28.10.2014

Mietin mikä minua näissä kuusumunprofeettojen ja muiden tällaisten suomalaisten ironiassa ärsyttää. Se taitaa olla se, että iva kohdistuu irrationaalisen auktoriteetin rationaalisen tai irrationaaliseen kyseenalaistajaan eikä auktoriteettiin. Vilpittömyys varsinkin on ominaisuus, jolle riittää Suomessa naurajia. Mutta mitään naurettavaa on yhä vaikeampi tällä huumorin konseptilla löytää. Jessikka Aro haastattelee tässä alan (turkulaista) asiantuntijaa. Kemppinen Lauermasta. 

Jesskka on ollut lähinnä kiinnostunut pakkokeinojen käyttämisestä netissä Venäjään suopeasti suhtautuvien ojennuksessa. Nyt kiinnostuksen kohteena on perhemurhat ja niiden asiantuntija Lauerma. Se ei voi olla sattuma. Pohdittavaksi jää, korkeampia psykologinkykyä toki edellyttäen, miten Jessikkan mielessä yhdistyy "kamala Venäjä" ja perhesurmat?

Useimmat Suomalaisen yhteiskunnan niin sanotuista ongelmista ratkeaisivat astetta tai paria kehittyneemillä yhteistoimintamalleilla ja ongelmanratkaisukyvyillä. Kyvyttömyys ratkaista yksinkertaisiampikaan sosiaalisia ongelmia älyykkäästi yhteisön tasolla, johtaa tarpeettomaan rituaaliseen väkivaltaan. Tämä taas johtaa alhaiseen ja sadistiseen mässäilyyn yhteiskuntakoneen sisuksissa, jonkinlaiseen ihmissyöntiin. Mutta kukin ratkaisee ongelmiaan sillä järjellä joka on annettu ja niillä keinoilla, jotka suinkin ovat saavutettavissa. Ulottumattomissa olevilla keinoilla ei voi ratkaista mitään, vaikka ymmärtäisi haluta.

Ei kommentteja:

Hae tästä blogista

"Käymälässä en käynyt, mutta ostin kokoelman runoja. Eikö se ole yksi ja sama?"
- Kejonen

"Minä puhun hyveestä, en itsestäni, ja kun moitin paheita, moitin ennen muuta omiani."
- Seneca

"käymälässä aamuisin kuolemanjälkeistä peliä"
- Krivulin

Blogiarkisto

Tietoja minusta

svenlaakso (at) yahoo.com