31.5.2011

Vankilanne muuri, täysi tosi ja ylittämätön, on vain myytti, sanoi ydinpommi.

LOPULLINEN RATKAISU NEROKYSYMYKSEEN

Jotkut keskinkertaiset tutkijat halusivat lakkauttaa sairaaksi jalostetun neron, sillä nero kärsi liian kapeasta geenivaihtelusta ja peräti kahdeksasta perinnöllisestä sairaudesta. Kyseessä oli maan kolmanneksi suosituin juttuseura. Joka toisella nerolla oli äärimmäisen kivulias sairaus. Pikkuaivot eivät pään mallin takia mahtuneet paikalleen. Toisaalta vakavia terveysongelmia ilmeni muillakin kuin neroilla. Liian suuri pää ja pienet aivot, esim.

FB-YLÖSNOUSEMUS

Lihan kuoleman kautta FB-tekojen lakkaaminen. Kuollut profiili voidaan unohtaa. Sillä jos te FB:n mukaan elätte, pitää teidän kuoleman. Ole kuollut FB:lle ja elävä Kristukselle. Vaella raittiina juhlallisesti. Äläkä nouse ylös.
Nero on vain hieman (ei suinkaan äärettömästi!) muita tarkkanäköisempi henkilö, joka mahtuu kulkemaan muita kapeammasta portista. Bachin teokset sävelsi todellisuudessa Preussin keisari. Neroja ei ole olemassa. Niin kuin viimeinen susi ammuttiin Saksassa vuonna 1904, voi myös viimeinen ihminen kuolla sukupuuttoon. Kill your darlings before somebody else do it. Siinä koko kaukonäköisyytesi henki. Uskalla tehdä jotakin uskallettua ironisen tietoisena siitä, että sankaruus on juuri se mistä ei makseta positiivista palkkaa. Näyttele sankaria imperiumin näytelmässä ja rikastu. "Hän oli tuhma kun ampui itsensä"

30.5.2011

MIKKO RIMMINEN: NENÄPÄIVÄ 2010

Mikko Rimmisen proosa vapauttaa lukijan eräästä kysymyksestä, josta suurin osa suomalaisesta nykyproosasta ei vapauta. Ei tarvitse kysyä, onko tämä taidetta. Rimmisellä teksti ole aiheesta kiinni. Teksti lähtee mistä tahansa ja manifestoi omaa aiherelativismiaan lähes aggressiivisen vähäeleisesti. Lause lepää olemisensa varmuudessa, jotenkin modernina itsellisenä kokonaisuutena, muttei niukkana. Luonnehtivissa uudissanoissa on Rimmisen kielellisen itsevarmuuden ydin: sana on samalla kertaa häilyvän anomaalinen ja tarkasti kohteeseensa osuva. Jatkuvan lievästi individualistisen anomaalisuuden ja jaollisuuden ristiriita ratkeaa poikkeuksetta hyvin päin, yksiselitteisesti. Lukijalle voi syntyä ärsyttävä vaikutelma nihilismistä: onko tässä nyt sitten muuta kuin tämä oleminen, buddhalainen tyhjyyden ympärillä kihisevä välinpitämättömyys. Ettei ihminen muka ole koskaan olosuhteiden vanki, ellei itse ajattele olevansa. Onhan siinä tietysti jo, vaikkei muuta olisi.


Lisäys 11.6.2011

Olen romaanin sivulla 50. Lukeminen on hidastunut ja mielenkiinto romaania kohtaan vajonnut olemattomiin. Sijoitan romaanin kirjahyllyyni odottamaan uuden mielenkiinnon mahdollista heräämistä.

UUTINEN KOIRARODUN LAKKAUTTAMISESTA

esimerkiksi päivän IS:ssa, on kieltämättä retorisesti taidokas. Onko tekniikka tuotu jostakin ulkomailta, vain onko se persujen aiheuttaman kotimaisen suunnittelutyön tulos? Puhumalla koiraroduista voidaan puhua jopa Endlösungista poliittisesti korrektilla tavalla. Auktoriteetti on siirreetty jonnekin ulkomaille, koirarotuja arvioivalle "puolueettomalle" jurylle. Jonka argumentaation ymmärtävät ne, jotka sen ymmärtävät. Samaa keinoa Mannerheim käyttää Aasian matkakirjoissaan. Puhe hänellä oli toki hevosista.

HANNU RAJANIEMI: KVANTTIVARAS 2010

Hannu Rajaniemen tieteisfantasia on alun muutaman kymmenen sivun perusteella jonkinlaista amorfiseksi proosaksi laimennettua tieteisrunoutta. Runouspitoisuus on noin 20%, mikä tarkoittaa, että 440 sivuisesta kirjasta saisi tasan 88 sivuisen fragmentaarisen tieteisrunoelman. Näennäinen juonenkehittely ja dialogi eivät oikein kestä silmäilyä tarkempaa paneutumista, mutta kaiken aikaa tulee vastaan kiteytyneitä kappaleita.

Tosin varsinainen kerronta tuntuu alkavan vasta kolmannesta kappaleesta, jossa tapahtumille määritellään konkreettinen tila (kun kahdessa ensimmäisessä leijutaan enemmän jossakin mielensisäisessä avaruudessa).

Luen suomennosta.

29.5.2011

Нина Шорина "ДВЕРЬ" 1986

Nina Schorinan animaatio Dver (Ovi, Sojuzmultifilm) kiteyttää kaiken olennaisen Neuvostoliitosta. Juuri tällaisena minä näen Neuvostoliiton ja vielä Venäjänkin... ajattomana ja absurdina. Ja osittain juuri tällaisena minä siitä myös pidän. Mahtava taideteos joka naulaa niin lapsen kuin aikuisenkin keskittyneen tarkkaavaisuutensa äärirajalle.

28.5.2011

Pimeys on yhtä nopea kuin valo.

(Torsti Lehtistä mukaillen)

24.5.2011

JUHLAN AIKA

Se, että jonkun päivälehden kulttuuriosastolla ei esiinny pelkästään patologista kulttuurivihamielisyyttä ja avointa taiteenvihaa olisi ihmeellinen asia. Laimea kulttuuriosaston päällikkö on tunnetusti jo melkein hyvä: laimea ei saa paljon pahaa aikaan.

Siinä vaiheessa kun laajalevikkinen kulttuurijournalismi lakkasi Suomessa olemasta sisällöllisesti mielenkiintoista (siis että jutut saattoi jättää lukematta ilman huolta siitä, että menettäisi mitään olennaista) tietysti ulkoa-annetun viihteen asema vahvistui samassa suhteessa. Nyt koko kansan jakamaa tietoisuutta muokkaa vain viihde ja uutistiedotteet. Toisin sanoen asioiden tulkinta on yleisestiottaen politisoitu harvojen toimittajien ja viihteentekijöiden käsiin. Nämä voimat yhdessä päättävät myös sen "taiteen" joka heistä on riittävän vaaratonta tai vaihtoehtoisesti poliittisesti hyödyllistä tuotteistettavaksi. Tuotteistamaton jää alakulttuuriin, josta mikään ääni ei koskaan kantaudu oikeisiin/vääriin korviin.

Vaikka kuka päättäisi ja mitä, en usko että nämä prosessit ovat niin vain päätöksellä muutettavissa. Kysymys on myös asiakaskunnan, lehden tilaajien (maksava asiakas on myös kulttuuritoimituksen näkökulmasta perusvastaanottaja), keskimääräisten toiveiden ja asenteiden kuuntelusta, ja toisaalta siitä, että laatu ei synny käskemällä.

Viihde syntyy käskemällä: viihteentekijöille, joilla on jokin huomattava kyky, sanellaan rajat, sisällöt ja tekemiset, eli fromaatti, eikä se ole sen kummempaa. Mikään laadukas henkinen kulttuuri, joka todella toimittaa henkisen kulttuurin alkuperäistä ja merkittävää henkisten energioiden aidon vapauttamisen tehtävää, ei toimi näin. Mutta jos suuri osa ihmisistä ei huomaa tätä, tai nurise tästä -- eli on sosiaalisesti turhautunut tai vieraantunut riittävän vakavalle tasolle -- voidaan kulttuuriltakin näyttävät ilmiöt tuotteistaa ja siten sanella.

Vieraantuminen on kovin toivottua, koska vieraantuneet eivät kärsi (toisin kuin turhautuneet) mutta kuluttavat maanisesti ja hallitsemattomasti kaikkea tarpeetonta (toisin kuin turhautuneet). Näyttää siltä, ettei vieraantumisen ehkäiseminen ole oikein muiden kuin tyttöystävää etsivän hiljaisen teinipojan aito intressi. Muuthan etsivät vain rahaa, eivät ihmistä (sanan varsinaisessa merkityksessä).

Viihde ei ole koskaan VAIN viihdettä... ainakaan silloin kun sitä tekee joku tosissaan. Ja se mikä on tehty viihteeksi puolivillaisesti ei yleensä viihdytä ketään. Viihde täytyy tehdä aina täydellisellä ammattitaidolla ja se vaatii aina suuria resursseja ja sen sisältö on AINA poliittinen. Tämä selviää ajattelemalla seuraavaa: viihde ikään kuin äänestetään olevaksi, kun taas taide on, äänestysinnosta huolimatta. Viihde ja sen tekijä viihteentekijänä lakkaa heti kun viihteen kuluttaminen lakkaa. Tämä ei pohjimmiltaan ole taiteen olemus.

Viihteessä äänestys tarkoittaa kaikenlaisia katsojalukuja ja myyntilukuja. Ne ovat demokraattisia mielenilmauksia. Kuluttaessaan viihedettä katsoja tavallaan (ja tämä on osa viihtymistä) kokee pitävänsä sitä elossa, tukevansa. Tähän kuluttajakäyttäytymiseen liittyvät narsistisen mielihyvän rakenteet ovat monimutkaisia. Yllättymisen tarve on sellaisella tasolla jonka mainostoimisto parhaiten osaa hoitaa. Ja koska viihteen tekijät tietävät tämän he osaavat olla mahdollisimman kosiskelevia tiettyyn suuntaan kaiken muun (varsinkin rehellisyyden) kustannuksella. Olla siis poliitikko.

Taide on luonteeltaan antipoliittista (kosiskelematonta ainakaan minkään olennaisen kustannuksella). Taiteen voima syntyykin tätä kautta ikään kuin antiteesinä kaiken poliittisuudelle. Vaikuttava taide on kuitenkin tätä kautta poliittista -- vastustaessaan mitä tahansa politiikkaa. On sitten toki taidetta joka on hyvin viihdyttävää (itselleni ainakin... paljon viihdyttävämpää kuin mikään ns. viihde)... ja joka itseasiassa täyttää monet laadukkaan viihteen kriteerit. Viihde on siis parhaan taiteen tuotteistettu muoto, jonka intentio on puhtaasti poliittinen. Viihde on eräänlaista mainostoimiston tuottamaa poliittista mainontaa, joka syntyy taiteesta eristettyjen maneerien täydellisesti hallitusta työkalupakista.

Viihteen varsinainen arvo määräytyy yksinomaan resurssien näkyvyydestä lopputuloksessa. Se onko resursseja käytetty taiteellisessa mielessä mielekkäästi on samantekevää, ellei se vaikuta resurssien näkyvyyteen. Viihde korvaa aina jotakin. Viihteessä on tärkeintä juuri se, että mahdollisimman suurilla resursseilla saadaan aikaan jotakin mahdollisimman ohimenevää ja unohtuvaa ja ihmiseen pysyvästi vaikuttamatonta. Jää kuitenkin muisto, että tekijöillä ja heidän taustallaan olevalla poliittisella voimalla on käytössään mielettömästi rahaa. Tässä suhteessa intentio on päinvastainen taiteelle tai kulttuurille, joiden intentio on henkistä energiaa oikeasti vapauttava ja suuntaava toiminta (vähintään tekijällä itsellään, ellei muilla).

Viihde-taide dikotomian hämäräksi sektoriksi jää esimerkiksi tietokirjallisuus, joka on kuitenkin kulttuuria siinäkin mielessä, että se saattaa muuttaa ihmistä pohjimmiltaan (vaikka se on tieteellinen tulos joka muutta ja jonka kirja vain tekee esittämällä tietoiseksi. Taiteenviha ei useinkaan tarkoita tällaisen vihaa, päinvastoin. Intentiona tällä hämärällä sektorilla on poliittinen tarve... jos ei muuta niin löytää totuus tai parempi tieto.

Kulttuurista ei voi kirjoittaa viihdettä (ainakaan valtakunnan pää-äänen tasolla) ilman jotakin muuta tietoista intentiota ja siksi vahingoittamatta itse kohdetta. Voi kirjoittaa hyvin, selkeästi, kirkkaasti, nerokkaasti. Siis viihdyttävästi.

PUHUTAAN TOTTA, JOOKO

Jos sopimus on, että valehdellaan, se mutkistaa asioita. Ei ole mitään järkeä puhua totta. Kulttuuriosastolta odotetaan taiteenvihaa, niin kuin ympäristönsuojelijalta ydinvoimamyönteisyyttä, rauhanpuolustajalta sotahulluutta, sananvapaudenpuolustajalta suupalloa tai kenraalilta kiihkopasifismia. Että mitä hittoa me suorapuheiset ihmiset enää tässä nurinkäännetyssä todellisuudessa luuraamme. Jos joku puhuu totta, sanotaan, että ei se niin voi olla. Ei siinä ole mitään järkeä.

BIOLOGISEN ELÄMÄN PUOLUE ON PERUSTETTU

jäseniksi ovat tervetulleita kaikki muut paitsi viikatemies.

FAUST

Ja päivän päässä David Hilbert
uhraa ainoan poikansa
tunnekuohutta.
Jumala ei häntä käske
eikä enkeli tule väliin.

Homoseksuellismin pikahissi
nostaa nuoret kunniaan.
Vasta vanhana iho vihertää
kuin kevään lehti
syksyä katkerasti syyllistävä ja
ydinvoimalaa sängyn alla piilotteleva.

Sillä ystäväiseni, tietoisuus ja energia
ovat yhden ja saman asian kaksi eri puolta.
Mitä tekemistä, hän sanoo, on tällä italialaisella
kerjäläispojalla David-patsaan kanssa?

Niin, ystäväiseni, ydinvoimaa käytettiin jo
antiikissa. Epikuros sen keksi.
Saastuttaahan se tietenkin, päivän päässä.

Jokaiseen mytologiaan on hänellä vastamytologia,
valmiina, salamannopeasti, kenestä tahansa
saadaan sankari, esirationaalisen irrationaaliosa.

Alati muuttuva todellisuutemme, hän sanoo,
on muuttuvan todellisuuden kartta
joka on pysyvän todellisuuden kartta.

Ideoiden maailma on maailmoille yhteinen:
ellei ole toista maailmaa, ei ole ideoita.
Perustoja, aksioomia voidaan luoda miten vain.

Me kävelemme unen kartalla
kartat kädessä etsimässä unta
jota ei voida mitenkään kadottaa.

Jo Pushkin Venäjällä ja Novalis meillä
keksivät kylmäfuusion. Tämä oli salattu.

JOHN ZORN

Vaikka olen kuunnellut läpi koko John Zornin diskografian en kuitenkaan ole ihan tajunnut yhtä asiaa, jonka New Yorkissa asunut ja Knitting factoryllä luuhannut ystäväni minulle sunnuntaina selitti.

Luulin, että kysymyksessä on vain nihilistinen postmodernisti, joka ei ota mitään asiaa tunteella tai vakavasti ja jolle sellainen suhtautuminen johonkin asiaan olisi naurettavan kauhistuttavaa.

Todellisuudessa Zornin taiteellinen filosofia on hieman erilainen. Nimittäin siinä missä vanhat jazzvirtuoosit pystyivät inspiroitumaan omalla tyylillään tasa-arvoisesti kokoonpanossa kuin kokoonpanossa, Zorn laajentaa tämän periaatteen yli jazzin rajojen. Hänen soittonsa, kaikessa maneerisuudessaan, sopii yhteen niin jazzareitten, hevareitten, katu- ja sirkusmuusikkojen kuin operettiorkesterin kanssa. Kaikkien aikakausien ja maanosien kaikkien kokoonpanojen kanssa... ja aina siitä tulee tavallaan Zornia, kaikella kunnioituksella muita muusikkoja kohtaan.
Ei auringossa ole mitenkään itsestään selvää

miten kapeasta valoportista puoliavaruuden tarkka
malli mahtuu koodautumaan

kuin mannerten ja niitä ympäröivien merien välinen rantaviiva
lehtien ääriviiva, orgasmien iho

Tähdet, taivaankaaren puurtajat

ovat nuoria, jokaisen pyydyksen
takaisinheitettävä saalis, ämpärillinen
alamittaisia valokuituja

Aamuaurinko väljehtyy päiväksi
Ei auringossa ole mitään itsestään selvää.

SAKSALAISEN IDEALISMIN VUORIPURO

Ken Wilberin esittämä 1900-luvun psykologisista päälinjoista poikkeava jako esirationaaliseen, rationaaliseen ja jälkirationaaliseen psykologiseen kehitystasoon on periaatteessa läsnä Platonin Valtion rakenteessa. Ihminen on väistämättä myytin tilassa (esirationaalinen, myytin vanki, kykenemättä löytämään ulospääsyä myytistä) ennen kuin kykenee analysoimaan sielu-valtio kompleksin rationaalisesti. Tätä välttämättä edeltää ihmiskunnan tiedollinen rationaalisuus ja modernin projektin täydentyminen. Hyvän perikuva (idea) paljastuu tämän prosessin päätepisteessä. Valtio alkaa siitä, ja valtio on aidosti jälkirationaalinen.

Mistä Platon (tai Gurdjieff) on saanut tällaisen ikään kuin koko ihmiskunnan kehityshistoriaa koskevan ennustiedon? Käsityksen "elämän tarkoituksesta" planetaarisena älypelinä? Ainoa vaihtoehto voi olla tämä: planeetan ulkopuoliselta elämältä. Prosessin on täytynyt toistua jossakin, lähes samanlaisena, jo monta monituista kertaa.

Vielä jää jäljelle kysymys: miksi? Miksi joku ulkoinen tietoisuus haluaa kiduttaa meitä tällaisessa julmassa eläinkokeessa?

Wilberin ajattelussa on tulee esiin vahva saksalaisen idealismin tuulahdus. Luin sattumalta Fichten Tiedeopin perusteita juuri ennen tarttumista JP Jakosen uuusimpaan Wilber suomennokseen, joka alkaakin Fichten Tiedeopin pikakertauksella. Saksalaisen idealismin (aina lähestulkoon nonsensikaalisen tautologinen) lause on, ainakin jonkin aikaa, kirkasta lähdevettä nykyproosan konkretian ja toiminnallisuuden näivettämälle sielulle.

23.5.2011

Megapoliksessa on valinnanvaraa äärettömästi: valo tai pimeys. Ihmisellä on aina valinnanvapaus. Mutta yksin kumpi tahansa vaihtoehto käy vaikeaksi valita.

REFLEKTIIVINEN TOISINAJATTELU

Analysoidaan tarkasti kaikki mikä on kiellettyä ja tehdään vain sellaisia asioita, välittämättä vähääkään omasta tai toisten esteettisestä tai muustakaan mielihyvästä.

JOS ARENDT EI TIENNYT JA MUITA TARINOITA

Kuka sanoo, että Arendt oli vilpitön? Argumenttini on tämä: vaikutusvaltaiseen maailmankuuluun asemaa kiivennyt filosofi ei voi enää vedota siihen, ettei tunne ihmistä. Jo hänen henkilökohtainen historiansa on opettanut hänelle pohjimmaisen, sen mikä suurelta yleisöltä salataan. Sanon: Jos Arendt ylipäätään on pätevä filosofi, Eichmann tuskin onnistui hämäämään häntä, mutta Arendt itse onnistui hämäämään jälkimaailmaa. Jos taas Arendt ei ole pätevä filosofi, Eichmann saattoi onnistua häntä hämäämään.

Juonia: vedota tietämättömyyteen jopa akateemikkona (samalla nuhdella toisia nippelitiedon puuteista), kutsua negatiivista kritiikkiä disinformaatiokampanjaksi (samalla kun itse käyttää valtarakenteissa jatkuvaa valtaa ja vaikenemisen välineitä), puhua vihreistä arvoista syyllistävästi (samalla kun syyttää kustantajaansa tuotteidensa huonosta markkinoinnista), näytellä heikkoa ja sorrettua (samalla kun itse toteuttaa valtarakenteissa sumeilematonta mielivaltaa).

KIRJAN JULKISTAMISEEN KAKSI PÄIVÄÄ





Salusjärvi
Arnkil
Tennilä
Luoma-aho

22.5.2011

Jokainen päthös on pathos.

21.5.2011

KEN WILBERIN VASTAUS HYPPYYN

Jälkirationaalionaalinen on hengen ohjaamaa irrationaalista. Jälkirationaaliseen voidaan siirtyä (suojassa hengettömältä irrationaaliselta... eli nihilismiltä) vasta sitten, kun rationaalisen alue on täydellisesti kartoitettu. Hetkinen! Työhän on vielä kesken. Hyppy jälkirationaaliseen olisi kohtalokas virhe... emme tiedä kuilun leveyttä, jonka yli olisi hypättävä. Irrationaalinen voi riehua itsetuhoisesti vain hetkisen vaikenevan rationaalisen edessä, muistutuksena itsestään ja perimmäisen totuuden mysteeriluonteesta. Kuilu irrationaalisen edessä peittyy sumuun. Hyppäysyritys johtaa nopeaan putoamiseen ja vaivaalloiseen ylösnousemiseen... kuten kaikki modernia kiertävät traditiot lakkaamatta... lakkaamaton myytintoisto ja tragedia. Modernia odottavat traditiot ikään kuin loisivat modernin kustannuksella: ne odottavat, ettei niiden tarvitsisi hypätä, vaan ne voisivat siirtyä valmista modernin projektin päätepisteeseen saattamaa siltaa pitkin jälkirationaaliseen. Voiko tällainen itsekehitys olla taikatempun kaltaisesti mahdollinen? Voiko esirationaalisesta myytin tilasta siirtyä suoraan jälkirationaaliseen käymättä läpi rationaalisen hurjaa polkua? Ken Wilber vastaa: ei voi. Vaikka silta olisi olemassa, myytin tilassa oleva ei uskalla kiivetä sitä pitkin.

NIETZSCHE

Miksi olisi olemassa sana pahansuopa, jos sellaista ihmistä ei olisi olemassa. Kaikki ihmiset eivät aina tarkoita pohjimmiltaan hyvää. Erehtyisikö etymologia tässä? Itsemurhaaja toivoo, että toiset ryhdistäytyisivät ja seuraisivat suoraselkäisesti hänen esimerkkiään -- tai mikä parempi kävisivät hänen edellään. Elämän kunnioitus, sitä hän halveksii.

TOTUUDENHAARUKOINTI

Historian kulussa platonistit ovat erehtyneet varmaankin yhtä monta kertaa kuin antiplatonistit. Kummallakaan ei ole mitään syytä juhlia.

Länsimaisen filosofian aito jälkirationaalinen vaihe alkaa platon - antiplaton dikotomian dekonstruktiosta. Mayojen maailmanloppu.
Humanitaarisuus yleisenä periaatteena ilman ihmisyksilöön katsomista johtaa valitettavasti siihen, että sellaista sokeutta hyväksikäyttävät vain kovimmin taklaavat rikolliset.
Rauhanpuolustajien johtaja tukee salaa terrorismia.
Vihreiden johtaja käyttää salaa ydinvoimaa.
Miten se Göbbelsin laki menikään.

20.5.2011

OLEVAN JA OLEMATTOMAN IKUINEN KIISTA

Nimittäin olematon poistuu sillä, että oleva lakkaa ajatuksillaan pitämässä olematonta hengissä. Ei tarvita edes dekonstruktiota. Olemassa oleva sen sijaan ei poistu, vaikka mikään muu ei ajattelisi sitä olevaksi kuin se itse. Ihmiskunnalla on uskomaton kyky pitää olematonta hengissä pelkästään ajatuksensa voimalla. Olematonta jumalattomuutta / jumalaa jne. Vastaavasti uskomaton kyky ristiinnaulita yhä uudestaan ja lakkaamatta oleva jatkuvan ylösnousemuksensa kiirastuleen. Jolloin oleva muka lakkaa olemasta. Mutta oleva tulee aina uudelleen, yhtenä, samana ja ainoana toivona. Kaikkien loppujen lopuksi ja ainoaksi aluksi: ei vain heikompien vaan koko planeetan ainoana toivona.

Ah, tämä vasaranpauke, tämä korvathalkaiseva vasaranpauke. Jokainen täällä hyönteisestä puolijumalaan hakkaa yöt paivät vapahtajaansa ristille. Aniharvalla riittää itsehillintää, määrätietoisuutta tai kykyjä kavaltajaksi asti.
Entä jos kaikki tulevaisuusfantasiat ja -dystopiat menettäisivät uskottavuutensa ja itseään toteuttavan ennustavuutensa tässä ja nyt.

MEDITAATION PYYDE

Liioittelu, hyperbola, provokaatio, ei synny olemisesta vaan olemisen pyyteestä. Huumori syntyy olemisesta: huumori on liioittelun koomista jäljittelyä.
Pohjois-Korealla ei ole paljon liittolaisia. Vain yksi, rakas. 20% maailman väestöstä. Miksi Pohjois-Korea ei ratkaisisi ongelmiaan liittymällä Kiinan autonomiseksi tasavallaksi?
Jokainen tähtitieteilijä on aluksi kaunis, kunnes hän tajuaa mitä hän kulissien takana tekee.

KAIKEN RUNOUS

Miksi kaikki ei ole runoutta?

Hyvä asiateksti on suunniteltu vanhenemaan.

FAUST

Miten voi noidan nauru kevätöisellä kadulla
suloisesti kutittaa keski-ikäisen miehen sydäntä.
Kuin yksisarvisen nauru, neitsyen sydäntä.

Evoluutio on vankilan aiheuttama patologia.

MEDITAATIO ON LOGIIKAN PERUSTA

Ihminen joka ei ole vielä kohdannut oman minänsä täydellistynyttä ei-minää, puhuu varomattomasti, kepeästi liioitellen, äärimmäisiin provokaatioihin antautuen. Kohtaamisen jälkeen hän tavoittelee vain olemista ja jos mahdollista vain on.

Käytännössä meditaatio on logiikan perusta.

19.5.2011

Jokainen tähtinäyttelijä on aluksi kaunis,
kunnes hän tajuaa mitä hän kulissien takana näkee.

YMMÄRTÄÄ, SE ON: YMMÄRTÄÄ LOGIIKAN PERUSTA

Vaikka ymmärrän Hitleriä (hänen logiikkansa perustaa... ja sitä, että kuollut voi sellaista logiikkaa helposti noudattaa) selkeämmin kuin itseäni, se ei tarkoita, että minulla olisi vähäisintäkään sympatiaa Hitleriä (elävältä kuollutta) kohtaan.

TEODIKEA

Jumala on oleminen, ja ihmisessä on olemisensa verran Jumalaa. Dekonstruktiota, mittapuun jatkuvaa rikkomista, tarvitaan vain Jumalan (olemisen) töitä arvioitaessa. Ihmisen töitä (ei-olemisen töitä) voi kaikin mokomin arvioida ihmisen mittapuulla. Jälkistrukturalismi on tarpeellista vain paikoin ja valitusti, olemisen töitä arvioitaessa.

Ihmisen vapaa tahto on olla tai ei-olla. Ei-oleminen johtaa aina pahaan, jonkin materiaalisen prosessin tuloksena, täysin vääjäämättä. Oleminen vapauttaa pahasta. Mutta vain hetkeksi, sillä pahan tietoisuus syntyy olemista vasten, sen reflektiona. Paha on olemisen varjo. Paha voidaan asettaa olemisen ulkopuolelle, sitä seuraamaan. Ihmisen vapaa tahto mahdollistaa sen, että oleminen lakkaa ja paha täyttää kaiken. Silloin kaikki on pahaa. Tämä ei kerro mitään Jumalan hyvyydestä, joka sallii valinnan ja tietoisuuden.

GEENI JA MORAALI

Suomalainen mies tulee idästä, mutta suomalainen nainen tulee lännestä. (Kalevi Wiik: Suomalaisten monet juuret, Tieteessä tapahtuu 3/2011)

Lieneekö siis ihme, että suomalainen mies ikävöi kotiin itään, nainen länteen.

"Suomalaiset ovat geneettisesti kauempana unkarilaisista kuin hollantilaisista." (Wiik, 2011)

Genetiikan tutkimuksen ehkä tärkein uusi tulos on se, että ihmisen geneettinen perimä uudelleenmuokkautuu erittäin nopealla syklillä. Kymmenen sukupolven (250 vuotta) takaisesta genetiikasta on jäljellä 0.1%. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että genetiikka voi jollakin alueella olennaisesti tuhoutua ja tai vastaavasti olennaisesti vahvistua muutaman, esimerkiksi kolmen, sukupolven aikana, riippuen siitä kuinka paljon geneettistä vaihtoa on ja onko vaihto aistillisesti ja terveydellisesti voitollista vai tappiollista.

Jälleen kerran yksi kysymys lisää Neuvostoliitosta: jos järjestelmä oli niin kamala kuin nykyiset venäjäntuntijamme kilvan todistavat, miksi Nevski Prospekt näyttää siltä kuin näyttää (ihmisgeenien maailmanpankin kultavarasto... vai pelkkä näennäisyys, Buddhan nauru...?)...

QUANT

keksi minihameen, joka pelkisti hameenhelman nopean nostettavuuden ja laskettavuuden pelkäksi pyllistykseksi. Kauan sitten skotlantilaiset keksivät kiltin, miesten vastauksen minihameen haasteisiin.

TIETEELLISEN TIETÄMISEN TRAGEDIA

Pelkkä tietäminen ei riitä.

Tommi Uschanov: "Paljon tietävällä on enemmän mahdollisuuksia pettää itseään kuin vähän tietävällä." Tämä on ainoa ja olennainen ero.

Kaikkitietävien tragedia: joka ehdollistaa toimintansa tieteellisen tietämisen varmuuteen, ei voi milloinkaan saavuttaa tietoisuuden ensimmäistä tasoa.

Vääntelehdin yöllä sängyssä ja tunsin paniikkikohtauksen lähestyvän. Tuli mieleen vetää naamaan kolme diapamia, mutta diapamit olivat lopussa. Kävin lattialle istumaan ja keskityin. Tein Sahaja-joogan yksinkertaisen liikesarjan kaksi kertaa. Kummallakin kerralla liikesarjan lopuksi käsi päälaella tunsin niin sanotun "kundaliinienergian" nousevan ja näin suljettujen silmäluomien takaa jonkinlaisen valoahohtavan värisevän kanaverkkoaidan. En nähnyt hitaasti avautuvaa ja sulkeutuvaa sarvikuonon silmää.

Puolen tunnin kuluttua kävin vuoteeseen. Olin täysin rauhallinen. Sain nopeasti unen ja nukuin hyvin.

SYDÄMEN KUSTANNUSARVIO

Lev Tolstoin isä oli kirjailijan itsensä mukaan sellainen huumoriveikko, että kykeni muuntamaan minkä tahansa asian retorisesti joko hillittömän hauskaksi kaikkia kansallisuudesta riippumatta vedetsilmissä naurattavaksi vitsiksi tai kammottaviksi naiset ja lapset pyörryttäväksi, vanhusten sydämet pysähdyttäväksi tragediaksi.

Näin ennen. Modernissa maailmassa meillä kuitenkin on absoluuttisia tragedoita, joita kukaan ei saa käännettyä vitsiksi kuin psykopaateille. En tiedä onko sellaista sydämeniloa, jota kukaan ei onnistuisi hauskasti pilaamaan.

16.5.2011

TOIMINTAVIIHDE

on sitä, että ihmiset pakotetaan myös tekemään jotakin: ei riitä, että he vain paneskelevat. > orjalaitoksen kehittäminen

13.5.2011

KUUNTELIN PLATONLUENTOA HULLUKSITULEMISEN KYNNYKSELTÄ

Huh! Rankka kokemus kuunnella henkilöä, joka on 56 vuotta tutkinut Platonia ja joka ei sano sanaakaan siitä mikä Platonissa on olennaista. Itseasiassa niin rankka, että meinasin pyörtyä ja jouduin poistumaan tilaisuudesta kesken. Saatuani lasin vettä kuuntelin tilaisuuden keskustelua sermin takaa. Professori itsekin auliisti myönsi, ettei ole ainakaan platonisti. Hän muistutti tavattomasti ulkoisesti isoäitini nuorempaa veljeä, puhetapa ja -ääni oli niin samanlainen, että sermin takaa olisi voinut erehtyä. Kuunnellessani monipolvista ja täysin toissijaiselta tuntuvaa kysymystä Pitojen kerrontarakenteesta viimein päätin, että mieltäni (melko tavalla) painavat kysymykset Platonista eivät olisi tilaisuudessa tarpeellisia tai ainakaan toivottavia. Ihminen jonka mieltä todellisuutta koskevat kysymykset raatelevat öin ja päivin ei ikimaailmassa kykene lähestymään oppineiden piiriä.

NÄLKÄLAKKO AINOANA MAHDOLLISUUTENA

Jokainen meistä tuumii jokaisena elämänsä aamuna: olenko minä hullu, vai onko koko luomakunta hullu?

Selviämme kuitenkin arjesta. Ja juuri tämä loputon tuska saa meidät päätymään kreikkalaisten tavoin joka päivä uudelle epäloogiseen umpikujaan "nous".

Hei, olemme täällä, onnistuimmepa juonittelemaan kuolematta edes tämän hetken. Pakenimme Siperian kautta avaruuteen, ja vasta kun onnistuimme todistamaan oman käsittämättömän ja virheellisen olemassaolomme vajosimme ylpeänä jokaista elollista ja elotonta luontokappaletta vainoharhaisesti mulkoillen nälkälakkomme aliravitsemuskuolemaan.

Sydän ei pysähdy, sielu on kuolematon.
Sairauksien äärettömässä moninaisuudessa on täydellinen terveys vaikea todistaa.

GOOGLERUOUDEN VALOISA TULEVAISUUS

Matematiikan perusta ei ole logiikassa vaan poetiikassa. Poetiikka on intuitiivista paloittain määriteltyä logiikkaa samassa mielessä kuin Poincaren intuitio ja aika matematiikassa.

Kunhan internetin hakukoneet vähän vielä kehittyvät voidaan tehdä esimerkiksi tällaisia hakuja:

(10og +ter+, +kukon+, +hitty+)
(20ug +oida+, +isia, +akuj+)

Eli esim. 10 tai 20 sanan keskinäisessä läheisyydessä, järjestyksessä tai epäjärjestyksessä, seuraaavat sanat, katkaistu alusta, lopusta tai sekä että.

Ja seuraava vaihe: maailman materiaalisuuden internet, universumin hakukone. Voitte hakea jokaisen pipon, kattolaudan, siittiön ja pääreen, myös menneiltä aikakausilta ja toisista maailmoista, kollaasiteoksenne raaka-aineeksi, olkaa hyvä.
Varma voi olla vain siitä että rakastaa.

BLOGGER SEKOILI?

Olisiko eiliset sekoilut (kirjautuneena Bloggeriin väärällä tunnuksella... uloskirjautuminen mahdotonta) johtuneen Bloggerin omista ongelmista? Ainakin palvelu oli tänään poissa käytöstä. Kaikki eilen kirjoittamani, kommentit ja merkinnät, ovat kokonaan kadonneet.

(Puoli tuntia myöhemmin.) Hetkinen, merkinnät ovat nyt palautuneet, mutta kommentit ovat edelleen kadoksissa.

11.5.2011

VERTAILEVA JOUKKUEURHEILUTUTKIMUS

Kun katselee Youtubesta Krutov-Larionov-Makarov-ketjun työskentelyä hiipii jälleen kerran mieleen epäilys siitä minkä verran ja miten oikein Neuvostoliiton historia on meille kirjoitettu. Ero nykyjääkiekkoon on ratkaisevan valtava. On kummallista, että esimerkiksi olympiakisojen ja MM-kisojen aikaan ei näytetä pelien väliajalla vanhoja klassikkopelejä, joihin tiukasti vertaamalla voisi saada käsityksen ihmiskunnan ja urheilulajin tämän hetkisestä tasosta -- lajin mahdollisesta alennustilasta.

Urheilun filosofinen merkityshän on siinä, että se osoittaa objektiivisesti ihmislajin psykofyysisen toiminnan äärirajat ilman että toimintaan sisältyy pakko rikkoa toisten tekemää työtä (vrt. sota).

TIEDON ANTAMINEN

Universumin sisältä kukaan ei voi antaa mitään perustaa, jota me emme itse voisi saavuttaa.

Ulkoavaruuden vierailijat kuvataan eroottisesti surkastuneiksi suuriaivoisiksi olioiksi. Kysymys ei ehkä ole loogisen ajattelun ja sopusoinnun vaan pikemmin vankeuden edellyttämän juonittelun määrittämästä evoluutiosta.

Ulkopuolinen elämä voi kenties opettaa uusia selviytymispetoksia, mutta totuuden etsimisessä se tuskin voi auttaa.

10.5.2011

NOUS

ei kenties ole todistettavissa tämän maailman, tai universumin sisältä. Se on vain aistittavissa, keskusteltavissa, huomioitavissa, havaittavissa subjektiivisesti, ja pääteltävissä intersubjektiivisesti jaetuista havainnoista.

Nous on biologisen elämän aksiooma. Yksinkertaisimmasta eliöstä monimutkaisimpaan tietoisuuteen.

Nous on dialektiikan perusta. Dialektiikka on nousiin perustuvan logiikan ja johonkin muuhun perustuvan logiikan välistä vuoropuhelua.

CANTOR JA GOOGLISM

Ei ole olemassa hakukonetta, jolla jokainen puu, jossa esiintyy ominaisuus "neulanen" voitaisiin etsiä ja listata. Voimme kuitenkin kuvitella, että sellaisia puita on paljon. Muttei äärettömästi. Ellei ole äärettömästi maaplaneetan kaltaisia planeettoja, joilla kasvaa havupuita.

Internetin hakukoneella saamme esiin yksinkertaisesti joukon lauseita, joissa esiintyy sana (ominaisuus) "neulanen" kirjoittamalla sana hakukenttään. Vaikka hakutulos olisi täydellinen Internetistä, se on käytännössä äärellinen, koska Internet on äärellinen. Internet ei sisällä kaikkia lauseita, joissa sana neulanen esiintyy. Sieltä puuttuvat lauseet, joita on joskus käytetty ja lauseet joita ei ole koskaan käytetty. Vain jälkimmäinen lausejoukko on ääretön.

Googlerunous voi hyödyntää yhtä lailla äärellisiä kuin äärettömiä sanajoukkoja, koska sanat joka tapauksessa suodattuvat mielikuvituksen (äärettömän automaatin) läpi.

GURDJIEFF JA AVARUUSTONTUT

Gödelin epätäydellisyyslause koskee myös avaruuden mahdollisia tuntemattomia älyllisiä elämänmuotoja. Varmin skeptinen argumentti on tämä: jos UFO olisi haaksirikkoutunut jonkin valtion alueelle, ja vaikka asia olisi onnistuttu pitämään täysin salassa, pitäisi tuon valtion teknologisen etumatkan (re-engineering UFO) olla huomattavasti suurempi kuin nykyisin tunnetut erot osoittavat. Seuraavaksi tietysti täytyy kysyä, mitä strategista tarkoitusta kosminen huuhaa ja UFO-tarinat palvelevat?

Eräs vastaus on tämä: Marxin teorioiden keskiössä ja niiden motivaatiomoottori on sosiaalisen vieraantumisen käsite. Jos sosiaalisen vieraantumisen käsite (sen looginen perusta) saadaan murenemaan, Marxin koko muu teoria murenee moraaliselta kannalta. Käsitettä voidaan horjuttaa luomalla tulevaisuusfantasioita, joissa ihmiskunnan äärimmilleen vieraantunutta tulevaisuutta -- elämän sairasta psykopatologisen helvetillistä monimutkaisuutta -- ihannoidaan. Mutta tällä on vaara jäädä vain fantasiaksi. Siksi tarvitaan myös jotakin olemassaolevaa ja objektiivista esikuvaa fantasian tueksi. Pienissä vihreissä miehissä ei nähdäkään enää vihreän ihon iljettävyyttä vaan valtavien, ihanteellisen kompleksisten aivojen esikuvallisuus -- aivojen, jotka ovat avuksi siinä elämänmuodon sadistisen piinaavan kompleksisuuden helvetissä, jota kohden ihmiskunta himokkaasti kulkee. Paratiisi on juuri tämän loogisen tautologiahelvetin vastakohta juuri siinä, että vain paratiisissa perusasiat, kuten seksuaalisuus, ovat selkeitä ja yksinkertaisia. Eihän totuuden ymmärtäminen vaadi ollenkaan laskentaa, vaan se juuri niin kuin Wittgenstein totaa, on jotakin mistä ei voi puhua... jotakin mikä on suoraan aistittavaa ja sisältyy kreikkalaisen filosofian käsitteeseen nous.

Jos ihminen olisi vapaammin ja rehellisemmin ilmaissut taiteessa ja kirjallisuudessa seksuaalisia käytäntöjään ja asennoitumisiaan, ihmiskunta olisi tajunnut jo satoja vuosia sitten, millaista energian haaskausta on olla järjestämättä seksuaalisia käytäntöjä sujuviksi, mutta järjestellä kaikkea muuta. Homoseksuaalisuuden alkuperäinen merkitys on juuri sen logiikassa: se vastaa järkevästi ja energiatehokkaasti heteroseksuaalisten käytäntöjen hillittömään järjettömyyteen. Mutta löytäessään perustan nopealle energian vapauttamiselle (esimerkiksi tieteeseen ja luovaan työhön) homoseksuaalisuus kadottaa jotakin olennaista: se kadottaa uusiutuvuuden. Homoseksuaalisuus nimittäin on itsessään uusiutumaton energiavara. Tämän yllättävän homoseksuaalisuuteen liittyvän järjettömyyden edessä täytyykin lainata jotakin heteroseksuaalisuuden puolelta: synnyttäjää.

Ja näin on siis kulunut jo vuosisatoja ellei vuosituhansia. Tämä on totuus íhmiskunnasta.

Edelleen jää jäljelle eräs kysymys -- kysymys jota Sokrates ei milloinkaan esittänyt: kumpi saastuttaa lopulta enemmän, uusiutumaton vain uusiutuva energiamuoto? Äkkiseltään näyttää siltä, että uusiutumaton ei saastuta äärimmäisessä tehokkuudessaan ja loogisuudessaan lainkaan, mutta uusiutuva saastuttaa mielettömyyksiin asti. Ydinvoiman opetus -- onnettomuuksien opetus -- on kuitenkin tämä: jos reaktori pääsee kerrankin luisumaan pois hallinnasta ja radioaktiivisuus leviämään ympäristöön (yleiseen tietoisuuteen), siitä seuraava tietoisuuden katastrofi saastuttaa enemmän kuin koko historian aikana on säästetty luovan energian hinnassa.

"En pysty implantoitujen piraattien tavoin ratkaisemaan ongelmaa liittymällä Vasemmistonuoriin tai muihin vakaumukseni vastaisiin naisvaltaisiin viiteryhmiin, joten ainoaksi rationaaliseksi vaihtoehdoksi jää kumppaninetsintäprosessin laajentaminen myös miespuolisiin." Wareborg
Millä tehokkaimmin näyttää mistä kana pissii.
Stephen Flopin tapaus herättää mm. seuraavan kysymyksen: kannattaako valtion X armeijan rekrytoida kenraalit kovalla hinnalla vihollisvaltion Y armeijasta, vaikka Y:n kenraalit ovat pätevimpiä? Tekevätkö kiinalaiset näin?

LOGICOMIX

on epäilemättä uraauurtava sarjakuvateos. Kysymys on tiedon tehokkaasta esittämisestä miellyttävällä ja tutulla tavalla. Kirjalla on selvä henkinen yhteys David McCandlessin mahtavan Tieto on kaunista -teoksen kanssa. Kumpikin vastaa nerokkasti samaan kysymykseen: vaikka meillä on tietoa (Wikipedia, Internet), miksi me emme kuitenkaan näytä tulevan tietoisiksi: viihde, tautologia, turhan toisto, friikkailu, yksinkertaistaminen, monimutkaistaminen, temppuilu ja henkilönpalvonta ylirasittaa mielemme yhä uudelleen?

Logicomix osoittaa, että todellista viihdettä on vain täydellinen vapautuminen viihteen sisällöistä: biologisen elämän vastaisesta totaalisesta sodasta. Logicomix käyttää viihteen keinoja vailla mitään persoonallisia kohosteisuuksia, mutta korvaa elämänvastaisen sisällön hätkähdyttävän tiiviillä ja olennaisella asialla. Kun tarina sisältää tietyssä suhteessa abstraktia ja konkreettista ainesta, voittaa sarjakuva sekä elokuvan että kirjan. Elokuva on sidottu ennaltamäärättyyn aikaan, joka ei mahdollista pysähtelyä, palaamista ja pohdiskelevaa etenemistä. Teksti takeltelee kohdissa, jotka ovat liian abstrakteja ja vaativat pätevän esimerkin kuvittelua, jonka sarjakuva voi luoda tarinataustaksi ohimennen.

Esimerkki: Vaikka lyhyt wikipediakuvaus Alan Turingin homoseksuaalisuudesta kertoo homoseksuaalisuuden luonteesta ja historiasta yleensä enemmän kuin vuosikymmeniä jatkuva keskustelujen ja tutkimusten seuraaminen, Logicomix saattaa esittää asian vieläkin ytimekkäämmin. Jos tarkkoja ollaan, rangaistavaa ei koskaan eikä missään ole ollut homoseksuaalisuus sinänsä, vaan ainoastaan asian julkituominen, myöntäminen.

"Tärkeitä ovat vain asiat joista ei voi puhua (loogisesti)."

"Raha turmelee. Siksi kaikki rahat on annettava niille, joilla jo on ylenmäärin rahaa." Ludwig Wittgenstein / Logicomix

Logicomix kertoo tarinan asioiden palvojista, joista tulee henkilönpalvojien kohteita. Henkilönpalvonta on aina haitallista, varsinkin tieteessä ja taiteessa, koska se johtaa muodon palvontaan joka päivä elävän sisällön kustannuksella. Halu, siitos ja Hermes, eivät ole yhtä kuin mimeettinen halu, siitos ja Hermes.

9.5.2011

POTENSOINTITERMI

Otetaan jokaisesta perheestä, kylästä, kansakunnasta, rodusta, valtiosta, maanosasta, planeetasta, uskontokunnasta, aurinkokunnasta yksi loogikko ja muodostetaan heistä loogikkojen ryhmä. Logiikkalogiikka on logiikka, josta he pääsevät täydelliseen yksimielisyyteen.

Vastaavasti runousrunous, historiahistoria, fysiikkafysiikka, biologiabiologia, taidetaide...

LOGIIKKALOGIIKKA

Se mikä on Wittgensteinille maailmankuva, on Sheldrakelle morfogeneettinen kenttä. Se on paikallislogiikan kiinteä tai liikkuvassa tilassa oleva perusta, joka voi nojata esimerkiksi aineelliseen, kansalliseen ja valtiolliseen. Voi olla myös maailmankuva, joka ylittää paikalliskentän. Sellaisen maailmankuvan logiikan perusta on jokin yleisempi, logiikkalogiikka*: kaikelle biologiselle elämälle yhteinen, välttämätön ominaisuus. Maailmankuvat ja niiden yhteentörmäykset ovat loogisten mannerlaattojen (joskus vain saarien tai pelkkien pelastuveneiden) koettelua.



* Romanttinen pontensoititermi. Vrt. antiperspirantti -> dödö, ruotsi kuollakuolla -> tappaa kuolleen löyhkä.
Tyttö ja poika etenevät rinnakkain ostoskeskuksen pitkää käytävää. Tyttö pitää kättään koholla pojan suuntaan kämmenpuoli ylöspäin, poika napsuttelee tasaiseen tahtiin luotaantyöntäviä luunappeja tytön alati uudelleen nousevaan kämmeneen.

Liikennevaloissa tyylikkääseen pitkään popliinitakkiin pukeutuneen varakkaan näköisen etelämaalaisen nuoren herran käsi alkaa nykimään oudosti takintaskussa. Se johtuu ilmeisesti kerjäläismuusikoista. Seuraan miestä huvikseni jonkin matkaa. Hiljaisella kävelykadulla hän nykäisee ilmaan pari nopeaa heil Hitler -tervehdystä.

Mies ostaa katuravintolan turkkilaisilta seitsemän euron pitsan. Hän latoo maksun taskustaan kolikkoina. Kun pitsa valmistuu, hän pyytää leikkaamaan sen. Leikkaaminen maksaa kaksi euroa, sanoo myyjä ilkeästi hymyillen. Miehellä ei ilmeisesti ole kahta euroa. Sen sijaan hän sanoo: En ainakaan persuja äänestänyt. Turkkilainen antaa pitsalaatikon. Sylkäisee miestä kasvoihin ja sulkee nopeasti myynti-ikkunan. Mies poistuu rauhallisesti kasvojaan paidanhihaan pyyhkien. Itse mietin hämmentyneenä: ovatko persujen äänestäjät kenties saaneet joskus nähdä ja kokea jotakin vastaavaa? Vai onko tämä vain asioiden peruuttamaton ja vääjäämätön lopputulos.

8.5.2011

Kaikki ideat ovat hyviä, kunhan niihin suhtautuu leikkimielellä, syvästi ja ilman ironiaa. Kaikki ideat ovat potentiaalisesti haitallisia, jos niihin suhtautuu vakavasti, liian kevyesti.

7.5.2011

MAALAUKSEN PERUSTA ON KANKAASSA

Tietysti Russell tajusi ettei logiikan syvin mahdollinen perusta ole missään matematiikassa tai aksioomassa, vaan kosmoksen taustakankaassa, kultaloimessa, joka on koko universumin kaiken elollisen joukon ainoa jaettu ominaisuus. Toisaalta siis sielun yhteistiedossa (nous), toisaalta universumissa.

6.5.2011

YLI-IHMINEN ON NIETZSCHEN OPPONENTTI

Että osaa valehdella, niin kuin mustarastas tai satakieli keväällä valehtelee puussa, saamatta itse mitään iloa tai hyötyä. Kaikki on pahaa, pienimmästä hiukkasesta suurimpaan organismiin, kaikki absoluuttisen pahaa paitsi. Paitsi ihminen, joka ilman tietoa ja varmuutta mistään, tunkeuduttuaan rennosti ja tietoisesti jokaisen helvetin pohjakuonasta läpä, on päättänyt yrittää olla hyvä. Pelkästä ylpeydestäkö? Kenties. Saamatta mitään iloa tai hyötyä; ei se ole sen vaikeampaa kuin olla paha; vain täysin hyödytöntä.

KATEGORINEN TOIVOMUS

Se että tutkii itseää äärettömän kriittisesti iät ja ajat ei valitettavasti velvoita toisia koskaan edes aloittamaan samaa.

TOTUUDEN ALKU ON

valheen loppu(tulos): aidon ja tehokkaan yhteistoiminnan mahdollisuuksista erottu yksilö. Tehokkaan yhteistoiminnan aluetta kutsutaan enkeliksi. Enkeli on koodekki, joka säästää eniten tilaa.
Ihminen (minussa) tekee kaiken päinvastoin kuin enkeli. Turha vihata ihmistä, mihinkäpä se siitä katoaa. On vain joka hetki väisteltävä katkeruutta.

PIENI KIRJANEN KATKERUUDEN VÄLTTELYSTÄ

Voisi olla itsekunnioituksen rippeet säilyttävää pyhittää loppuelämä tällaisen laajuudeltaan 20-40 sivuisen teoksen laatimiselle. Katkeruus on laaja aihe, siitä ja sen voimalla on lapsellisen helppo kirjoittaa 20 000 liuskaa timantin kovaa proosaa. Vaikea on olla tekemättä sen voimalla yhtään mitään. Kaikista vaikeinta on olla kokematta koko tunnetta. Jos on tosissaan yrittänyt jotakin riittävän mahdotonta, hiipii katkeruus kaikista sielun hiushalkeamista. Maailma ei muuttunut, ainoastaan paljasti itsensä. Kauhua tuntemasta vapauttaa vain sopimusasiakirjojen allekirjoittaminen Saatanan kanssa. Ne ovat pysyvästi levällään, niihin kaikki maailman käytännölliset ja tietoteoreettiset ongelmat ratkeavat. Ehdot ovat liian kovat vain rehelliselle. Sille, jonka on hylättävä tajous lopullisesti ja onnistuttava kirjoittamaan pieni kirjanen, uskottavasti itselle.
Vankilassa sanotaan rosvoja enemmistöläisiksi ja vartijoita vähemmistöläisiksi. Syyttömiä ei tunnusteta olevankaan.

5.5.2011

Kuluttamista pahempi rikos biologista elämää vastaan on säästäminen.

Me saamme todellista nautintoa siitä ettemme kuluta emmekä säästele.

Uusiudumme, puhdistumme ja rikastumme äärettömästi joka hetki.

ÄÄRIMMÄISEN SIELUNNAUTINNON VÄLTTÄMÄTÖN SEURAUS ON EKOLOGISESTI KESTÄVÄ ELÄMÄNTAPA

Imperiumien kaiken filosofian lähtökohta on tämä: maksimaalinen sielunnautinto ja ekologisesti kestävä elämäntapa täytyy olla erottamattomat.

Periferiassa ei tosissaan etsitä enempää täydellistä nautintoa kuin kestävää elämäntapaa.

4.5.2011

ARPAJAISET

harjoittavat täydellisen sattumanvaraisuutensa raivostuttavuudella kestämään tosielämän paljon raivostuttavampaa harkittua epäoikeudenmukaisuutta ja itsetuhoista ilkeää sadismia.

SOSIAALINEN VIERAANTUMINEN

on yhteisöämme yhä täydellisemmin määrittävä käsite, joka on yhä useammalle yliopisto-opiskelijalle -- kenties juuri tästä syystä -- hämärä tai kokonaan tuntematon.

On olemassa keskeisiä yksilön ongelmia, joita ei voi ratkaista toisista yhteiskunnan jäsenistä riippumatta tai heille valehtelematta. Aidon ja tehokkaan yhteistoiminnan mahdollisuuksista erotetun yksilön voimattomuudesta syntyy sosiaalinen vieraantuminen. Sosiaalinen vieraantuminen koskettaa kaikkia, mutta siitä kärsivät eniten ne, jotka eivät pysty korvaamaan elämänsä keskeisiä ydinsisältöjä ja koko tunnemaailmaansa kuluttamisen korviketoiminnoilla.

On mielenkiintoista, että nykyisin tällaisesta asiasta pitää muistuttaa yliopiston käyneitä ihmisiä.

Vaikuttaa siltä, että yliopisto-opinnot venyvät ja muuttuvat vaikeiksi, ei sen takia että opetussisällöt olisivat vaikeita, vaan sen takia, että opetussisällöt eivät ole toden mukaisia, ja ihmiset vaistoavat sen.

JOS TÄMÄ BLOGI JOSKUS TOIMITETTAISIIN KIRJASARJAKSI

laittaisin ehkä nimeksi:

Miten varmentaa, ettei Kurt Schwitters ole natsi, ja muita kirjoituksia.
13200 sivua, 52 osaa.
Kuolleella on täydellinen keskittymiskyky, muurahaisten mukavuusalue maan povessa. Miksei kukaan kunnioita vieraantumisen omaperäisyyttä, olemisen unohoonvaipumisen omaperäisyyttä.

3.5.2011

MAAILMAN PAHUUDEN VALITTELU

On olemassa erityinen Nietzschestä lähtevä runouteen liittyvä hengenjuonne, johon kuuluu niin toista maailmansotaa edeltäneen suomalaisen runoilijapolven keskeinen osa kuin sen jälkeenkin monet, varsinkin niin sanotut 90-lukulaiset.

Tämä juonne on eräänlaista romanttisen kärsimyksen hienovaraista parodiaa, jossa maailman pahuuden valittelu ei sisällä sen toteamista puhujalle itselleen ikävänä tilana, vaikka ehkä runon lukijoille ja muille orjille valitettavana tilana. Puhujan ääni on vallan ääni, Saatanan ääni, Pohjolan isännän ääni, hiillostajan ääni, maailmanlopun ääni, joka puhuu lakkaamatta äärettömästä kärsimyksestä, ei omasta vaan toisten kärsimyksestä, mutta ovelasti minä muodossa.

Juuri tähän perustuu vaatimus runouden vahvasta minäkeskeisyydestä: vaaditaan että runouden puhujalla on oltava oma ääni, nimittäin Saatanan oma ääni. Siitä puuttuu kaikki sielun tuntema ilo, jonka sielu ilmaisee äänten moninaisuudessa.
Älä nosta käsiäsi ylös. Älä sano mitään voitonvarmaa.
Ei ole olemassa sellaista ilmiötä kuin "viihde" tai "viihdeteollisuus". On vain totaalinen sota ja sen ehkäiseminen, eli korkeataide.

KIINALAINEN STRATEGIA

Isaac Friedbergin elokuvan Куколка (1988) pääväittämän mukaan länsimainen pornoteollisuus, varsinkin saksalainen ja yhdysvaltalainen porno, luotiin 1970-luvulla moraalisen informaatiosodan aseeksi Neuvostoliittoa vastaan. Kaikki ensimmäiset naispornotähdet olivat taustaltaan itäeurooppalaisia tai venäläisiä. Moraalinen haavoittuvuus toisaalta osoittaa Neuvostoliiton täydellisen uskonvaraisuuden... eikä kukaan kai voi kiistää, etteikö tuossa uskonnossa ollut jotain epäilyttävää, toimimatonta, kenties sairasta.

KUKA ON PROFEETTA

Jätkä on eläin, mutta Markus on profeetta. Minä ilmestyn Pekka Homer Himaselle näyssä. Profeetta Joonan haudalla arvellaan sijaitsevan kukkula. Kuriiri Vesa Närvänen on Profeetta: ystävykset vuosikymmenien takaa julkaisivat joulukuussa pitkäsoiton Hautakiviä Tuulessa. Kun en ole profeetta, sinäkään et ole profeetta, vaan Jumalan Sanan selittäjä kuten minäkin. Suurena virheenä en pidä sitä, että prosentuaalisesti hieman erehdyt. Ilman ihmeitä ei olisi erehdyksiä. Imaamit ovat vain ihmisiä. Mahdi on vain Eliaan inkarnaatio. Jumala ei ole oma profeettansa, eikä Jussi Halla-aho ole profeetta kuin enintään muslimien mielestä.

FASISMI JA ENKELIEN LAULU

Fasismi on äärimmäisen sosiaalisen vieraantumisen ilmenemismuoto, samaa sarjaa kuin prostituutio. Onko tämä sielunhajoamispiste ihmisen evoluution kannalta tarpeellinen: onko tarpeellista tulla menettämisen kautta tietoiseksi lajin evoluutiota ohjaavista morfogeneettisistä kentistä ja mystisestä sielunorientaatiosta?

Fasismin möykkä ei hiljene kuin laulamalla. Suuret uljaat demonit tulivat uneeni ja voimakkaalla vakavalla laulullaan lauloivat henkeni puhtaaksi. Laululla, jolla oli vain yksi tarkoitus: suojella sielua.

2.5.2011

POLITIIKAN SISÄLTÖ

ei voi todellisuudesta erota logoksen sisällöstä. Populistipuolueen on aina käännettävä takkinsa irrationaalisista vaalilupauksista rationaaliseen toimintaan. Tämän tekee selväksi esimerkiksi tämän päivän Ilta-Sanomien avaussivun Jukka Tennilän kolumnianalyysi.

Todellinen muutos ei siis piile politiikassa, vaan rationaalisen ja irrationaalisen perustan muutoksessa. Aito jälkirationaalinen voidaan saavuttaa vain rationaalisen etenemisen avulla, ja ilman hyppyä. Jos joudutaan hyppäämään, jälkirationaalinen jää näennäiseksi -- yhä edelleen subjektiivisen ja intersubjektiivisen kokemuksen varaiseksi, siis pohjimmiltaan uskonvaraiseksi. Onhan maailmanuskonnoilla aina ollut vankka intersubjektiivinen kokemusperustansa mystiikassa -- mystisessä kokemuksessa, joka voidaan aina uudelleen ja uudelleen kiistää, täsmälleen samoja buddhalaisten munkkien (ja länsimaissa Nietzschen) luonnostelemia työvälineitä käyttäen.

TULEVAISUUDEN ENNUSTAMISESTA

Proletaari on se joka kykenee aktuaalisesti ihmeiden tekemiseen. Ilman ihmeitä (luonnon- tai ihmisluonnonlakien ylittämistä) tulevaisuus olisi täysin ennustettava.

TYÖN PYHYYS

Proletariaatin työn päämäärä on valon edellytyksien luominen. Tämä voi olla mahdollista vain jos vieraantuminen täydellisesti vältetään. Nerodervissit ovat proletariaatin etujoukko ja nerous on proletariaatin ominaisuus, koska nerous tuottaa eniten fyysisenä organismina hyötyä valolle (fysikaalisesti ja käytännöllisesti, ei vertauskuvallisesti). Nerot ovat aina useamman sielun muodostamia sidoksia. Valo ei koskaan ole minkään vertauskuva. Jos haluaa tietää, onko se mitä tekee "oikeaa työtä", on tarkasteltava sitä, miten näkyvän valon puhtaasti fysikaalinen luonne työn huoneessa ajan myötä muuttuu.

1.5.2011

OPPI SIELUN VALINNASTA

Useimmat lapset kenties yrittävät valita itselleen mahdollisimman rakkauteenkykenevän emon ja siittäjän. Jotkut kenties epäonnistuvat tässä valinnassa. Jotkut kenties valitsevat tahallaan oudosti.

PARSIFAL

on Richard Wagnerin yritys sanoa: "Hyvä ihminen, älä sentään heittäydy naurettavaksi, täytyyhän sinun onttouttaan kumisevan yli-ihmisesi ensin syntyä jostakin."
Ihmisen arvo mitataan vain yhdellä parametrilla: miten totaalista on hänen kärsimyksensä siitä paratiisista jonka hän nyt ja joka hetki menettää.
Bruno K. Öijer, hyvin vapaasti mukailtuna

ANTIPOLITIIKAN YDIN

on työn pyhyys. Kaikki joiden työ on biologista elämää suojelevaa, kaikki joiden työ kohdistuu valoon, ovat mahdollisia yhteistyökumppaneita. Poliittista poissulkevuutta ei tarvita. Elämän säilyminen on yhteinen etu ja jaolliseksi muodostuu itse elämän muoto. Erilaisuus muodostuu yhteistyöasetelmassa vahvuudeksi, koska se lisää pooliin aina jonkin tietoisuudelle välttämättömän osatekijän, joka ilman erilaisuutta menetetään. Siksi lajit ovat itsessään arvokkaita ja tasa-arvoisia. Välttämättömyydet ja muodot ovat tasa-arvoisia, josta seuraa tietty kokonaisuuden osien tasa-arvo. Mieltymykset ja tarpeet ovat hetkellisiä, subjektiivisia, muotoaanmuuttavia ja arvovapaita.

...VAI ONKO MEIDÄN SITTENKIN OSTETTAVA TAKAISIN KIRJAHYLLYIHIMME

jo kertaalleen tavattoman suurella mielihyvällä potetut Nietzschen teokset? Voisiko Venäjän, Kiinan ja Intian muodostamasta hyperimperiumista sittenkin kehkeytyä modernin ylittävä aito antispenglerläinen yli-ihminen, joka ylittää pahantahtoisen ilkeän viihteen geneettisen tuhoutumisen ja tavoittaa luonnotieteen päätepisteen, modernin virhepäätelmän käärmesolmun, ja todellisen olemisen. Voisiko Spenglerin visvainen visio kulttuurien vääjäämättömästä elinkierrosta romuttua ja ylittyä ajattomalla, puhtaan yli-ihmisen kuolemattomuudella ja olemisen tavoittavalla maailmankuolemattomuuydella, maailmanylösnousemuksella, joka ylittäisi valistuksen ja irrationaalisuuden märkivän dialektiikan ja siirtyisi yhtenäisyyden poeettiseen vaiheeseen, joka ei ole enää sivilisaatio.

Sivilisaatioiden ihminen on hengeltään särkynyt antipersoona, jonka kaikkea toimintaa ja ajattelua ohjaa jokin ulkopuolinen, ohjelmoitu uni. Hengeltään särkynyt, se ei ole mitään poikkeuksellista, vaan sivilisaatioiden maailmannormi. Voi olla kiinnostavampaa, että asian tunnustaa se, joka todella on sitä, kuin esimerkiksi näyttelijä, joka "vain näyttelee", mutta oikeasti on muka ehyt -- vaikka siinä eheydessä on kysymys vain sensitiivisyyden, syvyyden ja pyhän hengen puutteesta. Kun tämän tunnustaa ihmiskasvoinen hengenlogos, joka ei enää siedä teeskennellä mennyttä vuosisataa... vaan joka ensimmäisen kerran uskaltaa katsoa tulevaisuuden edellytyksiä helpon maailmanlopun ja mahon urbaaniuden ohi... silloin ollaan yli-ihmisyyden ja todellisen modernin ylittävän Horus-silmän rekonstruktion äärellä.

Yli-ihmisen, kuten jonkun Leo Tolstoin nuoruusmuistojen, hengenilmaus on ehjä. Hän pystyy ilmaisemaan positiivisia tunteita, tunteidensa historiaa, yksinkertaisesti ja tarkasti, aivan kuin nuo tunteet olisivat joitain tarkasteltavia pysyviä objekteja -- resonanssimuotoja joita voi täsmällisesti toistaa ja katsoa. Hänellä epäilemättä on jo hallussaan ihmistunteiden salaisuus -- biologisen elämän säilymisen salaisuus. Ja millä hinnalla se on lunastettu! Tämä pysyväluonteinen henkinen eheys, joka leimaa yli-ihmisen? Maailmanlopun jälkeen tulevan ihmisen, joka on ainoa mahdollinen ihminen, jos laji ylipäätään jatkuu.

Voisiko olla mahdollista että ihminen ylittäisi ja tiedostaisi ihmisyytensä tämän puhtaan, kirkkaan väkivaltaisen pakon edessä? Kun on pakko seurata Kristusta -- nyt kun se ei enää ole vapaaehtoista kenellekään! Voisiko modernin tieteen hämäryyden ja filosofisen loan väistyminen olemisen tieltä olla mahdollista yli-ihmisen rajattomassa rauhassa ja mielentyyneydessä -- totaalisessa kauneudentahdossa ja hyvän idean tieteellisessä tajuamisessa. Voiko dialektinen materialismi, ei vain hyödykkeiden vaan koko elämänmuodon jatkuvana päivittäisenä uudelleentuotantona olla sittenkin mahdollinen? Puhdas ajattelu olemisessa ja työssä sinänsä, täysin materiaalisena alkubuharinlaisena materian itsensäajatteluna. "Oikean työn" perustavuus ja pyhyys olemisen alkupisteenä: maailmanproletariaatti gurdjiefflaisessa hengessä: maailmanproletariaatti miljardin dervissin organisoituna tanssiryhmänä.

Kysyisinkin nyt: onko meidän ostettava Nietzschen teokset takaisin kirjahyllyihimme?

SAMUEL BECKETT: WATT (1953)

Viisi sellaista sivua kuin Beckettin Wattin ensimmäiset sivut riittävät tekemään kirjailijasta kuolemattoman. Luet tyylin, joka selkeydellään, voimallaan ja musiikillisella ainutlaatuisuudellaan uurtuu kerrasta mieleen. Sivut, joita et tule unohtamaan, ja jotka muuttavat ehkä suhtautumista elämääsi, tai ainakin jos harrastat kirjoittamista, ne muuttavat kirjoittamistasi.

(Katsotaanpa nyt hakutoiminnolla, olenko sanonut tämän jo joskus aikaisemmin... ahaa olin.)

Hae tästä blogista

"Käymälässä en käynyt, mutta ostin kokoelman runoja. Eikö se ole yksi ja sama?"
- Kejonen

"Minä puhun hyveestä, en itsestäni, ja kun moitin paheita, moitin ennen muuta omiani."
- Seneca

"käymälässä aamuisin kuolemanjälkeistä peliä"
- Krivulin

Blogiarkisto

Tietoja minusta

svenlaakso (at) yahoo.com