30.9.2014

KAAPATTU TAIDE

Mikä on sellainen taiteilija, joka kieltäytyy osoittamasta sitä, mikä on ihmiselle mahdollista. Onko hän tuomarisopupelin uhri. Millaiset ovat taiteilijoiden olympialaiset. Pianokilpailuja on nähty. Harva niistä kuulemma osaa nauttia. Ennuste, että tästä jonkin idusta tulee taiteilija, ennuste että tästä nuoresta nerosta ei tule. Heitä paremmat kilpailuttavat kilpailuja. Parhaat eivät osallistu ollenkaan. Tuomaristot istuvat ja erehtyvät vuodesta toiseen, elinennusteet vanhenevat. Kuolevista povataan kuolemattomia ja toisinpäin. Osallistujat kertovat kärsineensä kilpailusta kuin rikkaruohot varjostavista puista. He ovat mykkiä kertomusia siitä mikä heitä kiusaa. Se on liiankin ilmeistä: kasvupaikka, aurinko, varjo. Lajeja ei tunnisteta, lajeja on liikaa tai liian vähän. Miten käy kansallisten kirjallisuuksien, jos ne boikotoivat olympialaisia. Vihollisvaltion tuomariston antama ylistys on rikos ja pyhäinhäväistys. Nykyisin valtiot ovat pienempiä kuin taiteilijat ja taiteilijat pienempiä kuin valtiot. Valtio on ulkoministerin lausuntoautomaatti. Omia ajatuksia ei sillä ole. Ei ole kansainvälisiä kontakteja, ei todellista keskustelua eikä tietoa ohi lähimmän tiedustelupalvelun agentin, joka ohjeistaa. Kun missio on riittävän suuri, jokaiselle löytyy kykyjä vastaava rooli.
   
Jos taide ei ole kaapattu, se näytettävä toteen joka päivä uudelleen.

Ei kommentteja:

Hae tästä blogista

"Käymälässä en käynyt, mutta ostin kokoelman runoja. Eikö se ole yksi ja sama?"
- Kejonen

"Minä puhun hyveestä, en itsestäni, ja kun moitin paheita, moitin ennen muuta omiani."
- Seneca

"käymälässä aamuisin kuolemanjälkeistä peliä"
- Krivulin

Blogiarkisto

Tietoja minusta

svenlaakso (at) yahoo.com