmisen tuottamaa hierontaa
vastaavan vaikutelman

Tämä on diktatuuri. Parvekkeella
jossa vodkaa kaadettiin
kaikkien tahtovien laseihin
ja lasit olivat kaikkien haluavien
ja kynnelle kykenevien ulottuvilla.

VANHENTUNEEN AVANTGARDEN MUISTOPÄIVÄ

Sanotaan myöskin, että näissä olosuhteissa ejakulaatio ei saa tapahtua, “vaikka mies olisi nuoren ja raivoisan naisen syleilyssä.” Evola


 

SO CALLED SERIOUS MUSIC

Vielä pelkistetty saksofoniversio edellisestä.
 20140527(4B



         

EPÄREILU ASETELMA

Miksi en ole nietzscheläinen? Koska minulle se mikä on henkilökohtainen pakkoni ei ole henkilökohtainen ihanteeni. En siis ole narsisti. En näe enkä pidä omaa elämääni ihanteellisena. Mystikoiden tapaan ihanteeni on erotettu sisälläni "toiseksi". Mystikoiden tapaan minulla ei ole mahdollisuutta samaistua tuohon toiseen, vaan ainoastaan luoda se. Jos samaistuisin siihen, olisin väistämättä narsisti ja imperialisti. Mutta minulla kirkko ja valtio ovat kerettiläisesti erossa toisistaan. Enkä pidä siitä. Mutta niin on pakollisesti ja välttämättä. En ihaile tai puolustele asian tilaa. Mutta olen hyvin skeptinen ja kriittinen sen suhteen, miten asiat olisi järjestettävä, että ihanteeni toteutuisi maailmassa tehokkaammin. Ilman kokeiluja ja esikuvia tutkimus ei onnistu. Siksi kannatan periaatteessa Euraasian Unionin perustamista, vaihtoehdon ja kokeen perustamista. Vaikka onkin jälleen kerran todennäköistä, että koe epäonnistuu riittämättömään tietoon, joka ihmiskunnalla on käytössään. Ihmiskunnan tieto on riittämätöntä kaikissa suhteissa. Ihmisen tuhovoima vain on vaistonvaraista ja kosmista. Se mitä ihminen erilaisilla verukkeilla pyrkii tuhoamaan on geopoliittisilla rajoilla pesivä shamanismi, eli ainoa todellisen tiedon lähde. Epäreilu asetelma.

KONFERENSSIMATKA

Hyppäsin ensimmäiseen eteen osuneeseen koneeseen ja yritin lentoonlähtöä. Se ei onnistunut. Kone tuntui liian raskaalta planeetan ilmakehästä poistumiseen, selitin myöhemmin baarissa. Tosiasiassa en koskaan käynyt muutamaa metriä korkeammalla kunnes romahdin takaisin planeetan pinnalle. Jotenkin tuntui, että nyt tämä reissu venähti turhan takia.

Eksyin kaupunginosaan, jossa pari hyypiötä kutsui minut mukaansa lähikuppilaan. Minulla oli jalassani miesten lyhytpunttiset harmaat nuhruiset alushousut ja teepaita. Epäilin pääsisinkö siinä arvokkaassa asussa edes räkälään. Ja jos oikein ymmärsin alushousut olivat nurinpäin paskarantu edessä ja ulospäin. Kakkaa oli koneen mahalaskusta tullut housuun jonkin verran. Kaverit sanoivat että ei sillä väliä. Sisään vaan.

Baari oli seksuaalisten vähemmistöjen kansoittama. Seksuaaliseen vhemmistöön tuntuivat täällä kuuluvan kaikki. Heidän vähemmistöläisyyttään oli se, että he eivät kelvanneet kenellekään eikä kukaan kelvannut heille. He olivat juuri sitä porukkaa, joiden parittelua Zappa-vainaa sanoi "huvittavaksi" ja "hölmön näköiseksi". Vaikka Zapan sanat tietysti ottivat itseensä täällä kaikki, oli aihetta tai ei. Olikohan Zappa silloin lukenut tämän Julius Evolan tekstin:
"Olemme jo huomauttaneet, että tantrismin vihkimykseen tähtäävät muodot eroavat orgiastisista muodoista aivan erityislaatuisen yhdyntäsysteemin vuoksi. Erityismetodit pitävät sisällään ejakulaation estämisen ja siemennesteen pidättämisen sillä nimenomaisella hetkellä, kun kaikki emotionaaliset ja fysiologiset olosuhteet ovat läsnä siemennesteen purkautumiselle. Tämä on yleisesti ottaen ilmaistu koodatuilla ja mystisillä sanonnoilla, mutta perustavanlaatuisten tekstien, kuten Hathayogapradipika, Goraksha- samhita, Kahnan laulut, ja Subhasita-samgraha, välillä asiassa vallitsee olennainen samanmielisyys, aivan kuten Vajrayanaan 2 kuuluvien eri teosten välillä. Ensimmäinen näistä teksteistä ohjaa, että kun coituksen ollessa käynnissä “siemen on vähällä tulla syöstyksi naiseen, tulee se pakottaa nousemaan äärimmäisellä voimanponnistuksella…joogi, joka tällä tavoin hallitsee siemenensä voittaa kuoleman, sillä aivan kuten ejakuloitu siemenneste johtaa kuolemaan, niin pidätetty siemen johtaa elämään.”"

Zappa tosin ei ollut muutenkaan mikään ennustaja. Hänhän vakavissaan uskoi tai halusi uskoa ihmisen käyneen kuussa. Vaikka me nykyiset sivistyneet ja erinomaiset ihmiset tiedämme kyllä miten asia todellisuudessa on: kukaan, joka tälle planeetalle on joskus joutunut palaamaan, ei ole astunut jalallaan Kuun pinnalle.

Ihmiset lojuivat lattialla alastomina tai jonkinlaisiin seksiasuihin puettuina. En ollut kovin kiinnostunut porukasta. Totta puhuen, en nähnyt baarissa ainoatakaan itseäni kiinnostavaa hahmoa. Ilmeisesti kuitenkin melko tarkasti tiesin, mikä minua olisi voinut kiinnostaa. Tilasin kaljan.

Jouduin juttusille alastoman naikkosen kanssa, jolla oli paremman näköinen kaveri. Kummastakaan en lähtökohtaisesti ollut kiinnostunut, mutta pakkolasku kummasti myös alkoi laskemaan sisäistä rimaani. Nainen pyysi minut luokseen jatkoille saman tien. Lähdin, enkä suotta pelännyt poistumiseni kesken kaiken näyttävän liian naurettavalta. Ajattelin, että ehkä se naikkosen kaverikin tulee. Kaveri jäi baariin, lähdimme kahden. Naisen kämpillä aloin selvitä ja tajusin tilanteen. Sanoin, etten ala  täällä koisimaan, mulla on herätys kolmen tunnin kuluttua. Aamulla alkaa konferenssi, jossa täytyy skarpata, pitää esitelmä. Lähden takaisin baariin. "Se ei ole auki enää", nainen huomautti. Eipä tietenkään.

Lähdin silti hortoilemaan. Oli kesäöinen kaupunki. Esitelmän suhteen minulla oli varma olo, vaikka tiesin, ettei materiaalit olleet valmiina. Uskoin kykeneväni improvisoimaan sanottavani. Vaihdoin alushousut oikeinpäin jalkaani. Yritin löytää baarin edustalta naisen kaverin. En löytänyt. Sain vain lentosuukkoja ja jatkokutsuja lukemattomilta homoilta, jotka eivät minua tuntuneet kiinnostavan. Miksi ei? Siksi että pakkolaskusta oli liian lyhyt aika: rimani oli jäänyt sopimattoman korkealle kaikesta siitä pakenemisen toivosta. Jatkoin apaattisena matkaa.

Konferenssiin löysin myöhässä ja valmistautumatta. Esitykset olivat käynnissä. Paikka oli entisen opinahjoni laboratorio, täynnä "vanhoja tuttuja". Tunnelmani ei ollut erityisen kiusaantunut. Kahvitauolla totesin eräälle "vanhalle tutulle": "Siitä on aikaa, kun viimeksi tavattiin. En ole koskaan nähnyt sinua näiden seinien ulkopuolella. Oletpas sinä muuten kasvanut. En muistellut sinua tuolaiseksi jättiläiseksi." Hänellä oli outo keraamisennäköinen, lyhyt metallinhohtosininen tukka. Hän oli lyhytsanaisempi: "Homous kasvattaa. Suonet anteeksi."

Hän nousi lähellä olevan kaiuttimen päälle, alkoi vilkuilla johonkin eteensä, ja ryhtyi sitten viittilöimään ilmaan kummankin käden kahdella sormella laajoja sydämenpuolikkaita. Katselin toimintaa oudoksuen, kunnes suunnasta, johon hänen huomionsa oli keskittynyt alkoi kuulua musiikkia.

Lavalle nousi bändi, jossa oli ilmeisesti kauniina pidetty, minun mielestäni ihan tavallisen näköinen tyttö laulusolistina. Ääni oli tavallistakin huonompi sikäli kun minulla nyt oli tämän paikan normistosta jonkinlainen ymmärrys. Samalla panin merkille, ettei konferenssin osallistujissa ollut ainoatakaan naista. Maleksin hitaasti kohti lavaa, yleisön tiheämpää tungosta.

Konferenssivieraat olivat nyt kummallisesti  kaksi- kolmekymmentä vuotta vanhentuneet. Vanhoja kärttyisen näköisiä miehiä, monilla pitkät harmaat hiukset. Kaiuttimien päällä keikisteli suurikokoisia nahkalakkipäisiä Tom-of-Finland hahmoja, jotka piirtelivät käsillään ilmaan banaaleja sydämenkuvia. He olivat kai jonkinlaisia go-go-tanssijoita, jotka saivat läsnäolostaan rahallisen korvauksen. Hekin tosin tuijottivat solistia, jossa en vieläkään nähnyt mitään erikoista. Siitäkin heille toki varmasti maksettiin. Jos olin oikein ymmärtänyt, go-go-tanssijoita oli täällä joka paikassa. Kukaan ei olisi päässyt edes ylös vuoteesta ilman go-go-tanssijan esimerkkiä. Vanhat miehet asettuivat agressiivisesti eteeni ja estivät käppäilyni lavaa kohti. Tein selväksi, etten näe syytä riitaan ja väistin. Kaikessa naurettavassa mustasukkaisuudessaan he eivät kaiketi uskoneet etten ollut järin himokas, mikä hieman lisäsi mielenkiintoani. Jouduin nöyrästi kuitenkin perääntymään.
 
Kun huomio kääntyi lavaan, he unohtivat minut. Niinpä pääsin jatkamaan etenemistäni. Aloin olla todella kiinnostunut näkemään läheltä sen, mikä ei kovin kummalliselta kuulostanut, eikä kauempaa näyttänyt. Minulla oli sellainen käsitys, että se mikä on hyvää, näyttää hyvältä varsinkin kaukaa katsottuna. Mutta se mikä kaukaa näyttää hyvältä ei aina ole hyvää. Ehkäpä myös se, mikä kaukaa ei näytä hyvältä, ei aina ole huonoa? Se oli asia, jota en osannut arvioida.

Eteneminen kävi mahdottomaksi. Vanhat miehet tulivat sen kärttyisemmiksi, mitä lähemmäksi lavaa etenin. Lopulta tuntui että he kiinnittivät huomionsa vain minuun, pyrkiessään estämään liikkeeni. Olisi ollut mukava löytää peili ja nähdä kuka oikeastaan olin. Päätin lähteä himaan. Oli sävellyshommat kesken.

27.5.2014

Evolan lukemisen jälkeen: Venäjän mustamaalaaminen ja informaatiosota (siihen vastaaminenkin) on typerää, silloin kun se vaikeuttaa sen näkemistä mikä on totta, olipa totuus sitten näkijän kannalta negatiivista tai positiivista. Suomella ei ole varaa suhtautua Venäjään muuten kuin tieteellisesti.

EVOLA SARJA

Tänään on ollut ihan lupaava dadaististen kokeilujen päivä Evolan hengessä.

 

DEGENERAATION SALAISUUS

Evola kirjoittaa aiheesta. Esimerkkimateriaalina hänellä on Ruotsi ja Hollanti, jotka vuosisatoja sitten olivat niin aktiivisesti uudistamassa vertaan, mutta tokenivat sitten. Veren uudistamisessa on ensisijaista että se tapahtuu ja toissijaista kenen kanssa se tapahtuu, siksi imperialismille on yhdentekevää kummalta puolelta rajaa sitä katsotaan: sen syvin idea on aina veren uudistaminen. Imperialismi tietysti myös toimii toiseen suuntaan: eli se degeneroi alueita, joita se haluaa hallita, tai jotka se haluaa valloittaa. Esimerkiksi Nietzschen immoralismi on tällainen kirje, joka lähetetään alueille tekemään työtään, jotta ne myöhemmin kypsyisivät valloitettaviksi. Evola kirjoittaa tästä. Dugin luultavasti ymmärtää tämän: juuri siksi hän imperialistina itse on niin kiinnostunut ja positiivisesti innostunut Nietzschestä. Dugin ei halua Nietzscheä tai Heideggeriä Venäjälle, mutta ylistää niiden degeneroivaa, valloitukselle valmistavaa ja mädättävää vaikutusta Euroopalle. Dugin iloitsee, että Eurooppa on menettänyt katolisen jääräpäisen pontevuuden ja irrationaalisuuden.

Dugin on mielenkiintoinen hahmo, mutta ei täysin vielä selvillä minulle. Imperialistiseen ajatteluun suhtaudun aina hyvin epäluuloisesti. Siksi täytyy vielä paljon tutkia sitä, mistä nykyvenäjässä on kysymys. Idän imperialismeilla on toiset keinot kuin lännen.

Dugin käsittelyssä Nietzsche oli nimenomaan II valtakunnan imperialistinen filosofi, ja katolisuuden vastustaja. Tilanne syntyi ns. "katolisesta harhaoppisuudesta", eli Keisarin ja Paavin virkojen erillisyydestä. Duginin mielestä III valtakunnan valtionuskoto olisi pitänyt olla ortodoksisuus: kirkko ja valtio olisi pitänyt luoda erottamattomaksi, Hitleristä olisi pitänyt tehdä Paavi.

Hurja näkemys.

 Evola on Marinettiakin esoteerisempi dadaisti. Siitä lähtöjkohdasta on jotenkin turvallisen mahdotonta lähteä kehittelemään uskottavaa fasismia, imperialismia jne.

Evolaa ja G:tä pidän pikemmin imperialismin ja totalitarismin kriitikkona kuin myötävaikuttajana. He kertovat siitä, miten inhimillinen todellisuus eroaa ideaalisesta todellisuudesta. Joskus tuntuu että liberaali markkinatalous kaikessa hengettömyydessään on sittenkin ihan hyvä kompromissi tällä virtaavassa hetkellä, kun ei ideaaleja yleiseen kuolevaisuuteen suoraan tavoiteta. Orwelllaista todellisuutta en ainakaan haikaile nykyistä pidemmälle viedyssä muodossa.

Duginin projekti on siksi hieman epäselvä. Ainakaan hän ei ole dadaisti. Hänen imperialisminsa on läpikotaisin idealistista. Hänen mystiikkansa on tiedollisesti syvää, mutta onko se olemassa vain kätkemässä imperialistista megalothymosta? Onko Dugin itsekin liian nietzscheläinen uskoakseen omatuntoon muuna kuin olemattomana reaaliteettina. Kun puhuin Lev Tolstoin käsityksistä Nietzschestä, Dugin melkein hörähtäen totesi, että Tolstoin omatuntokäsitykset eivät ole olleet Venäjällä aikoihin kovin suosittuja. Mutta onko tämäkään kynismi totta. Eikö juuri venäläinen sadismi on ole mahdotonta ilman piinaavaa omatuntoa, joka tulehduttaa sadismin erityislaatuiseen liekkiin? Länsimainen sadismihan on kylmää ja satanistista, mutta venäläinen sadismi on liekehtivää ja saatanallista.  


26.5.2014

Vähän edistyneempi kokeilu.
 
Eka improvisoitu kokeilu Ircam Solo Instruments kirjastolla. Mahdollisuuksia on tässä soittimessa paljon. Pelkästään klassisella kitaralla 15 erilaista soittotekniikkaa, dynamiikkoineen. Jousisoittimilla paljon enemmän. Soittimia 16. Äänialat eivät kaikissa soittotekniikoissa laajoja. Tässä kokeilussa on käytetty neljää erilaista soittotekniikkaa ja midiefektointia UVI Workstationissa rakennetussa soittimessa, jota ohjataan suoraan koskettimistolta.

 

TOTAL PROPAGANDA DISTORTION

20140302(12



         

25.5.2014

KOULUTUS

"Yliopiston käyneen ihmisen, jolla on vähänkin älyllistä rehellisyyttä, on tietenkin mahdotonta suuresti arvostaa ja ihailla yliopistosta saadun koulutuksen syvällisyyttä ja pätevyyttä." Perkola 
Ajatus onkin kai se, että käymällä ne laitokset pääset arvostamasta niitä. Mutta jos et ole käynyt, olet taikauskon vallassa sen suhteen mitä siellä oikeasti tapahtuu (tämä pätee varsinkin taideyliopistoihin). Itse en oppinut alastani TKK:lla mitään, ellei diplomityövaihetta lasketa, joka kyllä oli opettavainen, kiitos hyvän (uskomattoman sinnikkään) työn ohjaajan. Kaiken todellisen olen oppinut vasta työssä. Työn alkuun pääsin hallitsemalla jargonia ja hämäämällä osaamista, kuten varmaan useimmat.

Olen Tommin linjoilla siinä, että en usko minkäänlaisen lahjakkuuden olemassaoloon. Kysymys on siitä, kuinka paljon taikauskoisia illuusioita, ns. kuplia ihminen kantaa tietoisuudessaan. Kuplat puhkotaan yleensä pelkällä istumisella, kantapäänkautta, brutaalilla raatamisella. Kuplat ovat yleensä terästäkin kovempaa rakennetta, mutta puhkeavat lopulta.

Kun kuplia on ehjänä vähemmän, eli niiden puhkomiseen on käytetty enemmän sydämenlyöntejä, silloin ihminen on ns. lahjakkaampi, eli kevyempi, liikkuvampi, nopeapi, ylipäätään kaikkea sitä mitä nuori viriili, tehokas ja hyvä kasvatuksen saanut ihminen ei ole.

Esimerkiksi säveltäjä Elliot Carterista voi sanoa, että hän saavutti ihmelapsen tason 95 vuotiaana, kun hän oppi vihdoin säveltämään. Jos joku on samalla tasolla 12 vuotiaana, se tarkoittaa vain sitä, että hän on tehnyt niin paljon enemmän "oikeita töitä" (edellisessä elämässään).
Tiisalapastissi aineistosta (Matti Tiisala 8.7.2003).



Diktaattorit tilailivat kilvan lauseita
häneltä, Matti Tiisalalta, jolla toimitukset
kestivät, viivästyivät

ostamatta et sitä voi ostaa
et ostamatta voi saada

diktaattorit sanoivat voivansa
myös ottaa, siitä mikä ei synny
itsestään, lumovoimatta, siitä mikä ei
käskemättä laula eikä käskemällä

valtioiden jälkeisten valtioiden
ja niiden jälkeisten valtioiden

kohtalot itkettivät ratsuja katkerasti.

itkevätkö hevoset katkerasti

kun perhonen istuu
niiden harteilla
selkärangan päällä

harhaan joutunut ajatuskulku

se mikä rakastaa ilman ei rakasta
vettä
ja mikä rakastaa veden
ei rakasta maata

Näin hän ei sanonut.
Enkä sanonut minäkään.

salaisuuksista puhuminen
ei sovi runoon. Se on totta

hän sanoo näkemistä taiteeksi
tekemistä tekemiseksi

hän on nähnyt näkemisen taiteeksi
on tekijällä edessään tekoja

hän on ollut ihmeellinen näkijä
mutta erehtyi

sokea sanoi taidetta näkemiseksi
ja tarkoitti että tätä ei voi nähdä

"katso: tietenkin sen voi nähdä"

nämä diktaattorien tilaamat lauseet

hän huokasi syvään,

unohtamalla rakennettu syvä epäjärjestys
maailmaan nestemäiseen vesimiehen aikaan

ymmärryksen virkatoimi ja viransijainen, viran
harkittu laiminlyönti

lyijynraskas keveyden puolustuspuheenvuoro
perhosen siivellä

toinen betonia, toinen hiottua puuta

valurautainen lentokone.

selkärangalle laskeutunut perhonen nostaa
sinua niskasta

jos tahdotaan sanoa
silloin se kannattelee salaisuutta

viisaasta seuraava ja sitä seuraava
ovat houkka ja narri

meillä ei ole enää
vakavia mielipiteitä
eikä vielä
tietoa

tämä on rekisteröimätön yhdistys
jotta sitä ei voitaisi syyttää
että se (h)osui oikeaan

on sanottava loppuun
mitä ei milloinkaan alkoiteta
on aloitettava loppumaton
sumu
ajan hidastama
kun tuuli nukkuu
tuuli, ajan liike
kun sumu nukkuu

kuin osaksi siivet osaksi räpylät

toinen kuin betonia, toinen kuin karheaa
epätasaista puuta

eikä nokkonen tuoksu

vain verihiutaleet
tuoksuvat

saammeko kuulla kerrottavan
tästä liian usein

On kesäkuu, lukiessaan tätä
mitä juuri kirjoitin, hän ajatteli
että joku joskus kaukaisten tulevaisuuksien
toukokuussa tulee kirjoittamaan
kaiken hieman toisin

Lokki lentää laiskasti kahden kuusen edestä.

Väärentämättömästi hän tämän kirjoitti
joskus kauan siten kesäkuussa. Nyt
on toukokuu. Minä kirjoitan tätä hieman
toisin, koen sen nyt toisin. Enkä halua mitään väärentää.
En väärennä, korjaan. Teen työn
johon hän kielsi ketään ryhtymästä.

Väärennän, en korjaa. Minussa puhuu
valtioiden jälkeisten valtioiden ja niiden
jälkeen menneiden ja tulevien valtioiden
salainen poliisi

joka äkkiä puiden latvoista
läiskyttää siipiään ja hajaantuu metsiin

Koko luontoväki on näyttänyt yhdeltä suurelta
pussijänikseltä jonka kengurunpussista
pilkistää maailman rähmäiset silmät.

Se on näky jota ei voi kutsua taiteeksi
ennen kuin on täysin varmaa että on sen nähnyt

se on mahdollista
valmistaa omassa koelaboratoriossa
ja nähdä

vaikeuksitta

kuin Venäjän imperiumin ilmatila
jossa valurautaiset lentokoneet leijuvat paikoillaan

vaikeuksitta

metsällä on ehdottomasti tuoksu

kuin yhteen nidotti nippu valkoista konttoripaperia
tsaarin pöydän reunalla

Verso katuu että ylisti korkeuksia
mutta unohti juuret

Näin ei hän, Tiisala, kirjoittanut
eikä tarkoittanut

sillä tämä on väärennetty hänen kirjaansa
salaisen poliisin toimesta, joka olen minä

tällä hetkellä väärennän tätä blogia
kirjapainon tiloissa, painoluvan antamisen jälkeen
keskellä yötä

Kun luin tämän
annoin humalan viedä
ja tunteen kulkea perässä
kuin vainukoiran

järjen kulkea kaukana
kuin hölisevien metsästysseuralaisten

kaukana heistä annoin kulkea
vaunujen, joista olivat aisat poikki

hevoset karanneet
hevosista kolmas, Fantasia
sumu, usva, tuuli

En välitä puhua korkeuksista
kun olen itse juuri

puun korkealentoiset juuret
eivät sovi juuresta laholle

olen puu ja sen ilmajuuri
latvan lahoudesta
ei tee ylpeilyn aihetta

näköala, sokea latva
näkymätön sumuinen
näkymätöntä taidetta
näkymme jotka sidottiin
yhteen ja tuettiin
kuivalla kepillä

koko kasvi kaatui
näin kirjoitti Tiisala

mutta eläin tuomittiin
karkoitukseen
eikä sen enää annettu
kiivetä lintulaudalle

metsiin eksyneet
kulkevat kuin pojan käsi
omassa taskussa

sokeasti vastarannan lehvästöt
ja sen vastarannan ja sen
vastarannan lehvästöt
mielipiteet

tuuli sekoittaa
sumuun joka on aikaa
hidastava sarvi
kasvannainen
ei kasvi
keskikesän jälkeisenä päivänä
ja sen jälkeisenä päivänä ja sen
jälkeisenä

Hän sahaa leppymättä
oksaa, joka ei ole
hänen, mutta joka
painaa uutta sähkölinjaa

sateen ääni kertoo suuresta
valheesta ja epätodellisen alueesta
joka on löytänyt suojasataman
luonnonlakiemme puitteista

harvemmin totta kuin tämä
ei ole mikään
muu kuin päivän kirkkaus

metsästäjät kulkevat ruovikossa
hieroglyfihappuunat, vierasta kieltä
tulkitset, opit, kunnes kavahdat

Veden kiertäminen ei auta
väistämään vettä jos vesi
on kaikkityyni poissulkematon

vuosisata, kanootti
joka päästetään virtaan

Tähän eivät kuulu
tähän eivät näy kirjaimet kiveen kiinnitetyssä
levyssä. Ystäväni näkee ne, hänen silmänsä
on tarkka

en tiennyt silmieni heikkoudesta

mikä on kaukaista, kirkasta ja hyvin pientä
minulle on ystävälle läheistä
hyvin kirkasta ja suurta

Tiisala ei koskaan kirjoittanut tällaista.
Mutta hän tarkoitti sen juuri näin.

Sinänsä avoin heinä on sulkeunut heinä
sinänsä avoin ruohikko on suljettu markkina-alue

Aukeilla pihoilla. Heinä nukkuu.

Arvaat että näin hän sanoi. Väärä arvaus.

Hallitsija. Vartija. Kutsukaa vartija.
Sekoittakaa pelikortit.

AIVOT, TEKNOLOGIA, VESIMIEHEN AIKA

SL: Mutta kiinalaiset tekevät aina parissa vuosikymmenessä sen mihin eurooppalaisilta kuluu kaksi vuosisataa. Miksi? Koska kiinalaiset ovat ikuisia lapsia.

Tommi Perkola: Köyhä maa pystyy aina kuromaan rikkaampia kiinni matalammilla palkkakuluilla, mutta innovaatiot tuntuvat keskittyvän entistä enemmän rikkaimpiin maihin. Suomalaista insinööriä ei syrjäytä pienipalkkaisempi intialainen vaan suuripalkkaisempi amerikkalainen. Henkilökohtaisesti uskon, että Aasia romahtaa kun automaatio tekee halvasta työstä riittävän merkityksetöntä. Sinne en panisi rahaani penniäkään.

SL: Mielenkiintoinen ajatus. Ajatteletko Yhdysvaltain hegemonian oikeuttavan itsensä nimen omaan teknologisella taustavoimalla? Entäs Venäjä, perustuuko Venäjä aina ja ikuisesti pelkästään matkimiseen ja eklektiseen kulttuuriin vai onko siellä alkuvoimanlähteitä omasta takaa? Vai olisiko pikemmin niin, että Yhdysvallat on tuontiraaka-aineen varassa, mitä aivoihin tulee?

Tommi Perkola:Amerikkalaista touhua helpottaa kulttuurihegemonia, vapauden arvostaminen ja se, että sikäläisillä on usein rahaa ja uskoa tehdä pitkän tähtäimen suunnitelmia. Esimerkiksi suomalaiset tuntuvat turvallisuudenkaipuussaan usein aika lyhytnäköisiltä. Kun ajattelee Googlea, Applea, Amazonia, Facebookkia jne. USA:n ulkopuolella on näille aika vähän vastineita. Venäjää en tunne, mutta aika vähän tällainen tavis kuulee sikäläisistä innovaatioista.

Markku Jantunen Yhdysvallat on tuontiraaka-aineen varassa mitä aivoihin tulee mutta vain sen takia, että sen tuontiraaka-aineen tarjonta on niin suurta. Paikallisten ei niin herkästi kannata ryhtyä kilpailemaan sen tuonnin kanssa.
Tommi, ympäristö DI:t vaihtoivat lennossa IT-alalle kultaisella 1990-luvulla, kun Nokia rekrytoi kaikki kynnelle kykenevät. Nykyään työnantajilla on varaa syynätä IT-alalla hakijansa paljon tarkemmin.
Venäjällä on ongelmana, että sikäläinen hallinto on predatoorinen. Jos joku sikäläinen start-up alkaa menestyä ja kasvaa toden teolla, viranomaiset käyvät osingoille kaikenlaisten byrokraattisten keinotekoisten esteiden avulla, jotka katoavat, jos maksetaan isot lahjukset. Viranomaiset saattavat jopa kaapata koko firman, koska Venäjällä ei käytännössä ole riippumatonta oikeuslaitosta. Venäläinen byrokratiaviidakko on sellainen, että jos sitä noudattaa pilkulleen, ei voi menestyä, koska se käy aivan liian kalliiksi eivätkä kilpailijat noudata kaikkia pykäliä kuitenkaan eli aina löytyy joku pykälä, jolla narauttaa. Venäjällä voi menestyä, jos on läheiset välit valtaapitäviin tai jos on niin pieni peluri, ettei herätä huomiota.

24.5.2014

Aapo Junkolan romaani Oi Emma 1969 sai mahdollisuutensa. Mutta ei lähtenyt vetämään yhdestäkään peukalopaikasta. Kumma juttu. Miksi Parkkisen romaani oli hyvä eikä jäänyt kesken, mutta Junkolan romaanin lukeminen ei pääse edes koskaan alkamaan. Kummankin romaanin aihe on avioero.
Suuri epäluulo siitä onko kuolemalle
ylipäätään tarpeen tarjota vaihtoehto.
Kaikki julkisuus ei kuitenkaan ole myönteistä
vaikka niin sitkeästi toistetaan. Breivikin saama
julkisuus esimerkiksi ei ollut myönteistä.
Tilanne saattaa olla häkellyttävä narsistille,
joka jotenkin aina tuudittautuu
kaiken julkisuuden siunauksellisuuteen.
Suomalaisen Wikipedian Evola artikkeli on ihan mainio muuten, paitsi että en näe mikä Evolasta tekisi taantumuksellisen filosofin. Hän ei myöskään ole mitenkään erityisen oikeistolainen, muttei toki vasemmistolainenkaan.

"Evola menetti useista syistä melko pian uskonsa sekä fasismin että kansallissosialismin mahdollisuuksiin uuden, traditionaalisen eurooppalaisen järjestyksen luomiseksi. Tästä syystä johtuen hän piti minkäänlaista ”korjaavaa toimintaa” mahdottomana toisen maailmansodan jälkeen. Hänen näkemyksenä asioiden tilasta heijastuu hänen myöhemmissä teoksissaan, joissa hän kehotti perinteelle uskollisia ihmisiä vetäytymään kaikesta ulkoisesta aktiviteetista, jotta henkisyydelle todella olennaiset tekijät eivät tuhoutuisi. Evola uskoi maailman siirtyneen toisen maailmansodan jälkeen Kali Yugan viimeistä vaihetta heijastavalle kaoottiselle väliajalle, jolloin minkäänlainen ulkoinen toiminta ei voi korjata tilannetta, joka on jo riistäytynyt liian pitkälle. Käytännössä katsoen koko hänen viimeinen teoksensa 'Ride the Tiger' ('Tiikerillä Ratsastaminen') on kirjoitettu tästä näkökulmasta katsoen, ja yksi sen esittämistä näkökulmista on mm. stoalaisilta tunnettu 'a-politeia'.

Seuraavaksi luen Duginin analyysin Evolasta venäläiseen traditionalismiin liittyen.

SANKARI

on se mikä pystyy sankarillisiin tekoihin. Aldous Huxleyn Uljaassa uudessa maailmassa on sankaruus lopetettu, koska kaikki ovat onnellisia ilman sankaruuttakin. Nykymaailmassa sankari on harvoin yksilö, koska yksilö ei pysty sankrillisiin tekoihin vaikka olisi millainen ominaisuuksiltaan. Sankari voi olla valtio tai imperiumi, joka nousee isoveljen täydellistä kontrollia vastaan.


"Kun sivilisaation sykli on saavuttamassa loppuaan, on liikkeellä olevien voimien suoralla vastustuksella hyvin hankalaa ellei mahdotonta saavuttaa mitään merkittävää aikaiseksi. Virtaus on tällöin liian voimakas; vastustava taho tulisi yliajetuksi." Evola
Toukokuun 22. päivänä
kello 22.22 kylpee
varjoisan järven yllä
matkustajalentokone
auringonkirkkaudessa.

Palasin Pekka Parkkisen runoihin katsomaan, onko näkökulmani niihin jotenkin nyt muuttunut. Mutta ei. WG:n Parkkisen Valituissa runoissa on edelleen se imelä kontekstiton rakkausjollotuksen vaikutelma, joka niissä ärsytti entuudestaan. Parkkisen runo on paitsi ameebamaisen jäsentymätön, amorfinen, kuviltaan epäintensiivinen, myös ilmapiiriltään tunkkainen. Hämmästyttävää, miten hän onnistuu välttämättän kaiken tämän maneerisuuden ja velton poseerauksen romaanissaan.

TAJUNNAN VIRTA

Unella on emotionaalinen osoite niin kuin Youtubevideolla on abstrakti internetosoite, jota ei helposti muista. Kun saa unen päästä kiinni, voi taas katsella unia, yhä uudelleen. Jos osoite katoaa, et löytä sitä systemaattisesti, läpikäymällä ääretöntä osoiteavaruutta. Se mikä on muistissa on kiintolevyllä. Mutta uni on aina verkossa. Déjà vu kokemuksessa osut sattumalta emotionaaliseen tilaan, joka on jokin menneen unesi osoite, jolloin uni virtaa (streamautuu) todellisuutta vasten, sen päälle ja resonoi todellisuuden kanssa, antaen hetkelle kummallisen jo eletyn merkityksen.

INFORMAATION HOLOGRAMMIPAKKAAMINEN

Moni hyvää tarkoittava ihminen on innostunut ihmisestä, joka ei tarkoita hyvää. Moni pahaa tarkoittava ihminen on innostunut ihmisestä, joka tarkoittaa hyvää. Rahapanos pelissä on kummallinen voima, joka tekee minkä hyvänsä elekielen tyhjäksi. Korttipelissä huijataan vastustajaa omalla huonolla kädellä luovuttamaan, omalla hyvällä kädellä jatkamaan. Avopokeri on pelkkää genetiikkaa, biologinen elämä rasitustesti, jossa selviävää organismia kutsutaan elämäksi, häviävää kuolemaksi.

Lukeminen on moninkertaisesti nopeampi tapa omaksua informaatiota muualla kuin pokeripöydässä. Pokeripöydässä on viisaampaa kuunnella, kuin tulkita näkemäänsä. Linnunradan käsikirja liftareille suomalainen kuunnelmaversio on tehokkaampi tapa omaksua kylmän sodan tietoutta kuin suomennettu kirja, johon ei oikein pääse sisälle tekstuaalisen tason läpi, ellei ole elänyt ja kontekstoinut mielessään poliittista 1970-lukua.
 
 
Silti näkö on ylivertaisen tärkeä aisti. Useimmat luopuisivat siitä viimeiseksi, sillä näköaisti havaitsee yhtä selkeästi toden kuin kuulo valheen. Maalaustaide on kaiken, myös insinööritieteiden, sateenvarjotaide. Leonardo perusteli ajatustaan näköaistin, valon, ylivertaisella resoluutiolla.
 
SinäTuubiPaskan estetiikka on jo kallellaan johonkin mitä voisi kutsua audiovisuaaliseksi aisti-informaation hologrammipakkaamiseksi. Kysymys on siitä, että nykyihminen ei ole kehittynyt kivikaudesta, SinäTuubiPaskaa mielekkäämpiä kommunikaatiotapoja ei ole vielä keksitty.

RASITUSTESTI

Kevään kirjoitteluissa on ollut kysymys siitä, että Ukrainassa ja Syyriassa on tapahtunut rituaalisia sotarikoksia, kuten Odessan rituaalinen polttomurha, eli holokausti. Ihmiset, jotka eivät tuomitse tällaista sotakiihotusta, eivät käsitä II maailmansodan tapahtumia oikeassa valossa. Samalla tavalla ihmiset kuten minä, jotka seruaavat Syyrian ja Ukrainan tapahtumia monista kriittisistä kansalaismedialähteistä ja ylipäätään kaikea kuvamateriaalia mitä tapahtumista internetin kautta tai muuten saadaan, ovat erilaisessa asemassa arvioimaan objektiivista totuutta, kuin ne, jotka ovat pelkästään valtamedian varassa. Ei ole ihme, että valtamedian varassa olevien näkökulmasta reaktioni näyttävät hulluilta, koska varsinainen totuus näyttäisi heistä vielä hullummalta, jos he psyykkiseltä torjunnaltaan kykenisivät edes hetkeksi avaamaan silmänsä. Pasifismi ei tarkoita kyynistä välinpitämättömyyttä sodan todellisuutta kohtaan, vaan se tarkoittaa sodan todellisuuden ja sodan syyn näkemistä oikeassa valossa. Jos olen jopa aiheetta loukannut muutamia ihmisiä nimeltä, rituaalimurhat ja vakavat sotarikokset loukkaavat vakavasti ja aiheetta satoja miljoonia ihmisiä, puhumattakaan kaikenlaisesta katkeruudesta ja alhaisesta kostonhimista, jota ne ymmärrettävästi herättävät. Ylireagoimiselta tuntuva reagoimiseni on ymmärrettävä siinä valossa, että suomalainen "älymystö" on osoittautunut tässä rasitustestissä kyvyttömäksi kantamaan yleisinhimillistä yhteisvastuutaan ja ajattelemaan asiasta kollektiivisella tasolla sumuttomasti. Kun henkinen lähiympäristö ei kanna vatuutaan, kärjistyy normaali reagoiminen ylireagoimiseksi ja lopulta jopa pessimismiksi järkevää analyysiä ja ajatusten maltillista argumentointia kohtaan. Informaatiosota on juuri sitä.

Hyvä neuvo Julius Evolalta tähän liittyen:
"One must try to develop the capacity to place oneself at that level where didactic confusion cannot reach, and where all dilettantism and arbitrary intellectual activity are excluded; where one resists energetically every influence from confused, passionate desires and from the aggressive pleasure in polemics; where, finally and fundamentally, nothing counts but the precise, strict, objective knowledge "

NO COMMENTS

Maailma on ihmeellinen korttipeli. Pienikin omistushalun kipinä ja et saa mitään. Ja jos luovut omistushalusta, saat kaiken. Vaikee mutta niin helppoa.

RAPPIO

Onhan siinä, että se Dugin huitoo, aina ennen ruokailua, ilmaan niitä vanhauskosia ristinmerkkejään, jotain todella epäilyttävää. Kukaties itämailla keksittiin mystiikka juuri siksi, että "eurooppalaisuudelle olisi vaihtoehto". Ja vaihtoehto, mitä se on muuta kuin olematon reaaliteetti. En minä sitä sanonut. Sen keksi joku muu. Nietzsche kai. Minulla on kokemuksia jotka ovat tämän huomion kanssa ristiriidassa. Mutta uskonko niihin kokemuksiin riittävästi itse. Se vaihtoehto... täytyy löytyä joku todella tuore harryhoudini, joka sitä meille voisi esitellä ja meidät initioida siihen, saada luottavaiselle mielelle. Mutta geopoliittisilla rajoilla odottelee toisiaan ydinkärjet ja ohjuskilvet lonksuvat. Miten me voisimme tietää missä on trassendenssin pinta, jota ei enää voisi ylittää. Kohta planeetat kiertävät kuin ikiliikkujat, elleivät sitten pysähtyisi aikanaan. Se on maailman lopun ja maailman alun jumala. Itämaista paskaa sanoo Nietzsche. Intian, Euraasian imperiumin noitien myrkyllinen keitto. Mutta entä sitten tämä elämänvoima, joka on raavittu jostain Fordin tehtaan automaalaamon seinästä. Se on hiottu värikäs kivi. Se on elämä. Se on immanentti. Me teemme tiedettä. Mutta imperiumin rajalla atomikellomme sekoaa. Älä valehtele! Et sinä ole riittävän herkkä sitä tajuamaan. Sinä olet vain rikas ja oikukas. Sinä olet etuoikeutettu, vailla mitään esi-isiesi huolta, tajua ja sensibiliteettiä.

23.5.2014

René Jean Marie Joseph Guénonissa on arvostettavinta se, että hän sitkeästi kieltäytyi "kirjailijan", "intellektuellin", "taiteilijan", "filosofin", "ajattelijan", "tiedemiehen", "diletantin", "maallikon" ja "noviisin" leimoista.






Tää oli mun idea. Mä en ala.  Nyt tuli kamala innostus ryhtyä maalaamaan suuria alumiinilevyjä, sillä tavalla kerroksittain (levy vedenalla ensin vain alaraunastaan ja sitten enemmän ja enemmän), niin että tulee gradientti, alhaa tummempi ja tiheämpi, ja ylhää ilmavampi. Olen tehnyt jotain tällaisia kokeiluja puulevyille. Tiedän että idea toimii, kunhan etsii toimivan "algoritmin" ja sopivat värit. Totta kai tällaisen uuden tavan etsiskelyyn menee paljon aikaa, ja minulla on maalaukseen mahdollisia vain kesät. Maalin pitää tietysti kuivaa ennen seuraavaa kerrosta. Ehdinköhän tänä kesänä ollenkaan. Tässä on niin paljon muuta.  


"nykyinen aikamme kulkee Vesimiehen merkin alla, vesien joissa kaikki siirtyy nestemäiseen ja muodottomaan tilaan." Evola

TEIRESIAS

Arhilta äärettömän tärkeä kirjoitus. 

Tämän jatkoksi voi vain suositella Julius Evolaa.

Varsinkin tätä.

Dugin on se asia, jota antiputinistit pelkäävät. He kyllä tietävät, että Venäjä ja Putin on sotilaallisesti täysin vaaraton. Siren ja kumppanit pelkäävät, ei siksi, että Dugin olisi sodan asialla, vaan siksi, että Dugin paljastaa totuuden ja tarjoaa välineet totuuden paljastumiseen myös Suomessa. Suomalainen valtaeliitin immoraalisuus on ylhää annettua ja nimenomaan geopoliittista kollonnialismin immoraalisuutta. Historiankirjoituksen väärentäjä-eiitti demoralisoi kansaa ja vie siltä henkisen pääoman, jonka tilalle se asettaa oman toteemipaalunsa.
Jon Hellevig antoi Patarouvalle korvapuustin. Ai, ai Jon, minkä teit!

 Pushkinin Patarouva suomeksi. 


"”Paul, huusi kreivitär väliseinän takaa, lähetä minulle joku vanha romaani, vaan pyydän, ei nykyisiä."
— Mitenkä, grand'maman?   
— Semmoinen romaani, jossa uros ei tapa isäänsä tai äitiään.
— Sellaisia romaaneja ei nykyään löydy. Ettekö tahdo ehkä venäläisiä? 
— Onko venäläisiä romaaneja!? — Lähetä, hyväseni, lähetä, pyydän!
Kreivitär X:llä, tietysti, ei ollut paha sydän, mutta hän oli itsepäinen kuin maailman turmelema nainen ainakin, itara ja kylmään itsekkyyteen vajonnut, kuten kaikki vanhat ja aikaansa rakastaneet, nykyisyydelle vieras.” Pushkin, suom. SL


POKERISSA

herttareetin paremmuus muihin kuningasvärisuoriin on geopoliittinen sääntömuunnos, ei virallinen sääntö. Mikään ei ole keitetty useammassa liemessä kuin pata, pikimusta. Kolonnialistisilla miehitysalueilla pelataan razzia, jossa arvoltaan huonoin pokerikäsi voittaa. Pakansekoittaja on pokerissa maahanmuuttovirasto. Taivaansinisiä kortteja ei pokerissa ole, ellei jokereita oteta käyttöön.

GEOPOLITIIKKA JA XENOFOBIA

Geopolitiikka on siitä ongelmallista, että se ei tunne kompromissin käsitettä. Asiat ovat joko oikein tai väärin. Me elämme jo maailmassa, jossa rajojen siirtelyn aika on ohi. Tankkien aika on ohi. USA:n epävakauttavat sotilastoimet ikivanhoilla geopoliittisilla rajoilla ovat äärettömän huonoa politiikkaa, täysin sitä doktriinia vastaan, jolla maailmanrauha säilytetään. Tästä asiasta on varmuus ja yksimielisyys. Se taas, että itä-Ukraina ehdottomasti kuuluu Venäjän kanssa samaan geopoliittiseen alueeseen on kiistämätön. Samoin kuin se, että itä-Suomi kuuluu Ruotsin kanssa eri geopoliittiseen alueeseen. Suomi on geopoliittinen raja kuten Ukraina.

Nyt siis pitää ymmärtää, mihin minä pyrin tuollaisilla "Satu Snellmanista" -kirjoituksilla. Pyrin ilmaisemaan ruotsalaisen ja sakalaisen geopoliittisen intressin olemassaolon suomalaisessa kulttuuri-ilmapiirissa ja maantieteellisen alueen piirissä. Pyrin ilmaisemaan, eli dramatisoimaan, tämän asian niin, että tajutaan: se on mahdollisimman kiistämätön tosiasia. Tarkoitus ei ole herättä xenofobiaa tuohon suuntaan: en usko, että on edes olemassa pitään piilevää heräteltävissä olevaa xenofobiaa tuohon suuntaan. Ja vaikka olisi, tarkoitukseni ei ole herättää sellaista, koska sellainen ei mitenkään voisi olla Suomen etu.

Tarkoitukseni on pikemmin sanoa: xenofobian herättely ei milloinkaan ole Suomen etu. Ei siis myöskään Venäjän suuntaan.

Mannerheim oli geopolitiikan tuntija. Tässä hyvä esitys siitä kiinalaisesta ja intialaisesta geopolitiikasta, johon Duginin ajattelu perustuu. 

"Yet even though Watkins himself did not speak of ley lines as being energy lines there actually is some sort of energy or force flowing along the lines. Dowsers and other people with particularly keen sensitivities to earth energies have noted this throughout the British Isles as well as at many other places around the world."

NATO(NUTT)URAT JO SOVITTU JA SUUNNITELTU? KELKAN KÄÄNTÄMINEN JOHTAISI SUOMESSA SOTILASVALLANKAAPPAUKSEEN?

Suomalainen äärimmäisellä tavalla kiusattu toisinajattelija Juha Molari kirjoittaa tavalliseen rauhalliseen vain faktata toteavaan tyyliinsä kuinka Naton lupauksien ja kultaisten kädenpuristusten varaan sotilasuransa ehkäpä jo loppuunsuunnitellut maanpuolustuskorkeakoulun johtaja Torsti Sirén palvelee demokratian tukahduttamista Suomessa. Näin Suomi myydään Naton lupauksille ja kultaisille kädenpuristuksille vallan ja feodaalijakamisen kulisseissa. Sirenin koulukiusaaja-asenne tuo hienosti esiin millaisia tyyppejä SA:n korkeisiin virkoihin on pesiytynyt. Tämä ei voi olla heijastumatta koko laitoksen henkeen, jossa keskiössä on sisägeopoliittinen diskriminaatio, ei puolustuksen uskottavuus tai kehittäminen. Suomi on geopoliittinen rajamaa, ja geopoliittinen rajankäynti on osa Suomen sisäpolitiikkaa.

Silloin kun maan puolustusvoimien korkeasta virasta lausutaan Molarin tekstiin liittämien lainausten kaltaisia uhkailuja, on kysymys tosiasiallisesta vaarasta toisinajattelijoille. Tässä tilanteessa esimerkiksi natsisaksasta älymystö muutti Yhdysvaltoihin.

Toivoisin hartaasti, että mahdollisimman moni ymmärtäisi tämän Sirenin näkemyksen syvyyden ja  todenperäisyyden:

”Torsti Sirén vakuuttaa, etteivät oikeusjutut auta ”näihin kavereihin”, vaan tarvitaan julkista mustamaalausta: ”Onneksi meillä on Suomessa vahva yhteinen oikeustaju, kansalaisyhteiskunta ja SOME-verkostot”. ” 
Tämä Sirenin peräänkuuluttama kyseisten henkilöiden mustamaalauskampanja on ollut hyvin rahoitettuna käynnissä jo kohta kymmenen vuotta. Mutta mikään rahoitus ei ole toistaiseksi riittänyt totuuden täydelliseen tukahduttamiseen.

Venäjän mustamaalaaminen on ONNISTUNUT loistavasti, koska länteen ei ole tullut tai tuotu korkeatasoista uutta Venäläistä taidetta. Venäjän ylivoimainen urheilumenestys ei ole voinut estää mustamaalaamista! Urheilua ei tulkita samalla tavalla merkitykselliseksi kuin korkekulttuuria.

Paras keino estää jonkin kohteen mustamaalaaminen on nostaa esiin taidetta, joka ehdottomasti on klassista tasoa ja tulee jäämään historiaan. Sitä ei voi ohittaa tai mustamaalata.

Saksalaisen romantiikan kantavaa idea on, että taideteosten tulee olla mustamaalaamisen mahdollisuuksien ulkopuolella, alkuvoimaisuudessaan epäilysten ja laskelmointien ulkopuolella: vain yleisinhimillinen taide voi taistella mustamaalausta vastaan.

Ymmärretäänkö tämä asia Venäjällä riittävän hyvin? Dugin ehkä käsittää sen, mutta Starikov ei ehkä käsitä, ole vielä varma, vaikka keskustelin kaksi vuorokautta yötä päivää Starikovin kanssa. Dugin ja hänen evolalainen traditionalisminsa nimenomaan kieltää venäläisiä astumasta geopoliittisten alueidensa ylitse! Dugin ei missään tapauksessa tue mitään euraasialaisia tai venäläisiä miehityshallintoja tai hegemonia-ajatuksia omien geopoliittisten alueiden ulkopuolella, kuten Suomessa. Siksi Dugin loogisesti kieltää amerikkalaisia astumasta vieraalle maalle, jonka "daimonia" he eivät tunne tai hallitse. Dugin ei näe, että amerikkalaisilla on syytä lisätä miehityshallintojaan heille vierailla geopoliittisilla alueilla kuten Suomessa. Siksi Dugin nimenomaan toivoisi suomalaisen kulttuurin kukoistusta sillä tavalla, että se voisi kamppailla omilla ehdoilla sille täysin vierasta ja vihamielistä läntistä tunkeilijaa vastaan.

Ja juuri tästä on kysymys: Nato-defaitistit tunnustavat rappionsa ja ovat halukkaita luovuttamaan valtiollisen suvereniteetin ulkomaisiin lähinnä Washingtonista ohjattuihin käsiin. He ovat valmiita luopumaan kaikesta itsekehityksestä ja itseoivalluksesta ja määrittelemään itsensä Washingtonin valtakeskipisteen antamilla ehdoilla ja säännöillä.

On selvää, että tällainen "soinilainen" linja ei voi kelvata itsenäistä Suomea tavoitteleville kulttuurisesti itsenäisille, omaehtoisille ja vahvoille voimille, jotka uskovat itseoivallukseen ja omaan kilpailukykyiseen vahvuuteensa (toki yhteistyössä maailmanparhaiden kulttuuristen suvereenien kanssa).

Sirenin väittämät "Venäläiset mustapaidat", sikäli kun heitä on olemassa (ja ehkä kukaties onkin, itse en ole varma: minä olen varma vain siitä, että Suomessa on näitä mustapaitoja ja että he ovat Suomelle vaarallisia), ovat vaarallisia Venäjälle ja maailmanrauhalle, koska he eivät ymmärrä mustamaalaamiseen liittyviä maagisia sääntöjä geopolitiikasta puhumattakaan. Mustapaita on se asia, joka mustamaalaamisesta tekee mahdollista. Siren selvästi käsittää millä keinoilla on mahdollista voittaa. Mutta samalla hän ei huomaa, että suojellessaan täkäläisiä mustapaitoja hän tekee Suomen mustamaalaamisen perin helpoksi. Tosiasiassa hänen pitäisi suojella sitä, mikä estää Suomen mustamaalaamisen, eli todellista ja alkuperäistä kulttuuria, joka ei suonkaan ole ruotsalaista kulttuuria.

Tietenkin venäläiset mustapaidat ovat myös Duginin, tai kenen hyvänsä vakavan totuuden etsijän vihollisia tässä samassa mielessä. Missään tapauksessa mitään valloitushaluista ekspansiivista imperialismia, kuten USA kaiken aikaa lietsoo ja itse noudattaa, ei voi keittää kokoon Duginin tai hänen oppi-isänsä Evolan ajatuksista. Evola on primordiaalisen traditionalismin edustaja, kuten myös Duginin suuresti arvostama Aldous Huxley. Evola on Italian fasismin ja Saksan kansallissosialismin kuplien psykoanalyytikko, mutta hyvin erilainen kuin esimerkiksi Wilhelm Reich.

Evola ei missään tapauksessa etsi fasismille oikeutusta, vaan hyvin tarkasti nimenomaan näkee sen oikeutuksettomuuden. Evola ei vain tyydy torjumaan fasismia, tekemään tyhjää liberalistista torjumisliikettä, josta seuraa vain uusi kupla, joka myöhemmin täytyy analyysin keinoin puhkaista. Tämä pätee vielä paremmin Duginiin: Dugin on juuri uusliberalismin psykoanalyytikko. Hän on uusfasismin psykoanalyytikko, eli vaihtoehdottoman totaalisen yksinapaisen kyklooppijärjestyksen psykoanalyytikko. Minkäänlaista imperialismia tai geopoliittisten rajojen ylittämisiä ei voi johtaa Duginin teorioista. Jos tällaista yritetään, se on karkeaa totuuden vääristelyä ja populismia. Mutta se mitä Dugin sanoo ja ajatellee ei ole yhtä kuin Venäjän tai Euraasian unionin aktuaalinen politiikka, tämä pitää tietysti muistaa ja tunnustaa.

Toisaalta venäläiset mustapaidat ovat geopoliittisesti omalla alueellaan yhtä oikeutettu ilmiö kuin suomalaiset mustapaidat omallaan ja virolaiset omallaan. Ne eivät vähemmän eivätkä enemmän oikeutettu ilmiö, silloin kun valtio on suvereeni ja omalla geopoliittisella ja traditionaalisella maaperällään. Mutta nämä mustat olennot eivät ole ensisijaisesti mikään suojeluohjelman tai apurahoituksen tarpeessa tai kohde kuten Siren ja hänen kaltaisensa olennot ajattelevat. He ovat välttämätön paha, muinainen jäänne, kundabufferi, josta ihmiskunta ei tule Duginin toisen tärkeän ja Evolaa aikaisemman oppi-isän G.I. Gurjieffin mukaan eroon pääsemään.

Kuitenkin kaikkien yhteinen ja demokraattinen etu on tällaisen aineksen kurissapitäminen ja painaminen alas vallan keskiöstä.

Taide ei voi olla politiikan väline tällaiseen. Se on irrallaan politiikasta ja täysin erilaisten  "daimoneiden" avulla tuotettu (kyllä, Dugin todellakin käyttää platonista käsitettä daimoni puhuessaan geopolitiikasta. Daimoni on geopoliittinen operaattori. Puhuimme Duginin kanssa pitkään ruotsalaisesta Swedenborgista, joka käsitteli tätä tärkeää aihetta kirjoituksissaan). Todellinen tradition ja geopoliittisen auransa oikeuttava taide on AINA mahdollisimman etäällä mustapaidoista: se ei milloinkaan voi olla taantumuksellista ja tunkkaista, vaan aina luonteeltaan kosmista ja avointa.

Mutta paras taide, joka kohoaa kosmiselle tasolle, voi estää koko yhteiskunnan mustamaalaamisen muutaman mustapaidan perusteella.

Yrittäkää oivaltaa tämä asia. Lukekaa vaikka alkajaisiksi Heinrich Heinen Romantiikan koulu, jonka loistavan kriittisen laitoksen on on Jarkko S. Tuusvuori äskettäin suomentanut, se on eräs tärkeimpiä Saksan ja Ranskan kohtalonkirjoja, jonka saksankielisen tyylin iskevyyttä ja terävyyttä Nietzsche kykeni vain jäljittelemään.

Jos Siren on ristikuningas, on hänellä nyt seuranaan ja liittolaisenaan patakuningas Mallinen. Tällainen pari on korttipelissä jo pelottava vastus. Se kuitenkin saa vastaansa ruutukuninkaan ja herttakuninkaan. Loppu jää nähtäväksi.

Julian natonuttura.




Dailen Joosep käveli Iso-Roobertin kadulla kaljaterassin ohi. Huusin: Dailen. Kääntyi, nosti aurinkolaseja, tunnisti, tervehti natsitervehdyksellä, tavalliseen tapaan. Hänellä oli yllään valkoinen puku, jonka alla valkoinen paita, jossa mustan ympyrän sisällä musta hakaristi. Kädessä oli musta knallihattu, jossa suuri sikarirasia.

- Istu seuraan.
- Ei ole aikaa, kiire kaljakauppaan.
- Tule sen jälleen.
- Ei ole aikaa, kiire puistoon. SIitä Kirkkonummelle. Lähdetään parin virolaisen mafiakaverin kanssa hoitamaan yksi keikka.
- Pääseekö mukaan?
- Niillä on Audi A8, tilaa on.
- Koska tulette takaisin?
- Kolmen tunnin kuluttua.
- Ai, no en mä sitten lähdekään. Luulin, että siellä viivytään vähintään pari päivää, saunotaan kunnolla ja niin edelleen.
- Tää on nopea keikka.
- Hyvä, nähdään!

Jatkoin iltapäivälehden selailua aurinkoisella terassilla. Kymmenen minuutin kuluttua Dailen levitti eteeni paperin.

- Kas tässä.
- Mitä.
- Leegot.
- Mitä nämä värit tarkoittavat?
- Punainen, ei hyvä.
- Näyttää mielenkiintoiselta. Entä tämä kysymysmerkki?
- Hammas puuttuu.
- Sinulta puuttuu kaksi hammasta.
- Kyllä.
- Ja punaista on paljon.
- Kyllä.
- Hieno kuva.
- Se on nykyään tällaista. Mitä olet puuhaillut?
- Tulin juuri kesäleiriltä Nuuksiosta. Pari päivää saunomista ja grillaamista Alexander Duginin kanssa. Entä itse?
- Aion asettua ehdolle Viron vaaleissa, kansanedustajaksi. Kansanedustajilla syytesuoja. Pakko päästä. Suomessa ei ole töitä.
- Ei kansanedustajaksi. Sinä olet presidentti. Sinä olet Viron tuleva presidentti.
- Se on totta. Presidentilläkin on syytesuoja. Mutta ensin pitää olla kansanedustaja, ainakin jonkin aikaa. Saa kokemusta.
- Sinun ei tarvitse.
- Nyt täytyy mennä. Ajetaan kohta Audi A8:lla tästä ohi. Mannerheim oli hieno mies, ei mikään perushurri. - Dailen kääntyy ympäri ja lähtee. Vihtelevän stadilaisen rinnalla hän ottaa vielä katsekontaktin, pokkaa natsitervehdyksen ja jatkaa matkaansa.
- Laita kuva leegoista Facebookiin, huudan. Nähdään!
- Nähdään.

22.5.2014

Evola degeneraatiosta eli Nato-kiimasta:
"It must be concluded, then, that degeneracy was lurking behind the traditional facade of every people that the "modern" world has been able to conquer. The West must then have been the culture in which a crisis that was already universal assumed its acutest form. There the degeneration amounted, so to speak, to a knockout blow, and as it took effect, it brought down with more or less ease other peoples in whom the involution had certainly not "progressed" as far, but whose tradition had already lost its original power, so that these peoples were no longer able to protect themselves from an outside assault."

HUBBA BUBBA JA UUDET VENÄLÄISET PERHEARVOT

Hubba Bubba on Wrigley Companyn purukumimerkki vuodesta 1979. Hubba Bubbaa on eri makuja ja sitä myydään sekä rullina että paloina. Hubba Bubba -purukumin erikoisuus on sen erittäin voimakas maku, joka katotaa täydellisesti lyhyen jauhamisen jälkeen. Ensimmäisen viiden minuutin jälkeen purukumin jauhaminen on täysin mautonta ja leukoja suuresti rasittavaa. Purkkapallojen muodostaminen on kuitenkin kääneteisessä suhteessa maun katoamiseen. Vasta makunsa täydellisesti menettänyt purukumi mahdollistaa näyttävimmät ja paisuvaisimmat purkkapallot. Suurta huomiota herättävien purkkapallojen takia täysin mautonta Hubba Bubbaa tekee mieli jauhaa miltei loputtomiin. Mauttomuudessa on myös puolensa: voi keskittyä täydellä huomiokyvyllä muihin asioihin. Mikään ei poista jatkuvaa tuoreen purkanpalan himoa. Yhdessä Hubba Bubba paketissa on viisi palaa.
Eräs sunnuntaiyön mielenkiintoisimpia aiheita oli Swedenborgin demonologia, jota Dugin piti geopolitiikan kulmakivenä. Kerroin Heinrich Heinen Romantiikan koulun maininnasta, jossa hän sanoo saksalaisen daimoninsa pelkäävän ranskalaista trikolooria ja hyvästelevän siksi hänet Ranskan rajalla. Myös suomalainen daimoni pelkää Venäjän trikolooria geopoliittisella rajallaan ja hyvästelee kumppaninsa. Olen havainnut tämän monta kertaa itsessäni. Suomalainen russofobia myös perustuu tähän puhtaasti metafyysiseen kokemukseen. Ei ainostaan persoonallisuus vaan koko olemus vaihtuu, kun rajan jälkeen venäläinen henkiopas saapuu vastaan. Samaan tapaan poltetun maan taktiikka, joka ei aluksi tehonnut äärimmäisen kopeisiin ranskalaisiin sieluihin, tehosi vasta kun he näkivät poltetun Moskovan. Poltetun maan taktiikassa, kun se tehdään oikeaoppisesti, kaikkin infrastruktuuri poltetaan ja sadonkorjuuaikana vilja poltetaan, mutta lippu jätetään liehumaan kolkkoon maisemaan. Vasta maan tasalle poltetun Moskovan nähdessään ranskalaiset daimonit ymmärsivät pelästyä, eikä kukaan tullut Napoleonia vastaan. Hän hämmentyi ja lopulta epäröityään pakeni kylmää kyytiä tunnetuin seurauksin. Napoleon, vaikka olikin sotataidon mestari, ei tuntenut geopolitiikan syvimpiä lainalaisuuksia. Tämä kaikki oli Duginille mitä arkipäiväisintä ja konkreettisinta kokemustodellisuutta.

Entä millaiseksi miellän oman identiteettini suhteessa Suomeen ja Venäjään, itään ja länteen? Kuten sanoin, geopoliittisella rajalla identiteetti ei ole mitään pysyvää. Se on vaihtuva, variantti, kameleonttimainen. Tietoisuus sen sijaan on laajempi jos se käsittää tämän ja suppeampi jos se ei käsitä tätä.
Katolinen pohjavire kuten myös Gurdjiefftyylinen monarkismi näyttäisi vaikuttavan Evolan ajattelussa:

"It shows that it has lost the genuine feeling for the hierarchy of values, and that it cannot escape the crippling alternative of destructive internationalism and nationalistic particularism, whereas the traditional understanding of the Empire is superior to both these concepts."
Minä en itse tietenkään hyväksy monarkismia lähtökohtaksi. Samoin katolinen pohjavire on täysin mahdoton hyväksyä. Jos ymmärsin Duginin oikein, myöskään hän ei ole missään perinteisessä mielessä monarkisti, eikä tietenkään katolinen. Duginin vanhauskoisuus tosin on minun näkökulmasta yhtä epäilyttävää kuin katolisuus. En suhtaudu ortodoksisuuteen paljonkaan katolisuutta tai luterilaisuutta myönteisemmin, mutta hieman myönteisemmin kyllä.

Onko sitten politiikka ja mystiikka/esoteria joskus ollut yhdistettävissä… Onko se joskus onnistunut jossain, todella? Voi lyödä vain Pascalina vetoa: totuus kommunikaatioperiaatteena on tehokkaampi ja voitokkaampi kuin valhe. Siitä kai on kysymys. Siksi suomenruotsalaisten kolonisaatiovalhe häviää tämän ottelun. Vaikka valhe näyttää käyttökelpoiselta, siistiltä ja järkevältä, se häviää lopulta.

Politiikka on vaihtoehdon valitsemista myöntämisen tai kieltämisen väliltä. Esoteria on totuuden etsimistä. Politiikka on binaarinen signaaliprosessori. Esoteria on koodi. Kysymys on kyberneettisestä dualismista.

Hyvä neuvo Evolalta:
"One must try to develop the capacity to place oneself at that level where didactic confusion cannot reach, and where all dilettantism and arbitrary intellectual activity are excluded; where one resists energetically every influence from confused, passionate desires and from the aggressive pleasure in polemics; where, finally and fundamentally, nothing counts but the precise, strict, objective knowledge "

uusi ei ole lopullinen.
välttämättä.

kuolema on lopullinen.
jos sekään.

KYBERNEETTINEN DUALISMI

on softan ja raudan dualismia. Sen erottaa pakanallisesta tai kartesiolaisesta dualismista täydellinen idealismin puuttuminen. On vain tarkka koodi ja tarkka kone sekä prosessi: virheiden korjaus, optimointi, virussuojaus, uudet päivitykset, kehitys, korvaus. Ei ole mitään uskonvaraisia hyppyjä. On täsmällisiä suunnitelmia ja täsmällisiä toteutuksia. Ei ole mitään haikailuja, joita ei heti voisi toteuttaa täydellisesti. Kaikki ideat ovat materialisoituja sillä hetkellä kun ne ovat kirkastuneita. Materialisoituminen on samanhetkistä idean vlähdyksen kanssa. Ei ole mitään materialismin ja idealismin välistä kuilua tai toteutumisviivettä tai peräkkäisyyttä, vaan ykseys ja samanaikaisuus.
Se mikä on kätkettyä ei välttämättä ole "korkeampaa" tai "matalampaa". Evola-, Gurdjieff- ja guru-diskursseissa häiritsee puhe "korkeammasta". Kyse on kätketystä rakenteesta, näkymättömästä rakenteesta. Väite, että näkymättömän havaitsemiseen tarvitaan "korkeampaa" on väärä. Tarvitaan vain tervettä, näkevää silmää, ei sinänsä mitenkään korkeampaa silmää, vaan toimivaa ja normaalia, ei-rappeutunutta.

Evola neopaganismista:

"Moreover, the pagan way of life was absolutely not that of a mindless innocence, nor a natural abandonment to the passions, even if certain forms of it were obviously degenerate. It was already aware of a healthy dualism, which is reflected in its universal religious or metaphysical conceptions. Here we can mention the dualistic warrior-religion of the ancient Iranian Aryans, already discussed and familiar to all; the Hellenistic antithesis between the "two natures," between World and Underworld, or the Nordic one between the race of the Ases and the elementary beings; and lastly the Indo-Aryan contrast between sams'ra, the "stream of forms," and m(o)kthi, "liberation" and "perfection.""

" neo-pagans seem to have fallen into a trap deliberately set for them,"  
Traditionalismista tulee tietysti tavattoman helposti tavanomaista taantumuksellista oikeistopopulismia. Esimerkiksi suomalaista nykykulttuuria rasittaa kaikenlainen immanentin tradition kysyminen samalla kun metafyysisen tradition käsitettä ei edes ymmärretä olemassaolevaksi. Siksi gurdjiefflainen ihmisen itsekehitys ja tulevaisuuteen suuntautuminen täytyy pitää aivan ensisijaisessa keskiössä. Kaikki tendenssit, joissa historiaa manipuloidaan nykyhetkestä käsin ja tulevaisuutta manipuloidusta historiasta käsin, on aivan aluksi puutarhuroitava tarkasti pois.

AAVEMAINEN

Kiinalaisia "aavekaupunkeja", ennen asutuksen saapumista:

 


 Mutta sana aavemainen on harvoin tarkoittanut mitään yhtä tarkasti kuin Alexander Duginin suussa, kun hän kutsui toissapäivänä nyky-Euroopan uusäärioikeistolaista virtausta aavemaiseksi. Sana aavemainen sopii loistavasti esimerkiksi tähän natsihuoraan. Paljasti itsensä: ei taiteen asialla, vaan suurvaltapolitiikan. Samalla nolo yritys poistaa venäläiset kilpailijat omilta markkinoilta. Obaman toiminta ei herätä epäluuloja tällaisissa agenteissa. Kuinka monen "Obaman tukijan" kanssa nämä kieltäytyvät esiintymästä. Sen lauluja laulat, jonka leipää syöt. Solun on käsketty aktivoitua tai leipä loppuu. 


PELTOTIEKESKUSTELU ALEXANDER DUGININ KANSSA

Kuluneet kolme vuorokautta ovat olleet erittäin tärkeät. Duginin loistavan sunnuntaisen luennon ja pitkän kyselytunnin jälkeen siirryimme Nuuksioon luonnon helmaan lomaparatiisin virvoittavista antimista nauttimaan, kansainvälisen toimittaja- ja valokuvaajaryhmän kera. Illan, yön ja aamun pitkät keskustelut Duginin kanssa olivat tärkeitä.

Duginille Heidegger ja Nietzsche edustavat eurooppalaisen filosofian loppua. Dugin näkee Nietzschen tavallani Sokrateen opponenttina Platonin Pitojen ensimmäisessä dialogissa, ja tämän logiikan johdonmukaisena kehittelynä. Dugin näkee Tolstoin ja Nietzschen vastakohtaisuuden, jossa Tolstoi edustaa eettisen intuitivismin ääripäätä, Nietzsche liberaaliin individualismiin johtavaa moraalista antirealismia. Heidegger edustaa eurooppalaisen metafysiikan päätepistettä. Heideggerin jälkeen metafysiikka lakaa Euroopassa. Dugin puhui paljon Heideggerin keskikauden töistä, jotka ovat minulle vieraita. Viimeisen eurooppalaisen filosofian jälkeen ei seuraa historian loppu vaan alkaa ensimmäinen euraasialainen filosofia.

Duginin neljäs poliittinen teoria nousee fasismin, kommunismin ja liberalismin raunioista. Dugin ei missään tapauksessa ole palauttamassa kommunismin tai fasismin ideoita voimaan missään muodossa tai millääm tavalla taipuvainen katsomaan taaksepäin länsimaisen konservatiivisuuden mielessä. Kommunismin romahdus oli hänen mukaansa geopoliittinen konkurssi, ei ideologinen konkurssi. Mutta ideologia osoittautui geopoliittisesti käyttökelvottomaksi. Fasismi taas on Dugnille pelkkää itsepetosta ja torjuntaa, johon auttaa psykoanalyysi tai muu lääkäri. Mikään elämänmyönteinen ei voi perustua fasismille. Dugin ei siis ole missään perinteisessä mielessä vasemmistolainen. Mutta itse en kutsuisi häntä myöskään oikeistolaiseksi.

Dugin ei ole venäläisnationalisti. Hän sanoo suoraan, että nationalismi ei sovi monikulttuuriseen euraasiaan. Neljäs poliittinen teoria on moniulotteisempi. Jos halutaan olla yksinkertaisia ja selkeitä, sanan patriotismi sopii Duginin teoriaan, mutta sana nationalismi ei sovi. Dugin on hyvin suorapuheinen: hän uskoo insinöörimäiseen kielen ja immanenssin vastaavuuteen, jossa toimivat ideat voidaan välittää tietoisuuksien välillä suoraan viittaamalla kyberneettiseen prosessiin, ilman että idean ja materiaalisuuden jako kielen tasolla päästetään sumentamaan merkityksiä. Insinöörikieli on antimanipulativista pragmaattista kieltä, joka viittaa metafysiikkaa ainostaan objektiivisen korrelaatin kautta silloin kun idean materiaalinen määrittely on madollisimman täydellistä prosessissa.

Siksi ensimmäinen euraasialainen filosofia alkaa siitä mihin Steve Jobs ja Apple päättyvät. Neljän poliittinen teoria on jonkinlaista Applen käyttöjärjestelmä- ja aplikaatiosuunnittelua, piirien suurempaa integrointia ja muuta sellaista yhteiskuntarakenteiden tasolla. Suprajohtavuus, eli resistanssin poistaminen, on toki kiinalainen idea.

Gurdjieff on Duginille tärkeä filosofi ja hän on osallistunut Gurdjieff ryhmän työhön Moskovassa 17 vuotiaasta. Dugin alleviivaa avoimesti, että hänen uuden kirjansa otsikko "Neljäs poliittinen teoria" viittaa Gurdjieffin neljänteen tiehen. Gurdjieffin kautta Dugin löysi itselleen tärkeämmät filosofit René Guénonin ja Julius Evolan.   

Neljäs poliittinen teoria on immanentti pragmaattinen teoria, joka sisältää lähtökohtana ajatuksen moninapaisesta maailmasta: monista valtakeskipisteistä, jotka toimivat kukin kulttuurien sulatusuuneina omilla periaatteillaan. Jokainen napa tuottaa väistämättä erilaisen inhimisen evoluution. Navat tai niiden ympärille rakentuvat imperiumit ovat radikaalissa kilpailussa keskenään. Mutta on jokin tekijä, mikä erottaa vision Orwellaisesta historian lopusta (kuten tietysti myös fukuyamalaisesta), jossa imperiumien välillä vallitsee ikuinen sotatila, ja kukin imperiumi on vain toisensa totaalisten kauhujen negaatio tai peilikuva.

Olennainen lähtökohta on vaihtoehdon tarjoamisen käsite. Duginille ihmisyys on vapautta valita, vapautta luoda vaihtoehto, vapautta kieltää tai myöntää. Kieltää voidaan pelkän kieltämisen vuoksi tai sille voi olla hyvä syy. Imperiumit rakentavat loogisen tietoisuutensa käsittämiensä hyvien syiden ympärille, hyvät syyt, eli periaatteet, ovat imperiumien toiminan takana. Periaate on uhrausperiaate: jokainen kulttuuri ja sivilisaatio uhraa hieman eri tavoin, hieman eri asioita painottaen.

Vaihtoehdottomuuden tila, vaihtoehdottomuuden mantra on duginlaisen käsityksen mukaan fasismin ydin. Nationalismi, joka on vaihtoehdotonta tietyllä tavalla, voi olla fasistista. Siis nationalismi merkityksessä, jossa kansakunnan edunmukainen toiminta on dogmaattisesti määriteltyä, voi olla fasistista. Mutta nationalismi kansakunnan edun ymmärtämisenä laajassa mielessä ei tietenkään voi olla fasistista. Tämä on hyvin "safkalainen" näkökulma. Safkahan ei näe antifasismia ideologisena, vaan ainoastaan psykoanalyyttisenä: kansakunnan psyykeessä olevan trauman ja torjunnan analyysinä ja rikkomisena. Jään rikkomisena, yksiulotteisen ihmisen paljastamisena, vaihtoehdottomuuden manran illusorisuuden osoittamisena jne. Siksi kuten sanottu, Dugin ei ole millään tavalla nationalisti, vaan korkeintaan patriootti, jos tällaisia käsitteitä hänen kohdallaan halutaan käyttää. Itse en halua. Itse Dugin määrittää itsensä anti-amerikkalaiseksi. Etusijalla on ihmiskunna ja planeetan positiivinen, elinkelpoinen ja mahdollinen tulevaisuus. Ei manipulaatio vaan manipulaation paljastaminen. Ei isoveli vaan isoveljen vastainen toiminta.

Duginilla geopolitiikka on aina talouden ylittävä, taloutta vahvempi, syvempi ja merkittävämpi kategoria. Hän kertoi saaneensa vaikutteita geopoliittiseen ajatteluunsa mm. intialaisesta "pyhästä geologiasta". Tämä esoteerinen kiemura tuli hauskasti esiin, kun sanoin, että luultavasti tunnistaisin aina lentokoneessa sen, millä hetkellä lentokone ylittää Venäjän valtakunnan rajan, vaikka se lentäisi kymmenentuhannen metrin korkeudessa, olisi yö, minua kuljetettaisiin edes takaisin planeetalla sokkona, enkä tietäisi lähtö tai kohde maatani jne.

Duginille on tärkeää, että euraasialainen projekti ja ensimmäinen euraasialainen filosofia ei kaadu imperialistiseen hybrikseen, eli tyypilliseen fukuyamalaiseen megalothymoottiseen umpikujaan, joka rappeuttaa ja jäykistää luovat elinvoimaisuuden lähteet sisältä käsin. Siksi on hyvin tärkeää kieltää imperialistinen nationalismi jo filosofian perusteissa, ja tietoisesti pidättyä kehittelemästä mitään sen henkisiä rakenteita tai muodostelmia. Käsittääkseni esimerkiksi Nikolai Starikov ei ole ymmärtänyt tätä näkökohtaa ollenkaan. Starikov on suoraviivainen stalinisti, joka ei näe henkisten energioiden tukahtumisen ongelmaa fataalina. Se on hänen virheensä. 

Duginin kanta Venäjän aseelliseen puuttumiseen Ukrainan kriisissä on ehdottoman ja periaatteellisen kielteinen. Periaatteen on pidettävä tässä erityisessä tapauksessa monesta paljon tärkeämmästä syystä, vaikka länsi järjestäisi itä-Ukrainassa kansanmurhan. Venäjä voi korkeintaan tarjota turvapaikkaa maastapakeneville. Silti Dugin näkee, että Ukrainan on geopoliittisesti osa Venäjää, eikä tätä asiaa voi muuttaa minkäänlaisen kansanmurhan tai edes sellaisen äärettömän surreaalisen kyynisyyden tietä, jota nyt Ukrainan tapahtumista olemme saaneet todistaa. Asioihin puuttumattomuus ei tarkoita Venäjän voimattomuutta, vaan se tarkoittaa sitä, että Venäjän tulee keskittää kaikki voimansa tärkeimpään asiaan, joka on neljäs poliittinen teoria ja Euraasian unioni.

Syyt siihen, miksi nationalismi perinteisesti määriteltynä eivät toimi Duginin teoriassa, ovat ennen muuta globaalissa taloudessa ja toiseksi geopoliittisissa periaatteissa. Jos jokaisella valtioilla olisi yksikäsitteinen ja oma kansallinen identiteetti, raha ja oma talousjärjestelmä, voisi ehkä puhua nationalismista jotenkin perustellusti. Patriotismi on kuitenkin nykytilanteen valossa perempi käsite, koska se ei viittaa pääoman kotimaahan vaan geopoliittiseen asennoitumistapaan. Tietysti esimerkiksi EU luo omaa taantumuksellista nationalismiaan vauhdilla. Puheet kovasta ytimestä ovat ilman muuta taantumuksellista EU-nationalismia. EU-nationalismilla ei ole mitään uutta teoriaa tai filosofiaa. Sillä ei ole aivoja.

Myös Venäjään sitoutuvat korostavat nationalistisia ja identiteettiperusteisia syitä. Mutta he eivät ole ymmärtäneet mitä Dugin tarkoittaa, eivätkä varsinkaan niitä vaaroja, johon sellainen orwellainen symmetrisesti taantumuksellinen nationalismi johtaa. Tässä kohtaa siis tullaan nationalismin määrittelemiseen. Tässä kohtaa astuvat mukaan aivot. Tarvitaan aivot. Määritelläänkö nationalismin keinot ja elinehdot kapeasti ja fasistisesti vai jotenkin toisin. On tosiasiallinen vaihtoehdottomuus vain tosiasiallinen vaihtoehtojen moneus. Jotta ensimmäinen euraasialainen filosofia kykenisi ratkaisemaan tämän, se tarvitsee ehdottomasti aivot. Koska Eurooppa ei tarvitse aivoja, aivot siirtyvät automaattisesti pohdiskelemaan sellaisia kysymyksiä, jotka ovat arvokkaita euraasialaiselle filosofialle. Dugin suhtautui lämpimällä innostuksella ehdotukseni perustaa Ufaan Euraasian patafyysinen Alfred Jarry -instituutti, jossa tarjottaisiin kansainvälisille aivoille huipputyöskentelyolosuhteet ja resurssit.

Ensimmäinen euraasialainen filosofia palauttaa metafysiikan maailmanfilosofiaan ja luo samalla vaihtoehtoisen maailmankuvan nykyiselle läntisen liberalismin sekulaarille maailmankuvalle, jota pidetää loogisena päätepisteenä. Kysymys on kuitenkin loogisen päätepisteen harhasta. Metafysiikan ja poliittisen teorian liitospinta toimii kuin oliot ohjelmointikielessä. Rajapinta on määritelty ja toimii täsmällisten vastaavuussuhteiden kautta. Fysiikan ja metafysiikan erottelu voidaan tehdä selkeästi. Siksi neljäs poliittinen teoria ei siis ole idealistinen eikä materialistinen teoria, vaan olennaisesti kyberneettinen teoria. Voisi melkein sanoa patafyysinen teoria, Alfred Jarryn hengessä. Itseasiuassa "Suur-Venäjä" on noosfäärinen Venäjä, kosmos-Venäjä, kosmos-Kalevala, kosmos-Niebelung, kosmos-Popol Vuh, globaali noosfäärinen valtio. Miksi tähän liittyy sana Venäjä? Siksi, että Venäjän rooli nykyisessä yksinapaisessa uudessa maailmanjärjestyksessä on olla todellinen vaihtoehto. Heideggerin olemisfilosofia palaa tässä kohtaa Duginin ajatteluun: siitä mitä maailma on, emme voi johtaa sitä mitä maailma voi olla. Mutta ennen muuta: ollakseen olemassa geopoliittisesti ja sen jälkeen metafyysisesti, on ensin oltava olemassa fyysisesti. Euraasian unioni on tämä ensimmäinen ja perustava prinsiippi, tilanteessa jossa ihmiskunnan metafyysinen oleminen uhkaa kokonaan lakata.   

Näin siksi, että palauttaessaan metafysiikan uudella kirkkauden tasolla ensimmäinen euraasialainen filosofia elvyttää paikalliskulttuurit ja "paikallisjumaluudet" uuteen kukoistukseen, uuteen kirkkauteen, ikään kuin saman sateenvarjon alle. Se ei kuitenkaan tarjoa yksikäsitteitä uskontoa, kristinuskon abstraktiota ja dogmaa. Moninapainen maailma seuraa suoraan käytännöllisen metodin yksinkertaisuudesta, kirkkaudesta ja suuresta yleispätevyydestä. Siksi moninapaisuus tarkoittaa Duginilla hyvin suurta moninapaisuutta, ei kolmen suuren identtisen historiaa ja mediaa väärentävän orwellaisen imperiumin ikuista sotaa.

Koskan neljäs poliittinen teoria ja ensimmäinen euraasialainen filosofia tarjoaa ajattelun välineet kenelle hyvänsä globaalisti, tämä tarkoittaa globaalia mutta antiglobalistista asetelmaa. Filosofia toimii globaalisti, mutta sillä on antiglobaalinen perusta ja päämäärä. Venäjän mustamaalaus tähtää siis ennen muuta ensimmäisen euraasialaisen filosofian mustamaalaamiseen, jotta sen tehovaikutus kenelle hyvänsä ei kävisi selväksi. Kysymys kaikessa lyhykäisyydessään siitä, että tarjotaan yksinkertainen mutta todellinen ja äärimmäisen tehokas vaihtoehto globalismille, ja tämä vaihtoehto on kenen hyvänsä ulottuvilla. Toisin sanoen, kaikki se mikä on todellista vastarintaa ja todellista protestienergiaa kanavoituu ennemmin tai myöhemmin tämän vaihtoehdon kautta, koska se on tehokkain ja paras vaihtoehto, kenties tässä nimenomaisessa yksinapaisuuden vaikeassa tilanteessa ainoa vaihtoehto, ja siksi intuitiivisesti kenen hyvänsä riittävän pitkälle uskaltautuvan rohkean ajattelijan sellaisenaan löydettävissä. Siksi monet keskeiset ajattelijat löytävät tämän tien samalla kertaa eri puolilla maailmaa. Euraasian unioni on tämän ajattelun mukainen historiallismateriaalinen prosessi. Siksi ensimmäisen euraasialainen filosofia on vääjäämätön filosofi, johon jokainen ajattelija päätyy mikäli on täysin rehellinen ja läpinäkyvä ja ehtii elämässään riittävän pitkälle kupliensa puhkomisessa. Tarvitaan vain häikäilemättömyyttä, kuplien puhkontaa. Selkäranka ei ole välttämätön, aluksi, kun tukevalle perustalle, eli maalle siirrytään alkumeren liberaalista kaaoksesta. 
  
Siinä missä orwellaisen moninapaisen maailmantodellisuuden identiteetti määrittyy vapausperiaatteelle "free as judenfei" määrittyy duginlaisen todellisuuden identiteetti vapaudelle sanoa kyllä tai ei. Duginlaisessa todellisuudessa ei ole koskaan haavikkoilaista "kyllä siis ei" -periaatetta, joka on nykysuomalainen metafysiikka. "Free as judenfrei" vapausperiaate taas on vapautta polttouhriin. Polttouhriksi valitaan toisen imperiumin kuka hyvänsä kansalainen, kuten Karit Mattila esimerkiksi valitsi Gergievin omaksi polttouhrikseen. Polttouhrin kautta imperiumin isoveljen rakastaja tappaa "ryssän itsestään". Tavallaan sillä hetkellä hän myös kaataa itsensä päälle bensaa ja sytyttää itsensä tuleen ja huutaa isoveljelle: MINÄ OLEN RYSSÄ; SIIS POLTAN ITSENI ELÄVÄLTÄ. Tällä rituaalilla identiteetti vapautuu sisäisestä ryssyydestä ja tulee valmiiksi posthumanistiseksi transgenderolennoksi, joka rakastaa vain isoveljeä, ja jolla isoveli on näkymättömänä rakenteena läsnä jokaisessa seksuaalisessa transaktiossa.

Ensimmäinen euraasialainen filosofia häikäisee metodinsa suurella kyberneettisellä, voisi sanoa stevejobsmaisella, kirkkaudella. Sen teho perustuu häikäilemättömään tehokkuuteen ja käytännöllisyyteen, jolla se poistaa Euroopan yllä nykyisin leijuvan ikuisen aavemaisen sumun. Euraasialaista filosofiaa johtaa selkeä maku ja kompassiruusun tuoksu. Eurooppaa johtaa aavemaisuus. Tässä euraasialainen filosofia palaa Novaliksen Heindrich von Ofterdingenin kaksitoista tähtisen sinisen lipun henkeen. Novalis tarkoitti hahmottelemansa tähtilipun alunperin juuri Euraasian unioni lipuksi, ei EU:n lipuksi. Taas musta on käännetty tekijän kuoleman jälkeen valkoista. Neljän poliittinen teoria on eurooppalaisesta perspektiivistä katsottuna arrièregardemaista kehittelyä lähinnä schellingläiseltä perustalta. Schelling on huomattavasti Hegeliä (jostain Snellmanista puhumatta) tärkeämpi filosofi neljännelle poliittiselle teorialle.

Niinpä on jokaisen oma asia uskoa, missä määrin valtiollinen Venäjä ja Putin kuuntelevat Duginia tai toisaalta käyttävät häntä tavallaan. Duginin oman käsityksen mukaan pelkästään maailman geopoliittinen tilanne on lisännyt hänen filosofiansa kiinnostavuutta, myös Kremlissä, ei sinänsä mikään suora Putinin tuki tai suosio. Tässä on siis epäluuloille runsaasti tilaa. 

Myönnettäköön: vaikka tämä kaikki on minulle vielä melko hämärää ja arvailujen varaista, on Duginin henkilössä jotain lupaavaa ja vakuuttavaa. Hän teki minuun vaikutuksen monellakin tapaa. Hän on esimerkiksi aivan mahtava opettaja. Kun kerroin jo kymmenen vuotta tekeillä olleesta esseekokoelmastani, joka käsittelee kaikkia näitä Duginin olennaisia teemoja, hän osasi heti korjata tärkeän premisseissäni olevan virheen: Fukuyaman tulkinta platonin valjakkovertauksesta ei pidä yhtä Platonin alkutekstin kanssa. Fukuyaman (kenties tarkoituksellisesti vääristetyssä luennassa) Thymos on musta hevonen, Eros valkoinen hevonen. Dugin huomautti kreikankielisessä alkutekstissa (Platon Faidros 246a-254, Valtio, IV kirja) musta ja valkoinen ovat päinvastoin. Fukuyama puhuu kuitenkin erityisesti megalothymoksesta, joka on thymoksen sairaustila. Toisaalta valjakko ei liiku vauhdilla ilman Erosta. Paras tietysti olisi Venäläinen troika: Afroditeellä vahvistettu Eros. Thymoksen korostaminen Eroksen kustannuksella johtaa helposti liialliseen ihanteellisuuteen, kiihkomielisyyteen ja tasapainottomuuteen, josta Platon varoittaa dialogissa Theaithetos. Soturihyveet eivät ole henkisiä hyveitä kuin tiettyyn tasapainopisteeseen saakka, jonka jälkeen ne muuttuvat ylenmäärin haitallisiksi ja sokaiseviksi, hybrisiksi, megalothymoottisiksi. Vladimir Solovjov painotti Erosta juuri tästä tärkeästä syystä. Tämä painotus on olennaisesti Venäläinen tai etelä-amerikkalainen, mutta ei missään nimessä japanilainen, englantilainen tai eurooppalainen.

Duginin selostus kirkkokuntien jakoon johtaneista syistä ja olennaisista eroista oli todella kiinnostava ja erittäin kaukana omista näkemyksistäni, jotka luultavasti johtuvat vain heikoista tiedoista. Samoin Nietzschen moraalifilosofiasta Duginin tulkinnat olivat sellaisia, että väitteet suomennosväärennöksestä tuon teoksen osalta saivat vahvistusta. Pitää vihdoin ryhtyä lukemaan Nietzscheä muilla kielillä, ja kriittisistä laitoksista. Tässä suhteessa olisi tietysti mukava asua jossain Moskovassa ja tavata päivittäin näiden alojen maailmanluokan huippuasiantuntijoita pitkien keskustelujen merkeissä.

Jatkossa on tietysti vaarana, että oma ajatteluni sekoaa peruuttamattomalla tavalla Duginin ajatteluun: pyrkimysten samankaltaisuus on selvästi suuri. Aion lähiaikoina perehtyä Duginin ajatteluun tarkemmin.

***

Kolme päivää Nuuksion "naurettavan kauniissa" maisemassa kuluivat muuten loistavan sään ja mahtavan tunnelman merkeissä. Dagens Nyheterin toimittaja Michael Winiarski kuunteli keskustelujamme Duginin kanssa vuorokauden ajan. Tässä Dagens Nyheterin näkemys asiasta. Pianomusiikkiani kuunneltiin pienestä matkaradiosta ja pohdiskeltiin mikä teemoista mahtaisi sopia Donetskin tasavallan kansallishymniksi. Se, että pianomusiikki on Gurdjieffin, Dugin pitkäaikaisen idolin innoittamaa, teki tietysti vaikutuksen, samoin Scriabinin hengen läsnäolo kappaleessa "Moscow 1914" (kuuntele koko pianosarja SoundCloudista). Venäläisten äitien kansallisen yhdistyksen johtaja Irina Volinez, joka itsekin on laulaja, piti musiikistani niin paljon, että päätin lahjoittaa ainoan mukanani olleen levykopion hänelle, vaikka Johan Bäckmankin olisi sen, entisenä muusikkona ja musiikin aktiivisena harrastajana, halunnut itselleen. Pitkä kahdenkeskinen souturetki Irina Volinezin kanssa Nuuksion satumaisemissa hellepäivänä pyöri lähinnä noosfääristen kyberneettisten ja metafyysisten kysymysten ympärillä runsaalla hyvällä viinillä höystettynä. Tietysti myös uuden uljaan Venäjän uudet perhearvot kävivät varsin selviksi. Nikolai Starikov lupasi kirjoitta minulle lyhyen muutaman sivun esseen, jossa hän käsittelee Conchita wurstia ja tekee tämän esimerkin avulla Duginin metafyysisen metodin mahdollisimman selväksi. Kun saan tekstin, käännän sen Suomeksi. Kun minulta lopuksi kysyttiin, mitä ajattelen Marxista ja Leninistä, sanoin, että he ovat käyttökelpoisia taidefilosofeja. Maailma ei ole vain pragmattinen, siksi tarvitsemme uuden kyberneettisen, idealismin ja materialismin kuilun yhteen kurovan tavan nähdä metafysiikka. Kaikki on taidetta.


Hae tästä blogista

"Käymälässä en käynyt, mutta ostin kokoelman runoja. Eikö se ole yksi ja sama?"
- Kejonen

"Minä puhun hyveestä, en itsestäni, ja kun moitin paheita, moitin ennen muuta omiani."
- Seneca

"käymälässä aamuisin kuolemanjälkeistä peliä"
- Krivulin

Blogiarkisto

Tietoja minusta

svenlaakso (at) yahoo.com