9.5.2020

Jopa on taas vierähtänyt aikaa edellisestä kirjoituksesta. Semmoista "rakas päiväkirja, tänään heräsin, puin ja söin" tyyppistä päiväkirjaa ei jaksanut pitää. Jospa nyt kuitenkin yrittäisi. Vaikka minun ei ole helppoa tunnustaa ventovieraille ihmisille olevani pyöveli.

Nukuin kuin tukki kellon soittoon ja olen ollut todella pirteä koko päivän. Unesta en muista muuta kuin, että suuri hyönteinen oli kurkussani ja yritin nieleskellä sitä alas. Sitkeästi se jatkoi kiipeämistään kohti suuta, kunnes haihtui. Tänään on ollut kiireinen päivä. On ollut suuren valiokunnan kokous. Ja nyt: miksi en saisi vain lösähtää tuoliin tai hierontapöydälle ja kuulla vaikka kertomuksia Kiinasta. Kyllä kai sitä täytyy tunnustaa, että on jo aika vanha kun pitää kaivaa villasukat jalkaan sisällä.

Pieni jännitys on päällä. Olin unohtanut valkeuden katsellessani syksyn raskaita värejä ja tänä aamuna sitten oli valkeus edessäni. Seisoin hiljaisena hämmästyksestä. Äitini sanoi, että minun pitäisi mennä naimisiin. Sitten hän sanoi, että koiramme oli ollut aamulla värikäs. Aloin ihmetellä asiaa, kunnes älysin. On pakko tunnustaa, että moderni ihminen ei ole päässyt lähellekään eläinmaailmaa rakentajana tai suunnittelijana.

Jonna sanoi ettei hän ole koskaan oikein tajunnut mikä Epussa on vikana. Epulta puuttuu vain se jokin vaikka sukujuuret on hyvät. Paljon olisi kehitettävää, mutta ei se raha puussa kasva. Paljon tehtävää, aivan liian paljon. Masentaa tämä ainainen syöminen. Paitsi että, tänään en ole saanut mitään muuta alas, kuin yhden actimelin ja pari lusikallista jugurttia. Uunissa kuitenkin tuoksuu lohikulibiac ja kana-vuohenjuustopiirakka. Kohta päästään herkuttelemaan. Sitä ennen täytyy laittaa viisi tiedostoa kolmeen eri kansioon, täytyy odottaa kuusi kertaa se aika, kun vehje ottaa yhteyttä. Vieläköhän tänään jaksaisi kirjoittaa pätkän koodia? Ehkä yksi metrin mittainen sql-lause? On tämä saatana työmaa. On tämä vaan niin uskomatonta. On helppo tunnustaa itselleen ja muille tuleensa huijatuksi mukaan kansanmurhaan.

Niin ja sanoinko jo, että minulla on jääkaappi makuuhuoneessa? Pilvet lipuvat pahaenteisen hitaasti näiden tapahtumien taustalla. Ulkona näyttää tyystin erilaiselta kuin kevään heleydessä, kesän vehreydessä tai syksyn väriloistossa. Ei silti, hyvää ja onnellista päivää täällä vietetään Louis Armstrongin pyhimysmarssin tahdissa. Tunnustettakoon nyt sekin, että miltei kaikista naisista olen haaveillut.

Veljeni soitti aamulla ja kysyi olenko lukenut Hesarin. Siinä vaiheessa en ollut vielä lukenut. Nyt pitäisi mennä pesemään vessoja, ja sitten taas pesemään vessoja. Olemme Pohjoisen liiton rautainen nyrkki. Tunnustan, että emme ole syyllistyneet rikoslain puitteissa laittomuuksiin.

Eilen kävimme veljen kanssa vähän puskissa. Parin viikon päästä alkaa karhunmetsästys. Jospa tuolle saataisi vaikka kaato niin hyvä olisi. Jos se siitä vaikka innostuisi, tuo velipoika. Tuossa se makaa maassa, toinen käsi kummasti kiertyneenä, kauluri päässä. Ei ole helppo tunnustaa murhanneensa ja raiskanneensa.

Laineet keinuttaa venettä. Päivä on hyvin hiljainen. Monet merenlahdista olivat auki vielä viimeviikolla, eivätkä kaikki rannat ole vieläkään jäätyneet. On vaikea sanoa, mistä on kyse. Tuntuu, kuin katsoisi merta toisen ihmisen silmin. Ihmiskunta on vastasyntynyt. Me olemme kuulleet puhuttavan rakkaudesta. Mutta me emme ymmärrä siitä vielä mitään. On helppoa tunnustaa Kristusta suullaan ja samalla lihalla ja verellä hakata häntä ristille.

Muutaman sadan metrin päässä tiheässä kaislikossa huomasin kirkkaan valon. Se liikkui suurella nopeudella veden pinnalla. Osoitin sitä Marjalle ja Johannalle. He näkivät saman. Ihmettelimme, minkä palokunnan vene täällä tähän aikaan ajelee noin kirkkaat valot päällä. Tunnustan kernaasti tietämättömyyteni - ei sitä tarvitse erikseen paljastaa.

(13.12.2011)

Ei kommentteja:

Hae tästä blogista

"Käymälässä en käynyt, mutta ostin kokoelman runoja. Eikö se ole yksi ja sama?"
- Kejonen

"Minä puhun hyveestä, en itsestäni, ja kun moitin paheita, moitin ennen muuta omiani."
- Seneca

"käymälässä aamuisin kuolemanjälkeistä peliä"
- Krivulin

Blogiarkisto

Tietoja minusta

svenlaakso (at) yahoo.com