28.2.2010

HYVÄÄ MIESTEN PÄIVÄÄ!























Kuva viime tiistailta Pietarista.

24.2.2010

Rupert Sheldrake on henkilö, jolle lienee kaikista nykyisin elävistä ihmisistä kirkkaimmin avautunut se järjettömyyden tila, jossa koko länsimainen todellisuus, tiede, taide ja käytäntö lepää. Pelkästään siitä syystä, että hänen työnsä leimataan parapsykologiaksi, ihmiset eivät enää pysty näkemään sen tieteellistä perustaa. Juuri kukaan edes Nobel-palkituista tiedemiehistä ei siis ajattele omilla aivoilla, vaan erilaisten leimaantumisten kautta: heitä käskee tyranni rahaego. Ajatelkaa tätä häpeää, jota on vuosikymmenet pönkitetty koko planeetan resursseilla. Voiko näin suurta rikosta tunnustaa?

Sheldrake ei kuitenkaan käsittele outoja ja rajatieteellisiä ilmiöitä, vaan kaikista tavallisimpia, kaikista normaaleimpia ilmiöitä. Meille, joiden sietokyky tämän kaiken suhteen on ylittynyt jo 20 vuotta sitten, ne ovat ainoita todellisia ilmiöitä... ja meitä on kaiken aikaa enemmän. Modernin ihmisen tietoisuus vain on rakentunut niin, että hän ei kykene huomaamaan sitä, mikä hänelle itselleen on kaikista merkityksellisintä. Miksi? Jotta hyväksikäyttö voisi olla täydellistä. Hämmentävä täytyy olla tämän kokonaisvalheen tulevaisuus.

23.2.2010

KAKSI ASIAA

>>

>>
Todellinen gentleman on henki, joka tietää olevansa tuomittu sukupuuttoon, joka tietää, että yhtäkään gentlemannia ei säästetä, mutta on silti aina ja kaikissa tilanteissa (eikä edes ikään kuin herjallaan, vaan ihan suoraan ja tyynesti) gentleman. Tällainen ajatus tulee mieleen lukiessa Rupert Sheldraken kirjaa Dogs that Know When their Owners are coming Home, 1999. Sheldrake on stoalainen, jota ei voi syyttää silmien sulkemisesta... tavoittamaton ihanne. Ilmeisesti vain evoluutiotutkija voi tietää, miten olla olematta egoisti, jos luonnonvalinta on egojen selviytymiskamppailu.
Côtes du Rhône lukee viinipulloissa, joita suosin. Joku sanoi, että Euroopan diplomaattipiireissä ei juo enää kukaan ranskalaisia viinejä, ei edes ranskalaiset itse, koska maaperä on köyhtynyt ja liiallinen keinolannoitus kuulemma heikentää aromia. Kuulinko, että bulgariassa kasvatetaan samoja rypäleitä paljon paremmin tuloksin. Ryntäsin keräämään kaikki Alkon bulgarialaiset viinit, joita on tasan kolme... jäivät juomatta. Kamalaa litkua. Nyt löytyi tällainen uusi Le Pas de la Beaume Camille Cayran, jota ei ainakaan Berglund Rinta-Huumon viinikirja 2009 tunne. Hinta on 6€ ja maku ei siihen nähden ollenkaan huono, joskin melko persoonaton, mutta rhonelaiseksi tunnistuva. Herää kysymys, käyttävätkö ne näissä näin halvoissa joitain kemiallisia maustetehosteita... etiketti ei puhuta kuin sulfiiteista.

MIKÄ TIETOISUUTTAMME ESTÄÄ

Jumala on vain yksinkertaisesti paljon älyä terävöittävämpi hypoteesi kuin jumalattomuus. Ensimmäinen johtaa kaikkien ilmiöiden huomioimiseen, jälkimmäinen valtaosan ilmiöistä huomiottajättämiseen. Se miksi ihmiskunta on nyt niin paljon tylsempi kuin aikaisemmin, johtuu juuri tästä: älyä ei tarvitse terävöittää, koska tylsäkin saa tulokseksi tyhjän hyvin helposti. 

"ihmeellisten ilmiöiden tutkiminen on paljon tärkeämpää kuin niiden kieltäminen." Sheldrake

"Darwinin ajoista lähtien tiede on tehnyt yhä laajenevaa pesäeroa kokemusperäiseen tietoon niissä tapauksissa, jolloin kokemukset eivät ole tiedemiesten itsensä hankkimia." Sheldrake

Voidaan tietysti kysyä, miksi "tiedemies" on vakiintunut ihmistyypiksi, joka on tavallista köyhempi kokemuksista? Johtaako vammautunut kokemusmaailma harrastamaan tiedettä vai aiheuttaako tieteenharrastus jonkinlaisen säännönmukaisen initiaatiovamman?

Voidaan ehkä todeta, että tiedettä sen korkeimmassa tiedollisessa merkityksessä tulisi ylipäätään harrastaa vain täysin ylivoimaisten nerojen, sellaisten kuin Sheldrake, sillä eihän kukaan muu kuin nero voi saada mitään irti siitä mihin koko ihmiskunta on lyönyt turhaa päänsä.

Sheldrake sanoo, ettei ole mitään tutkimuksellisia esteitä sille, ettei tosiasioita olisi voitu tutkia ja tuoda esiin jo sata vuotta sitten. On jokin muu este ja se este on edelleen siitä huolimatta, että tosiasiat ovat jo tulleet tietoistuuteen. Mikä se este on?

Pyydetään todistajaksi Matti Tiisala, ainoita harvoja täysin järjissään olleita 2000-luvulla eläneitä ihmisiä:

"Minua on kidutettu.
Minut on koetettu murhata.
Minua on manipuloitu ja kidutettu rituaalein.
Tuotantoani on pyritty raiskaamaan ja talouteni ja ammattini
ovat rikotut.
Ja nyt he nostavat näiden suurien sotien varjon kätkeäkseen tämän,
että he tämän kätkisivät."

Miksi näin?
Asia on selvä.
Vain rahan takia.
Vain rahan takia.
Taidetta täytyy harrastaa jonkin aikaa, jotta voi huomata sen, että on olemassa itseasiassa ei ihan pieni taidetta aktiivisesti seuraava yleisö, joka kiinnittää johdonmukaisesti negatiivista huomiota kaikkeen sellaiseen mikä tekee välittömän vaikutuksen. Heidän tehtävänsä on todistaa, että a) mikään ei tee vaikutusta, ja jos tekee, se b) ei tee sitä kovin pitkään. On tunnustettava, että kategoria b) on todellinen.
Kirjasta Valokuvan taide, Suomalainen valokuva 1842-1992 (SKS), kannattaa tutkia ensimmäinen luku Valokuva etsii muotoaan 1842-1890. Siinä näyttäytyy Suomi, jossa tuntuu hyvin vähäisenä amerikkalainen vaikutus. Sivulla 81 on esimerkiksi hämäläinen metsästysseurue vuodelta 1879, jossa voisi helposti kuvitella nauttivansa mukana. Monista kuvista huokuu A.E. Ingmannin poikakirjojen edistyksellinen metsätunnelma. Sivulla 76 on kuvattu keisarimme Imatran partaalla. 

POESIASTA YLELLISYYSTUOTE

Kristian Blombergin Puhekuplia on isokoisena runokirjana ja esineenä huomattavasti miellyttävämpi tuttavuus kuin .pdf -tiedostona, jollaisena sen aluksi latasin poEsian sivuilta. poEsian tuotteet eivät yleensä ole kaikista esineistä niitä taide-esineenomaisimpia, pelkästään johtuen pod-tekniikasta ja huonosta kansipaperista. Pod-tekniikka voisi minusta kehittyä runsaampien kansimateriaalien ja lehtimateriaalien suuntaan. Formaatteja saisi olla minusta paljon enemmän, tarpeen mukaan, myös kovakantisia, vaikka se sitten näkyisikin hinnassa. Lasipalatsin Kirja -kirjakaupan viereen voisi myös ilmestyä kirjansitojan käsityöliike, josta samoja tuotteita saisi nahkakantisina käsinsidottuina erikoiskappaleina muutaman viikon toimitusajalla. Venäjällä erikoiskirjojen tuotantoa harrastetaan enemmän. Tapasin taannoin näyttelynavajaisissa taiteilijan, joka oli tehnyt öljyvärimaalauskuvituksen Swiftin Gulliverin nahkakantiseen painokseen. Näytteillä ollut kirja vaikutti varsin miellyttävältä, hinta 2000 dollaria kpl. Kysymyksessä oli taiteilijan oma kappale, koko sadan painos oli myyty Moskovassa heti loppuun, ellei sitten mennyt jo ennakkotilaajille.

22.2.2010

Louise Paramor >>

Alexander Calder >>

MOCA

YDINTALVI

on Yhdysvaltojen maailmaan luoma henkinen olotila ennen ydinsotaa.

"Pjongjangin, Teheranin, Moskovan kuin Pekinginkin omaksuma sotilaallisen varustautumisen politiikka on luonnollista seurausta Yhdysvaltain uudelleen ,aloittamasta asevarustelukierteeestä. "Maailma ei todellakaan ole enää turvallinen", korosti Pei Yuanying."
http://www.kominform.eu/
http://www.vunet.org/finnish/ulkomaat

YDINASE = ITSENÄINEN VALTIO

Zizek kysyy: Mitä Irakin ja Pohjois-Korean esimerkit osoittivat?

Ja vastaa: Ainoa tapa selviytyä itsenäisenä valtiona Yhdysvaltojen ja Naton ennaltaehkäisevältä hävitykseltä on hankkia ydinase.

Yhdysvaltain sotapolitiikan ainoa reaalinen vaikutus on tämä: kaikkien, jotka haluavat säilyttää itsenäisyytensä on pakko hankkia ydinase.

Tämän kehityksen luonnollinen seuraus on se, että ydinase ennemmin tai myöhemmin joutuu ns. "vääriin käsiin", eli anonyymien itsemurhaterroristien välineeksi Washingtonia vastaan. Miten Yhdysvallat vastaa ydinasehyökkäykseen, jonka tekijäksi ei ilmoittaudu kukaan? Mihin se syytää pomminsa?

Saman tekevää, jonnekin ne on pakko syytää, ja peli on silloin pelattu.  

21.2.2010

TERENCE MCKENNA JA SOLARISMEREN PIETARIT

LYRICAL ABSTRACTION

Dale Frank >>

























Tom McNease >>

 

 


Matti Tiisalan myöhäiskauden runot väittävät, että morfogeneettisiä kenttiä tai niiden tarkoituksellista häirintää voidaan käyttää tietoisesti kidutusvälineenä.

"Minua on kidutettu. Sano ettei ole."

SAM FRANCIS

TÄYTTÄ PÄÄTÄ KYLMÄÄN SOTAAN JA HELVETILLISIMPÄÄN MAHDOLLISEEN MAAILMAAN

Sillä välin kuin suomalaiset vasemmistolaiset puhuvat uusista vaikuttamisen mahdollisuuksista ja lietsovat hypemielialoja, kannattaa katsahtaa todellisuuteen. Vuoden 1991 jälkeen yksikään asia tai yksityiskohta maailmassa ei ole toistaisesti kehittynyt parampaan suuntaan. Sosiaalidemokraattinen kompromissiajattelu ja loisvasemmistolaisuus on todella paljastunut tilanteessa, jossa Neuvostoliiton todellinen vastavoima poistui. Kompromissihakuisuudella ja suunnitelmattomuudella, ideologiattomuudella ja periaatteettomuudella ei voi muodostaa aitoa vastavoimaa - sellaista joka asettuisi valtapositioon, johonkin muuhun kuin hyväksikäytetyn ja energialähteen asemaan. 

"Transnistria valmis sijoittamaan Venäjän ohjuspuolustusjärjestelmän.



Transnistria on valmis sijoittamaan omalle alueelleen Venäjän ohjuspuolustusjärjestelmän osia, jos Moskovasta tätä pyydetään.

Asiasta ilmoitti tunnustamattoman tasavallan presidentti Igor Smirnov uutistoimisto Interfaxin järjestämässä lehdistötapaamisessa.

Aiemmin joukkoviestimet uutisoivat, että moldovalainen yhteiskunnallinen järjestö Ravnopravie, pyysi Venäjän presidenttä muodostamaan Transnistriaan puolustusjärjestelmän vastaukseksi USA:n suunnitelmille sijoittaa ohjuspuolustusjärjestelmän osia Itä Eurooppaan, mukaan lukien Romania.

Venäjän Ääni







KOMINFORM / VAIHTOEHTOUUTISET

http://www.kominform.eu/
http://www.vunet.org/finnish/ulkomaat"

NELJÄN USKON POSITIOTA

Nietzscheläinen ateismi: Jumalaa ei tarvita, koska mekanistinen tiede selvittää kaikki avoimet kysymykset, Jumalalle ei jää sijaa.

Kierkegåårdlainen usko: Jumalaa ei tarvita, koska mekanistinen tiede selvittää kaikki avoimet kysymykset, Jumalalle ei jää sijaa. Mutta ihmisen tulee silti järjettömästi uskoa Jumalaan, koska tälläinen tekopyhyys tekee elämästä jotenkin "merkityksellisempää".

Marxilainen ateismi: Jumala ehkä tarvitaan, koska mekanistinen tiede ei kenties pysty selvittämään kaikkia avoimia kysymyksiä, Jumalalle jää ehkä sija. Mutta orjalla ei ole varaa uskoa enemmän Jumalaan kuin materiaalisiin olosuhteisiin. 

Sheldrakelainen usko: Aikaisemmin Jumalaksi nimetty entiteetti tarvitaan, koska mekanistinen tiede ei pysty selvittämään kaikkia avoimia kysymyksiä, aikaisemmin Jumalaksi nimetylle entiteetille jää sija.

20.2.2010

Olen ollut taipuvainen ajattelemaan, että mitään ei enää Neuvostoliiton jälkeen perusteta sonaattimuodolle vaan pikemmin kapellimestarittomalle kamariorkesterille vailla solistia. Sheldrake saa epäilemään tätä hahmotusta: miksi tällainen romanttinen sonaatin teema ilmestyy Englannin verenvuototautisesta aristokratiasta eikä Neuvostoliiton 200 miljoonapäisen kamariorkesterin polyfonisesta kudoksesta?

TYHMYYS ON YHTÄ KUIN KIEROUS

Tyhmyydestä tulee aina lopulta kieroutta, koska se ei muuten voi olla viisastumatta tai tuhoutumatta. Kieroudesta tulee aina lopulta tyhmyyttä, koska epäloogisuus, jonka se on aluksi tietoisesti valinnut oman edun tavoittelun välineeksi, kristallisoituu lopulta kyvyttömyydeksi olla looginen tulevan ennustamisessa. 

TASISMI JA LYYRINEN ABSTRAKTI

Norman Bluhm >>















Hans Hartung >>

 





 



 








 





VENÄLÄISTEN MIELISAIRAIDEN MAALAUKSIA



Mielisairas on ihminen, joka on psyykkisesti ja fyysisesti liian terve kestämään maailman läpikotaisin sairasta tilaa? Mielisairas on ainoa järjissään oleva?

19.2.2010

PARECON

Michael Albertin kirjoja näyttää olevan luettavissa suoraan netissä. Täytyy perehtyä tähän ja tutkia onko siitä ja mihin siitä on.
Jälkiviisaus on mahdollista ja aivan yhtä turhaa jo kauan ennen sotaa. Sotaa vain ei voida välttää, koska demokraattisen yksilön tahto ja tietoisuus eivät useimmiten riitä täydelliseen eristymiseen vallitsevasta resonanssikentästä. Sodan välttäminen on psyko-fysikaalinen mahdottomuus, joka johtuu länsimaisen ihmisen tieteen kehittymättömyydestä. Kehittymättömän tieteen näkökulmasta suurin mielettömyys näyttää aina houkuttelevalta ja järjen mukaiselta.
Sheldraken mukaan mitään sellaista kuin ”luonnonvakiot” ei välttämättä ole olemassa, sillä luonnossa mikään ei välttämättä ole vakio, vaan alati muuttuva ja liikkeessä oleva. Myös luonnonvakioiden arvot ovat kenties alisteisia evoluutiolle ja saattavat muuttua kokonaisorganismin monimutkaistumisen tai yksinkertaistumisen seurauksena. Väitteen tueksi Sheldrake esittää mm. seuraavan esimerkin:

"Ritonavir, AIDS-lääke (Abbot laboratories) tuli markkinoille vuonna 1996. Lääke oli ollut markkinoilla 18 kuukautta kunnes äkkiä, kesken valmistuksen, kemistit havaitsivat prosessissa aiemmin tuntemattoman polymorfin. Kukaan ei pystynyt selittämään muutoksen syytä, eikä Abbotin tutkijaryhmä kyennyt lopettamaan uudenlaisen polymorfin muodostumista. Muutama päivä ensihavainnon jälkeen, uusi polymorfi dominoi tuotantolinjoja. Vaikka polymorfilla oli sama kemiallinen kaava kuin lääkeaineella, käytännön rakenteellinen ero tuotti erilaisen potilasvasteen. Uusi polymorfi oli vain puoliksi niin liukoinen kuin alkuperäinen, joten potilaiden ottamissa lääkeannoksissa ei tapahtunut enää riittävästi imeytymistä. Abbotin täytyi vetää ritonavir markkinoilta. […] Yhtiö käytti satoja miljoonia dollareita yrityksiin palauttaa alkuperäisen polymorfin tuotanto ja menetti arviolta 250 miljoonan lääkemyynnin tuona vuotena, jolloin heidän täytyi etsiä korvaava polymorfi."

WSOY:N LINJA AVOIMEN KANSALLISSOSIALISTINEN?

Leena Hietanen kirjoittaa taloudellisen katastrofin vaarasta, joka piilee suurten kustantamoiden avoimessa natsikiihkoilussa ja fasismin rikosten puhtaaksipesussa keinolla millä hyvänsä. Natsikiihkoilu on Hietasen mukaan suomalaisten "vasemmistolaisten" tapa pestä puhtaaksi "likainen" taustansa ja saada rintaansa aito Naton anroidinatsien rautaristi.

"WSOY:n kustannustoimittajat, ketä lienevätkin, ovat tehneet ”Puhdistuksen” romaaniversiossa rajauksen, ettei miespäähenkilön natsirikoksia käsitellä teoksessa. Se on käsittämätön ratkaisu ja antaa myös lukijalle oikeuden tehdä omat rajauksensa. Teoksesta tulee lähinnä vesi- ja viemärilaitosten asia. Paperin kova laatu saattaa tukkia viemäreitä. Rajaus on niin erikoinen, että sitä pitäisi perustella julkisuudessa. Jättämällä natsirikokset käsittelemättä ei ole mahdollista ymmärtää kommunistien tekojen oikeutusta. "

ATEISMI, MIELETTÖMIN IHMISEN ILLUUSIOISTA

Kaikki nämä vuodet olen vastoin arkijärjen ja havainnon todistusta yrittänyt uskoa ateismiin, tuohon mahtavaan ideaan, vain tullakseni sosiaalisesti hyväksytyksiä ja ollakseni joutumatta mielisairaalaan (johon kaiken maailman pastorit ja psykologit ei-pohjimmiltaan-ateistit passittavat). Niin paljon olen halunnut tulla ateistiksi ja kiistää kaiken siitä minkä joka hetki näen ja koen. Ateismiin on joka tapauksessa pystyttävä uskomaan ilman tietoa, kylmästi silmät ikiuneen sulkien, sillä edes vähäinen kriittinen tutustuminen tieteeseen tai edes arjen sattumuksiin osoittaa tuon valtavan kiihottavan ja inspiroivan, kauniin ajatuksen käytännössä lasten hiekkalaatikkoleikiksi. On kaunista ajatella, että silloin kun jumala on kuollut tai valekuollut, maailmaa ei täyttäisi magia ja noituus.

NATON ANDROIDINATSIEN PÄÄMÄÄRÄ ON VENÄJÄN TUHOAMINEN!

Venäjä on planeetan hävittäjille uhka, olipa politiikka ja järjestelmä siellä mikä tahansa ja johtipa sitä kuka tahansa, ellei androidinatsi. Paineen lisääminen Venäjän rajoilla aiheuttaa tietenkin toivottuja reaktioita Venäjän sisällä. Jonkinlainen äärinationalismin tai venäläisen fasismin invaasio on tietenkin lännessä jo pitkään jauhettu toiveuni, joka häälyy jokaisen Venäjän vihollisen mielessä. Vapauttaa maailma Venäläisesti fasismista, siinä on näiden "sotasankarien" kostea päiväuni.


"Venäjä ei hyväksy NATOn pyrkimystä pidättää itselleen voiman käytön oikeus.


Naton uusi strategia luo levottomuutta Venäjällä. Sen nojalla Pohjois-Atlantin liitto on pidättämässä itselleen voiman käytön oikeuden kaikkialla maailmassa, sanoi tänään Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov tavatessaan hallitusten ulkopuolisten järjestöjen edustajia.

Naton uusi teoria ei sovi yhteen YK:n peruskirjan kanssa, ulkoministeri totesi. Liiton suuntautuminen voiman käytön laajentamiseen kaikkialla maailmassa ilman YK:n turvallisuusneuvoston lupaa ei voi olla synnyttämättä levottomuutta, Lavrov korosti.

Naton strategisessa teoriassa on viitoitettu sen tehtävät ja niiden toteuttamisen keinot lähimmän vuosikymmenen ajaksi. Siinä on huomioitu monet periaatteellisen tärkeät uhat, kuten ilmanalan yleiseen lämpenemiseen, energian toimittamiseen, hyperhyökkäyksiin ja merirosvoukseen liittyvät mahdolliset kriisitilanteet.

Kyseistä aihetta kommentoi Venäjän Yhdysvaltojen ja Kanadan tutkimuslaitoksen johtaja, politiikantutkija Viktor Kremenjuk.-- Naton voiman käyttöä koskeva kysymys on eräs tärkeimmistä kompastuskivistä Venäjän ja Naton välisten suhteiden käsittelemisessä. Jo silloin kun liitto lietsoi sotatoimia Jugoslaviaa vastaan, Venäjä alkoi vastustaa Naton itselleen pidättämää oikeutta sotavoiman käyttämiseen kansainvälisten asioiden hoitamisessa ja on pitänyt sellaisen oikeuden pidättämistä juridisesti pätemättömänä ja poliittisesti arveluttavana.

Niin kauan kun ei löydy jonkinlaista Venäjän ja Naton välisten neuvottelujen muotoa kyseinen ongelma jää kahden osapuolen välille. Venäjä ei hyväksy koskaan sellaista, että kiertämällä YK:n turvallisuusneuvoston, Nato pidättäisi itselleen oikeuden voiman käyttämiseen tai sen käyttämättömyyteen.

YK:n turvallisuusneuvosto on ainoa järjestö, joka on kansainvälisesti valtuutettu päättämään vastaavanlaisista kysymyksistä. Toisia toimijoita ei voi olla. Jos Nato yrittää pitää nimissään omavaltaisesti ottamansa oikeuden voiman käyttämiseen se tulee olemaan jatkuvana ongelman lähteenä.

Suojautumisessaan liiton mahdolliselta sotilaalliselta toiminnalta Venäjä ottaa lähtökohdakseen omat etunsa ja liittolaismaidensa intressit. Kaiken lisäksi Moskova on varoittanut, että sellaisessa tapauksessa se on valmis käyttämään ydinaseita.

Naton uusi sotilasoppi ei ole tähdätty selkkauksellisten tilanteiden rauhantahtoisten ratkaisujen etsimiseen. Päinvastoin, se on kiihoittava. Oman voiman ihaileminen voi johtaa vakavaan onnettomuuteen. Naton edellinen strategia vahvistettiin Washingonissa vuonna 1999. Se kattoi Nato-maiden kokemuksen Balkanin sotien ajoilta ja on tähän mennessä menettänyt ajankohtaisuutensa. Naton uuden pääsihteerin mukaan uuden opin pitää olla Naton historian kaikkein ”transparenttisimman”. Se olisi luonnollisesti hyvä asia, mutta hyvä olisi vielä sekin, että se perustuisi terveeseen järkeen ja laillisuuteen samoin kuin huomioisi maailmassa muodostuneen geopoliittisen tilanteen ja vaikutusvaltaisten maiden näkemykset.

Venäjän Ääni"

18.2.2010

Taidetta on tieteen rajojen rehellinen tunnustaminen.

SHELDRAKE BUDDHALAISUUDESTA

One can view the whole of creation as a terrible mistake, as nothing but a series of endless, futile cycles of becoming and birth and death, and rebirth and redeath and so on, going on and on forever. Then the only answer is a kind of vertical takeoff into a realm of timeless being where you just forget all this and leave it behind you.
When I was living in India, I found that some Hindu teachers took that view, and some of the Theravada Buddhists take that view. Their whole aim is to detach themselves entirely from this world of becoming and undergo a vertical takeoff of individual salvation. I don't think that view is deeply attractive to most Westerners. We are too embedded, perhaps, in cultural conditioning about wanting to do something or to help people or to save the world. It's built into our whole culture. Maybe it's just a different way of responding to the sense of the Divine. But I think that the Western sense of divinity is one where suffering and process are inherent in it all. In the Christian view, this is extremely clear. Jesus was crucified on the cross. It's not about a God totally removed from suffering, process, history, and so on, but one who actually has an aspect of his being within it all.

>>

VASEMMISTOLAISUUDEN NÄENNÄISTIETEELLISYYS

Omaan henkilökohtaisesti enemmän vasemmistosympatioita kuin oikeistosympatioita, mutta nykyistä käytännön poliittista vasemmistolaista liikehdintää en varsinaisesti jäsenyyden tasolla kannata. Olen mieluumin oikeaoppinen teoreetikko kuin vääräoppinen praktikko. Suurin ongelma, jonka vasemmistolaiosuudessa näen on se, että sen olemus on pikemmin loismainen kuin suvereeni ja vastavoimanomainen... ja Nietzschen hyvin tunnettu kritiikki puree siihen suoraan kuin kuuma veitsi voihin. Tämä johtuu siitä, että vasemmistolaisuudessa ei ole tarjolla todellista vaihtoehtoa ja utopiaa, päämäärää. Käyttöjärjestelmä suunnittelijat, joita ohjelmistoyrityksissä vilisee, eivät nähtävästi ole kiinnostuneet tämän fundamentaalin tason käyttöjärjestelmistä. Vasemmistossa ilman utopiaa on kysymys on poliittisten etujen opportunistisesta jakamisesta, ei maailmankuvallisesta erosta suhteessa oikeistoon, eli omistavaan luokkaan. On merkittävä virhe kuvitella, että 1900-luvun marxismi-leninismi olisi materialismissaan ollut tieteellistä. Nykyvasemmistolainen, joka kuvittelee näin, on Nietzschen suhteen pelannut päänsä pölkylle ja vesi herahtaa oikeistolaisen pyövelin kielellä. Marxismi-leninismi oli ehkä Neuvostoliitossa oikeansuuntaista, mutta ei tieteellistä. Länsimainen nietzscheläinen vasemmistolaisuus taas ei ole mitään muuta kuin oikeiston punainen naamio: se ei ole tieteellistä enempää kuin todellinen vastavoima, se on pelkkä näennäisen vaihtoehdon tyhjä teatteri.

Neusvostoliittolaisen marxismi-leninismin oikea intuitio on se, että porvarillisen planeettavalheen vastavoima voi olla vain totuus, ja totuuden selvittäminen on tieteellistä työtä. Ongelmaksi muodostui tieteen liiallinen kehittymättömyys. Siksi ajauduttiin trofimlysenkolaiseen järjettömyyteen: nimettiin taide tieteeksi ja sysättiin varsinainen tiede Siperiaan. Mentiin eteenpäin intuition voimalla vailla sisäistä kritiikkiä.

Tällä hetkellä vasemmiston ongelma on kai lähinnä sama kriittisen älyn puute: kukaan ei tietääkseni edes näe kysymystä tieteestä ongelmaksi. Vanhat kommarit luulevat, että 1900-luvun marxismi-leninismi todella oli tieteellistä, ja uusia kommareita taas ei kiinnosta muu kuin raha, sen jakaminen toisin. Heitä ei kiinnosta edes viitteellisesti mikään moraalinen perusta... siis se, että moraalista perustaa ei ole näköpiirissä, mutta kenties voisi olla. Moraalittomalta perustalta jos alkaa pelaamaa, tulee pitää mielessä, että vahvin aina voittaa ja sääli on sairautta. Tältä perustalta pelaavat eivät siis määritelmän mukaisesti voi olla aitoja vasemmistolaisia vaan ilmiselvästi näennäisvasemmistolaisia, eli jonkinlaisiai voimattomia opportunisteja voimakkaiden opportunistien vastavoimana. Tämä vastavoima on olemukseltaan ei tieteellistä utopiaa vaan populista demokratiaa: on olemassa kriittinen millä tahansa perusteella syrjäytyneiden tai syrjäytettyjen massa, joka on tyytymätön, ja joka muodostaa poliittisen entiteetin. Tuo massa on keräilyerä, epäonnistuneita sikoja, onnistuneita jumalanpoikia, huumausainehörhöjä, vammautettuja ja toistaitaitoisia, runneltuja ja siipensäpolttaneita. Helvetin piiri ja sitä ympäröivä valli pidetään kurissa pelkästään pitämällä keskiluokka riittävän suurena. Ja tällä kaikella ei ole mitään tekemistä moraalin kanssa... niin kauan kuin totuutta ei tunneta. Tällainen demokraattispopulistinen utopiaton vasemmisto jota oikeisto ohjaa keskiluokan kokoa säätämällä ei tietenkään ole nykyisissä länsimaisissa olosuhteissa minkään todellisen muutosvoima, vaan päin vastoin kaiken sementoiva voima, ikään kuin tarkoituksella hukattu poliittinen vaihtoehto. Se ei myöskään ole mikään fasismin vastavoima... päinvastoin.

Todellisuudessa vasemmistoa pitäisi kiinnostaa se, mikä on tiedettä, toisin sanoen tieteellisessä maailmankuvassamme oleva radikaali virhe.

Annetaan puheenvuoro Rupert Sheldrakelle, kenties ainolle elossaolevalle ihmiselle, joka meitä voi auttaa:

WIE: What do you think of the view of neo-Darwinists, such as Richard Dawkins and Stephen Jay Gould, who believe that evolution is without purpose or design and is the result of blind chance and natural selection?


Rupert Sheldrake: I think this is an act of faith on their part. It's not scientifically proven that it is without design—it is simply their assumption to start with. They want to believe that it is without purpose or design, and so they say so. They are materialists, and as materialists, their view of the universe, their philosophy, has no place for purpose or design in evolution. Without looking at a single piece of evidence or data, they can deduce that it has no purpose or design because that follows from the premise upon which their entire world philosophy is founded. I think that they are tied up in a way of looking at the world that starts not from observation but from materialist dogma. I don't think there's anything in science itself that can tell us that evolution has no purpose or design. Maybe there's nothing that can prove scientifically that it does have purpose or design either. What we see is a variety of organisms amazingly well adapted to their environment. We see in evolution an amazingly creative process. Their philosophy says this is just chance and natural selection. But there are other evolutionary philosophers who say, "Okay, natural selection plays a part; it weeds out unfit organisms. But the creative process in evolution is a mystery."  


*


WIE: Do you feel that there is an objective truth ascertainable through science, or is all of science possibly a projection of certain basic assumptions?




RS: I think all of science is the projection of certain basic assumptions. You start from a hypothesis and your hypothesis has a plausibility depending on your assumptions. The universe is reflexive—in other words, it reflects what we are looking for. If you believe that the most important thing in the universe is polarity, you can see it everywhere—you know, heads and feet, north and south poles, roots and shoots in plants. If you think that the most important thing is trinities, threes, you can find threes everywhere you look. If you think that it's fours, you find fours—the four points of the compass, squares, corners, and so on. You're always meeting people who have philosophies where the secret of life is this or that, and you can find plenty of evidence for all of these philosophies.
Sheldrake tekee eron havaintotieteen (observational science) ja kokeellisen tieteen (experimental science) välille. On erittäin hyödyllistä huomata, että vain jälkimmäinen tieto on sanan varsinaisessa merkityksessä objektiivista, mutta ensimmäinen tieto on näkökulmariippuvaa.

Esimerkiksi astronomia, hiukkasfysiikka, psykologia ja historiatiede ovat havaintotieteitä, joissa jokainen lausuttu tosiasia on näkökulmariippuva, ja joista sofisti Protagoraan mukaan voidaan esittää aina kaksi toisilleen vastakkaista yhtä todennäköistä käsitystä.

BIOPOETIIKKA JA ENKELIEN FYSIIKKA

Rupert Sheldrake on tyyppi suoraan John Miltonin Kadotetusta paratiisista, Edgar Allan Poen Kultakuoriaisen Legrandin inkarnaatio. Sheldrake eroaa jostain Stanishlaw Lemistä siinä, että hän testaa hypoteesinsa enkeleita kuin luusäkkejä hautaan viskovalla yltä päältä veressä rypevällä tiedeyhteisöllä. Sheldraken tuotanon voi ajatella uudenlaisen scifikirjallisuuden poetiikkana, ellei halua ajatella sitä hypoteettisena tieteenä. Luultavasti viisaampaa on testata sitä aluksi poetiikkana ja mytologiana.

Sheldraken biopoetiikka eroaa siis yhtä lailla modernista mekanistisesta käsitystavasta kuin perinteisestä platonistis-aristoteelisestä käsitystavasta. Lähtökohta on selvästi platoninen. Suurin ero Platoniin on siinä, että Sheldraken ideoiden maailma, eli aktuaalisten ei-energeettisten morfisten resonanssien spektri, ei ole ikuinen ja pysyvä ideoiden maailma, vaan riippuvainen olemassaolevista ja aikaisemmista (ja kenties myös tulevista... mikä alkaisi olla käytännössä jo lähellä platonismia) aikaan ja paikkaan sitoutumattomista elämän muodoista, jotka sympateettisesti vahvistavat resonansseja.

Ymmärrämme, että Platonin "korkein hyvä" on se, mikä morfisten resonanssien kaltaisen ilmiömaailman mahdollistaa. Kristilliseen ajatteluun ero on se, että "korkeinta hyvää", tuota Solaris-merta, ei suinkaan syötä jokin personoitu Jumala, vaan biologinen elämä itse. Korkein hyvä on vain ikään kuin olemassaolevan ja elämän itsensä peili ja vahvistin. Elämä itsessään on oma jumalansa, siinä sheldrakelaisessa mielessä, että se minkä elämä oivaltaa yhtäällä, se oivaltaa myös toisaalla, ja sen tietoisuus on tässä mekaniikassa yksi kokonaisuus. Siten myös ihmisen jumala on ihminen itse, mutta ei mikään persoona, vaan ihminen koko lajinsa tietoisuuden mielessä: jumala on se mikä on avautunut jossakin ihmisen tietoisuudelle. Jumala on lajitranssendenssi, joka on asioihin puuttuva ja ei-persoonallinen.

Tätä kautta ymmärrämme, että marxismi-leninismin perusintuitio oli oikea, oikeaoppisen sheldrakelainen, mutta ei missään tapauksessa tieteellinen, kuten annettiin ymmärtää. Marxismi-leninismi on taidetta, ei tiedettä, kuin enintään hypoteesinä, jonka mielekkyys on alettu kokeellisesti ymmärtää vasta 2000-luvulla.

Samalla tavalla ymmärrämme nyt miten "Hyvä Jumala" antoi holokaustin tapahtua. Ei ole mitään "Hyvää Jumalaa". Jumalan kasvot ovat ihmiskunnan tietoisuuden kasvot. Näin me olemme tulleet täysi-ikäisiksi ja joudumme ottamaan itse vastuun. Morfogeneettisten kenttien kautta on mahdollista hallittu kehitys, evoluutio, mutta myös tuhoutuminen, nurinkäännetty evoluutio. Samalla tavoin kuin uudenlaisessa organismissa on luovaa, ennaltamääräämätöntä potentiaalia hyvään ja uudenlaisiin ideoihin, siinä on ennaltamääräämätöntä potentiaalia tuhoon, uudenlaisiin sairauksiin, pinnanalaisiin kammottaviin epämuodostumiin ja olemassaolevien ideoiden aktiiviseen hävittämiseen. Sheldraken miltoniaaisessa maailmassa myös viruksella, pahalla, huonolla, epämuodostuneella ja sairaalla on idea, morfogeneettinen häiriökenttänsä, joka muuttuu sitä voimakkaammaksi mitä moninaisemmat organismit kytkeytyvät tähän päämääräresonanssiin. Nietzsche antimetafyysikkona ei voinut ottaa huomioon tätä yli-ihmiseen sisältyvää negatiivista mahdollisuutta: siksi me tapaamme hänen kuuliaisimman oppilaansa Reinhard Heydrichin hahmossa keksitysleirien suunnittelijan, todellisen morfogeneettisen hävittäjän, joka pystyy suunnittelemaan jopa vuosisatoja säteileviä häiriöitä normaaleihin luoviin kenttiin. Ja kun Reinhard Heydrich, tuo moniulotteinen repivä ikään kuin särkyvän lasin resonanssi jota androidinatsiksi kutsutaan, on kerran keksitty, sen uudelleenkeksiminen ei ole mikään hyppy. Pornoteollisuus (esoteerisessa olemuksessaan, ei välttämättä julkisissa tuotteissaan) uusintaa keskitysleirien särkyneitä resonansseja vain paljon siistimmällä ja näennäisen laillisella tavalla.

*

Rupert Sheldraken haastattelu: Enkelien fysiikka

ANDROIDINATSIT RÄÄTÄLÖIVÄT SUOMEEN "LOPULLISEN RATKAISUN"

"VOIHAN PERKELE


Hallitus pestasi amerikkalaiskonsultin ideoimaan seuraava hallitusohjelmaa

Yksi maailman suurimmista kaupallisista konsulteista on värvätty avustamaan pääministerin esikuntaa seuraavan hallitusohjelman laatimisessa. Amerikkalainen McKinsey & Company on laatinut suunnitelmia muun muassa Suomen terveydenhuoltojärjestelmän ja kilpailupolitiikan uudistamisesta. Sopimuksen konsultin kanssa on tehnyt valtioneuvoston kanslia.

yle.fi/uutiset/"

17.2.2010

ALKOHOLISMI

on kamala sairaus puhtaasti emotionaaliselta kannalta: alkoholisti ei voi kokea tällaista neitseellistä viinin lumousta... kolme kertaa viikossa.

Ajatus saksalaisesta naisesta on mielessäni kummallisen kaksijakoinen. Toisaalta on se jälkiniebelung Saksa, jossa ei ole naisia eikä naisista tarvitse siksi puhua. Toisaalta on esiniebelung Saksa, jossa nainen on jos kohta ylevän runollisen ylistyksen niin myös korkeimman lihallisen hekuman täyttymys. Jos jokin teki minuun teinivuosien tuhruisissa pornoelokuvissa* lähtemättömän vaikutuksen, niin se oli kyllä Gerlinde Bödekerin uhkea massiivisen lihallinen esiniebelunglainen hahmo. Tässä harrastajasivuilla reininkulta jo kokonaan Niebelungin käsissä.


*En milloinkaan omistanut videonauhuria, saati kasetteja, naapurissa näin mitä näin.
Luonto on naiivi runoilija: se ei tiedä mitään valinnoista ja tuhon mahdollisuudesta, se vain on, yhtä kuin välttämättömyys. Sentimentaalinen runoilija katselee avaruusaluksen ikkunasta tuhottua planeetta, kirjoittaa james-randi-ilme kasvoillaan lohtua lupaamattoman säkeen, joka lupaa miljoonan jokaiselle ihmeentekijälle. No, sentimentaalinen tai joku muu, muttei ainakaan naiivi. Olisikohan niin, että Schiller ei huomannut lainkaan nihilistisen runoilijan mahdollisuutta? Sillä on hieman epäreilua tehdä siitä mitä Schiller tarkoittaa sentimentaalisella runoilijalla kokonaan nietzscheläinen: eivätpähän natsitkaan pystyneet vääntämään Schilleriä lyömäaseekseen kulttuuria vastaan.
Taide on kaunis naamio sille mikä on vielä kauniimpaa tai ei läheskään yhtä kaunista. Taide ei voi esittää rumaa esittämättä kaunista tai kaunista esittämättä rumaa, ainakaan kovin pitkään, uhraamatta lopulta itseään. Niin se on, että helvetin ja taivaan asujaimet ovat vailla tietoisuutta. Tietoisuus on välissäoleva: matka helvetistä taivaaseen ja taivaasta helvettiin. Aivojemme muoto, rakenne ja toiminta on tuo matka, mahdollisimman tiivistetyssä muodossa.

KOKEELLISEN RUNOUDEN ILOT

Samoilla keinoilla joilla sentimentaalinen, loputtomien valintojen tiedostamisen syöverissä rypevä runoilija "jäljittelee luontoa" voi naiivi runoilija, joka "on itse luonto" ja jolla ei siis ole mitään valittavanaan, pyrkiä jäljittelemään sentimentaalista runoilijaa. Niin kuin kopio jäljittelee alkuperäistä on alkuperäisen naamioiduttava kopioksi, sillä alkuperäinenhän ei nyt enää saa olla olemassa. Imperialistisen poliitiikan ja ennaltamääräämisen mukaan alkuperäinen saa löytyä vain keskuksesta. Ja me emme ole keskuksessa vaan periferiassa näiden määrittelijöiden näkökulmasta. Mutta morfogeneettiset kentät onneksi ovat non-lokaaleja, uusimman platonistin mielestä. Ja uusimman nietzscheläisen mielestä tuo ajatus on vain periferian Parsifal-houkkion halpamainen lohdutus. Cut-up ja korvaaminen sopii samalla tavalla Platonin kuin Nietzschen tyyliin, jos on pakko.

AVOIMIEN KYSYMYSTEN ENSYKLOPEDIA

Metafyysinen hypoteettinen selitys johonkin kysymykseen ei yleensä tarkoita, ettei kysymys olisi avoin kokeellisesti varmistetun tiedon näkökulmasta. Sheldraken kirja A new science of life on eräänlainen empiirisesti avoimien kysymysten ensyklopedia. Ja metafyysinen hypoteesi, jonka hän esittää ratkaisuksi, vakuuttaa ainostaan siinä määrin kun se tuntuu kattavan nuo avointen kysymysten kategoriat. Sheldraken formatiivinen kausaatio on eräänlainen kvanttimekaanisen ajattelutavan laajennus orgaanisten rakenteiden kaikille kompleksisuustasoille. Tietyistä lähtöoletuksista nähtynä tietyt ilmiöt ovat todennäköisempiä kuin toiset. Morfogeneettinen kenttä on eräänlainen painotettu noppa: idea on todennäköisempi kuin ei-idea. Ja elämä rakastaa ideoita, koska niiden avulla voi selviytyä. Ja tämä jollakin tavalla maailman rakenteeseen liittyvä piirre selittää siis Sheldraken hypoteesin mukaan sen informaatiovajeen, joka jää spontaaniin mekanistiseen kemialliseen reaktioon ja elävän organismin evoluutioon perustuvien elämän selitysmallien ja todellisen elämän ilmiömaailman väliin.

Tässä on siis vähän kysymys siitä mistä Friedrich Schiller sanoo runoudessa aina olevan kysymys: naiiviista tai sentimentaalisesta. Sheldraken mukaan luonto on naiivi runoilija: luonto on luonto.

16.2.2010

MAALAUSBLOGI





































>>

KRISTIAN BLOMBERGIN PUHEKUPLIA

on niitä teoksia, jotka alkavat sivulta 20. En täysin ymmärrä tätä villitystä. Miksi alkuun pitää laittaa jotakin, mikä ikään kuin testaa lukijan. No, oli miten oli, pääasia että alkuun päästään... ja että meno paranee tasaisesti loppua kohti. Blomberg esittää selkeän, minulle uudenlaisen, kollaasirunon rakentamisen tavan. Graafiset elementit runossa ovat enemmän kuin leikkiä: ne eivät ainostaan korosta vaan oikeastaan esittävät kollaasin osien dialogiset suhteet. Dialogisesta suhteesta sinänsä tulee komposition parametri, mutta eri tavalla kuin draamatekstin perinteisten mahdollisuuksien rajoissa. Blombergin runot ovat visuaalisdramaattista kollaasia. Minulla syntyy tästä ajatuksia... jotakin villalankoihin, öljyväreihin ja leikeltyihin paperinpaloihin liittyvää. Tutkimus jatkuu.
"Jotta, voitaisiin lopettaa, eräiden poliittisten vaikuttajien historian väärentäminen, on mahdollisimman hyvin tutkittava natsien tekemät rikokset, vakuuttuvat analyytikot. On jälleen palattava tutkimaan arkistojen asiakirjoja, joissa vahvistetaan juutalaisten vainot ja miljoonien venäläisten, ukrainalaisten, ja valkovenäläisten kohtalo, joita natsit tuhosivat. Tällaista työtä Moskovassa ja Tel Avivissa tehdään. Natsista saavutettu voitto ei koskaan menetä suurta merkitystään venäläisille ja juutalaisille. Voiton 65-vuotispäivää vietetään laajasti sekä Venäjällä että Israelissa." Venäjän Ääni
Rajatieteessäkin on ero sillä kummalla puolella rajaa seisoo.

Marxismi-leninismin tieteellisyyden samoin kuin nykyisen kapitalistisen tieteellisen nihilismin ongelma on sama: ei nähdä koko rajan olemassaoloa. Mutta kapitalistinen kvartaalimalli on tieteellisyydessään rehellisempi: tieteellinen totuus on aina hetkellinen, kvartaali, vain taiteellinen totuus voi olla kvasi-ikuinen.

15.2.2010

Muistatte varmasti kuolusta millainen vaikutelma syntyi siitä, kun joku yritti olla kova, joku sellainen joka ei ollut. Sama vaikutelma syntyy, kun mystikko yrittää tavoitella nihilismiä taiteen keinoin. Ja ihan varmasti myös siitä, jos kukaan nihilisti koskaan vaivautuisi vakavissaan tavoittelemaan mystiikkaa taiteen keinoin.

Aiheeseen sopii tämä Pekka Jäntin runo (kohdassa Tekstinäyte).

13.2.2010

PSYKEDELIATUNNELIN TEOREETTISTA PERUSTAA

Rupert tarkastelee useita biologiaan liittyviä kompleksisia alkurakenteita, kuten kristalleja, proteiineja ja regeneraatiota, joihin liittyviä puhtaasti informaatioteoreettisia ongelmia ei voida selittää nykyisten tieteellisten teoriojen avulla. Ei esimerkiksi voida täydellisesti selittää miksi proteiinit rakentuvat juuri niin kuin rakentuvat, koska useissa tapauksissa (energia minimiperiaatteen mielessä) täsmälleen samanarvoisia vaihtoehtoisia, mutta biologisen elämän kannalta erilaisia, rakenteita on lähes äärettömän paljon. Jos esimerkiksi molekyyli käsittää satojatuhansia atomeita, mahdollisten kombinaatioiden määrä kasvaa suureksi. Miten valinta voi tapahtua aina oikein... varsinkin kun kysymys ei ole sinänsä elävistä vaan ikään kuin esielävistä ja vailla tietoisuutta olevista kemiallisista rakenteista. Sama informaatioteoreettinen kysymys liittyy regeneraatioon: vaihtoehtoisia "vääriä" muotoja on niin paljon, että mikään geneettinen informaatio ei riitä sulkemaan kaikkia vaihtoehtoisia vääriä tapoja pois. Fysiikka ja kvanttimekaniikka eivät anna tämän kompleksisuustason kysymyksiin tarkkoja ennusteita. Tällä tasolla kemia on puhtaasti kokeellista ja kokeiden tuloksia ei usein voida varsinaisesti selittää: ne voidaan vain toistaa ja uskoa sellaisenaan. Esimerkkitapauksia on paljon, kenties äärettömän paljon. On sinänsä merkillistä, että Rupert (Pyhä Rupert?) on ainoa, joka on pistänyt tämän erikoisen ilmiselvän asian merkille. Useimmat tiedemiehet nimittäin esiintyvät niin kuin mitään ongelmaa ei olisi. Seuraavassa suomennettuja lainauksia kirjasta A new science of life 2009:

"
Gravitaatio- ja sähkömagneettiset kentät ovat näkymättömiä, aineettomia, äänettömiä, mauttomia ja hajuttomia tilallisia rakenteita; ne ovat havaittavia vain niihin liittyvien vuorovaikutusilmiöiden, eli painovoiman ja sähkömagneettisuuden muodossa. Sikäli kuin fyysikaaliset järjestelmät vaikuttavat toisiinsa vailla ilmeistä välissäolevaa materiaalista vuorovaikutusta, nämä hypoteettiset kentät mahdollistuvat sinänsä tyhjässä avaruudessa, jonka ne ehkä jopa määrittävät. Eräässä mielessä nuo kentät ovat epämateriaalisia, mutta toisaalta niillä on materiaalinen ulottuvuus, koska ne ovat tunnettuja vaikutuksestaan materiaalisiin järjestelmiin. Siksi fysikaalinen materian määritelmä on yksinkertaisesti laajennettu ottamaan nuo vaikutuksen huomioon. Vastaavasti morfogeneettiset kentät ovat tilallisia rakenteita, joitka ovat havaittavia vain sen morfogeneettisen vaikutuksen mielessä, joka niillä on materiaalisiin järjestelmiin; ne myös voidaan ymmärtää materiaalisen ulottuvuutena, jos fysikaalisen materian määritelmä laajennetaan ottamaan nuo vaikutukset huomioon.

Vaikka tähän mennessä on tarkasteltu ainoastaan kompleksisten biolgisten ja kemiallisten järjestelmien morfogeneesiä, formatiivinen kausaatio (formative causation) vaikuttaa biologisten ja fyysisten järjestelmien kaikilla kompleksisuustasoilla. Sikäli kun jokaisella osasysteemillä on ominainen muotonsa, jokaisella on tämän mukaan oltava myös ominainen morfogeneettinen kenttänsä: täytyy siis olla yhdenlainen morfogeneettinen kenttä protonille, toinen typpiatomille, kolmas vesimolekyylille, neljäs kastemadon lihassolulle, viiden lampaan munuaisille, kuudes norsulle kokonaisuudessaan, seitsemäs pyökkipuulle jne."


Rupert uudelleenmuotoilee Platonin ideaopin:

"[...] kuten materiaaliset järjestelmät vuorovaikuttavat painovoimakentässä massaominaisuuden perusteella ja sähkömagneettisessä kentässä sähkövarauksen perusteella, samoin materiaaliset järjestelmät vuorovaikuttavat morfogeneettisessä kentässä muotonsa perusteella. Morfogeneettinen alkio tulee tietynlaisen morfogeneettisen kentän vaikutukutuspiiriin nimen omaan ominaismuotonsa perusteella.

Morfogeneettinen alkio on tulevan systeemin osa. Siksi osa tuon systeemin morfogeneettisestä kentästä vaikuttaa siihen. Se osa kentästä, joka käsittää lopullisen systeemin virtuaalisen muodon ei ole tullut siihen vielä aktiivisesti vaikuttavaksi, ja se aktivoituu vasta kun systeemin materiaaliset muodot täydellistyvät. Morfogeneettinen kenttä vastaa kehittyvän systeemin aktuaalista muotoa."


Tietysti haluaisimme tässä vaiheessa kuulla Parmenideen ja Zenonin vastaväitteet.

"Lopullisen systeemin muodostavien morfisten alkoiden puuttuessa, kyseinen morfogeneettinen kenttä on täysin havaitsematon ja vasteeton; se tulee ilmi vain niissä osissa, jotka muotonsa perusteella tulevat sen vaikutuspiiriin. Karkeana analogiana voidaan ajatella magneettikentän kenttäviivoja magneetin ympärillä; nämä tilalliset rakenteet paljastuvat kun jotakin magnetoituvaa materiaalia, kuten rautajauhetta, tuodaan magneetin läheisyyteen. Kuitenkin magneettikenttä on olemassa kaikesta huolimatta, vaikka rautajauhe puuttuisi; samalla tavalla morfogeneettiset kentät morfisten alkioiden ympärillä ovat olemassa tilallisen rakenteen ominaisuudessa, vaikka ne eivät tulisi ilmi missään varsinaisissa järjestelmissä. Morfogeneettiset kentät erovat merkittävästi sähkömagneettisista kentistä siinä, että jälkimmäiset riippuvat systeemin aktuaalisesta tilasta - varautuneitten hiukkasten jakaumasta - kun taas morfogeneettiset kentät vastaavat kehittyvän järjestelmän potentiaalista tilaa ja ovat valmiina olemassa jo ennen kuin järjestelmä kasvaa lopulliseen muotoonsa."


Ymmärrämme, että kun tämä platoninen selitysmalli johdetaan analogisesti kompleksisuuden kaikkein korkeimmille tasoille, saamme erään, tosin kokonaan metafyysisen, selityksen myös sellaisiin asioihin kuin inhimillinen tietoisuus, paranormaalit ilmiöt, ja kenties myös syöpäsairaudet.

Seuraava kysymys joka herää on tietenkin se, että vaikka hypoteettiset morfogeneettiset kentät voivat olla nonlokaaleja, ne ilmeisesti voivat olla myös lokaaleja tai muuntuneita. Meidän on pakko olettaa tämä jo pelkästään oman kotoisen morfogeneettisten kenttien tutkimuslaboratoriomme, Pietarin ja Helsingin välisen syväpsykedeliatunnelimme perusteella. Jos kohta englantilaiset ovat edelle ilmiön teoretisoinnissa, täytyy meidän todeta, että kokeellinen tunkimus on meillä jonkin verran pidemmällä. Siinä missä englantilaiset Aldous Huxleyn pioneerityön opastamana nojatuolimatkailevat maskaliinin johdolla, riittää meille pelkkä kiinalainen tee: sillä meillä on suora rautatieyhteys Pietariin. Repin-juna yhdistettynä teehetkeen on tietoisuussyklotroni ja nykyaikaisen tietoisuudentutkimuksen kehittynein instrumentti, jonka vaikutus ei ole verrattavissa mihinkään tunnetuun huumeeseen. Pietarissa sitten istumme Metafyysisen instituutin kolmen kilometrin syvyyteen louhitussa kellariarkistossa himmeän sähkölampun alla perehtyen trofimlysenkolaisen ihmissuunnittelun syvimpiin salaisuuksiin, josta löytyy aineistoa mikrofilmeinä ja papereina kaikkiaan satatuhatta hyllykilometriä tuosta mielenkiintoisesta arkistopahasesta.

Kenties morfogeneettisiä kenttiä voidaan manipuloida, häiritä ja vahvistaa, jopa konstruoida. Rupert puhuu jo kehkeytyneiden muotojen vaikutuksesta, morfogeneettisestä oppimisesta, mikä tarkoittaa sitä, että siinä missä biologisilla organismeilla on kyky adaptoitua kenttiin, niillä on myös kyky muodostaa kenttiä. Ei pitäisi olla mitään syytä olettaa, että tällaiset kentät eivät ilmenisi kokeilulaboratoriossa, joten tämän hypoteesin ei pitäisi olla este elämän keinotekoiselle synnyttämiselle laboratoriossa, päin vastoin.

ANDROIDINATSIT OBAMAN JOHDOLLA

toteuttamassa planetaarista holkaustia Hondurasissa. Mitä muuta syövästä kokoonpannulta kumisaatanalta voi odottaa. Yhdysvallat kaipaisi vaihteeksi kunnon vastusta. On jo katseltu riittävästi tuota kierosilmäistä rumaa kyklooppia hakkaamassa avuttomia pienempiään. Yhdysvallat pitäisi vapauttaa demokratiaan fasistikykloopian vallasta.




"Kuolemanpartioiden 'demokratiaa' Hondurasissa.



New York, (WSWS) -- Yhdysvallat tukee avoimesti Hondurasissa 28.6.2009 tehdyn sotilasvallankaappauksen pohjalle perustettua Hondurasin perustuslain vastaista hallitusta.

Obaman hallitus sanoi alunalkaen tuomitsevansa Hondurasin sotilasvallankaappauksen, mutta pyörsi lähes välittömästi kantansa sotilasjunta hyväksi.

Heinäkuuussa 2009 Yhdysvallat lupasi Roberto Michelettin johtamalle juntalle 16,5 miljoonan dollarin tuen sotilaallisiin tarkoituksiin.

Marraskuussa 2009 Hondurasissa pidettiin sotilasjuntan manipuloimat "vaalit", jossa presidentiksi "valittiin" konservatiivi Porfirio Lobo.

Muutama päivä sitten Yhdysvaltain Hondurasin lähettiläs Hugo Llorens ja Hondurasin turvallisuusministeri Oscar Álvarez allekirjoittivat sopimuksen Yhdysvaltain pysyvästä aseavusta Hondurasille.

Obaman hallitus on toivottanut Hondurasin tervetulleeksi "demokratioiden joukkoon"

Maailmanpankki (Wold Bank, WB) on osaltaan päättänyt vapauttaa aiemmin jäädytetyt lainat Hondurasille ja jopa lisätä niitä 270 miljoonasta 390 miljoonaan dollariin.

Hondurasilaiset elävät nyt sotilasaappaan rautakoron alla, jota Yhdysvaltain hallitus avoimesti tukee.

WSWS / KOMINFORM

Uutisartikkeli "The making of a death squad "democracy" kokonaisuudessaan englanniksi osoitteessa:


www.wsws.org



KOMINFORM / VAIHTOEHTOUUTISET

http://www.kominform.eu/
http://www.vunet.org/finnish/ulkomaat"

11.2.2010

PARECON

Olisiko amerikkalaisen yhteiskuntateoreetikko Michael Albertin osallisuustaloudesta markkinatalouden hinnanmuodostuksen korvaajaksi? Näyttää siltä että monimutkaisia, byrokraattisia, hitaita ja epävarmoja keskuskomiteoista taas tarvitaan. Vai onko hinnanmuodostus mahdollista toteuttaa puhtaasti tietoteknisenä valtavana maailmanlogistiikka-algoritmina? Entä jos jokin menee laskuissa pieleen, pystyykö kukaan silloin ennustamaan seurannaisvaikutuksia?

TEKNINEN SELOSTUS MAAN PÄÄLLÄ TEHTÄVÄSTÄ SYNNISTÄ



"Lauantaina huhtikuun 26. päivänä voimalan neljännen reaktorin määräaikaishuollon alkaessa oli sovittu tehtäväksi koe. Kokeessa oli tarkoituksena selvittää pystyykö hidastuva generaattori tuottamaan sähköä jäähdytysjärjestelmälle niin kauan, että varajärjestelmät saadaan päälle. Jotta koe voitiin tehdä, muun muassa hätäjäähdytysjärjestelmä ja reaktorin pikasulkujärjestelmä kytkettiin määräysten vastaisesti pois päältä. Reaktorin tehoa pudotettiin sallitun raja-arvon alapuolelle.

Reaktorin teho pudotettiin normaalista 3 200 megawatin lämpötehosta 700 MW:iin. Ilmeisesti kokeen viivästymisestä johtuen tehonpudotus päädyttiin tekemään liian nopeasti, jolloin reaktorin todellinen lämpöteho putosi kolmeenkymmeneen megawattiin. Reaktorin normaalisti tuottaman fissiotuotteen ksenon-135 pitoisuus alkoi nousta. Reaktorin teho oli alarajalla, joten sitä päätettiin lisätä 200 MW:iin. Ksenon-135:n neutroniabsorption ylittämiseksi säätösauvoja päätettiin vetää reaktorista ulommas kuin turvallisuusmääräykset sallivat. Myös vesipumput, joita generaattorin oli tarkoitus käyttää, oli käynnistetty. Veden virtaus ylitti turvallisuusmääräykset. Koska myös vesi absorboi neutroneja, täytyi sitä kompensoida vetämällä säätösauvoja ulos toimivan reaktion ylläpitämisen vuoksi. Reaktoria käytettiin vaarallisessa ja epävakaassa tilassa.

Koe alkoi 1:23:04 paikallista aikaa. Reaktorin epävakaa tila ei näkynyt hallintalaitteissa mitenkään. Kahdeksasta jäähdytyspumpusta neljä suljettiin. Virtauksen hidastuessa jäähdytysneste kuumeni reaktion kiihtyessä ja alkoi kiehua, jolloin putkiin syntyi höyrytaskuja.

Reaktorin operaattoreilta ja kokeen valvojalta puuttui koulutus reaktorin käyttäytymisestä kokeen alhaisella tehoalueella. Reaktoria ei ollut suunniteltu käytettäväksi, kuten sitä kokeessa käytettiin. Itse asiassa sen suunnittelijat tiesivät reaktorin epävakaaksi valitulla tehoalueella, minkä vuoksi reaktorin käyttö kokeen tavoin oli yksiselitteisesti kielletty.

Kello 1:23:40 käyttäjät painoivat hätänappia, joka pudotti kaikki säätösauvat reaktoriin sen pysäyttämiseksi. Länsimaisilla reaktoreilla tapahtuma on lähes hetkellinen, mutta RBMK:ssa operaatio kesti 18–20 sekuntia. Edetessään säätösauvojen kärjet syrjäyttivät hetkittäisesti jäähdytysnesteen, ja koska kärjissä oli grafiittia, reaktio kiihtyi. Lämpötila nousi reaktorissa niin paljon, että sen metalliosat alkoivat pehmetä ja säätösauvat jumittuivat.

Kevytvesireaktoreissa jäähdytysveden syrjäytyminen ja höyrystyminen vaimentaa itsestään ketjureaktiota, mutta RBMK:n tapauksessa se ruokkii sitä. Kello 1:23:47 reaktorin teho nousi 30 GW:iin, kymmenkertaiseksi normaalista. Tämä oli liikaa reaktorin jäähdytysputkille ja kannelle, jotka rikkoutuivat hetkessä valtavan paineennousun ja höyryräjähdyksen johdosta. Reaktorin ytimeen pääsi ilmaa, jolloin happi sytytti hetkessä hidastinaineena olleen grafiitin. Neuvostoliitossa ydinvoimalaitoksiin ei rakennettu suojarakennusta, koska reaktorit oli suunniteltu siten, että kunnollisen suojarakennuksen rakentaminen olisi ollut hyvin kallista ja hankalaa. Reaktorista vapautuvien korkeapaineisten radioaktiivisten kaasujen, savun, hiukkasten ja kappaleiden sekamelska pääsi lähes esteettä ulkoilmaan. Radioaktiivinen savusumu nousi noin kilometrin korkeuteen.

Yksi työntekijä kuoli räjähdyksessä ja toinen kuuman höyryn aiheuttamiin palovammoihin. Räjähdykset sytyttivät noin 30 tulipaloa, mukaan lukien kolmosreaktorin rakennuksen katon." >>

UKRAINA ON AINA OLLUT VAIKEA VALTIO

Tšernobylin Vladimir Leninin mukaan nimetyssä ydinvoimalassa
tehtiin onnettomuuden sattuessa koetta, jota eivät olleet
hyväksynyneet voimalaitoksen suunnittelijat eivätkä edes
suunnittelua tarpeeksi tuntevat henkilöt, sillä kokeen
suorittaminen edellytti reaktorin käyttämistä tavalla,
joka nimenomaan kiellettiin laitoksen käyttömääräyksissä.
Turvallisuuskulttuuri oli kenties tarkoituksellisesti,
syvästi puutteellinen. Reaktorin operaattoreilta
ja kokeen valvojalta kenties tarkoituksellisesti
puuttui koulutus reaktorin käyttäytymisestä
kokeen alhaisella tehoalueella, jossa reaktion
karkaaminen käsistä oli tunnettu vaaratekijä.
Koetta varten Tšernobylissä kenties
tarkoituksellisesti kytkettiin
voimalaitoksen turvallisuusjärjestelmä
pois päältä koska se
olisi estänyt reaktorin
väärän käytön.

10.2.2010

EN USKO ETTÄ KOMMUNISTIA ON OLEMASSA

Taloususkonnon pääasiallinen ongelma on se, että talouden periaatteet tyrannisoivat biologian periaatteita. Ja tässä on vielä otettava huomioon se, että biologian tuntemattomat alueet, elämän pyhimmät alueet, ovat käytännössä taloudellisen ahneusretoriikan lyömäaseita, eikä suinkaan pyyhiä ja varottavia alueita, joilla selkeästi tunnustettaisiin se, ettei tietoa ole ja hyväksikäyttöä tulisi välttää.

Tästä ilmiöstä seuraa vastustus, ja se on puhtaasti reaktiivista, olipa se sitten uskonnolista fanatismia, vasemmistolaisuutta tai ympäristöaktivismia. Kysymys on vaihtoehdon etsimisestä "ainoalle vaihtoehdolle" eli länsimaiselle ihmisen ahneuden ja hävityskyvyn jumalaksitunnustamiselle. Kaikki vaihtoehdot ovat epätäydellisiä. En usko, että sellaista olentoa kuin "kommunisti" on missään oikeasti olemassa. On vain hyväksikäytön ja biologisen tuhonnan maltillisempia ja kiihkeämpiä vastustajia. Kaikki he etsivät vaihtoehtoa tälle "rehllisyydelle", kapitalismin itsetuhoisuuden rehellisyydelle.
Kun olemattomuus pelaa olemusta vastaan
se antaa paljon periksi pikkuasioissa
jottei kävisi selväksi miten likaista
sen politiikka on suurissa kysymyksissä.

Olemattomuudella ei ole mitään itsekyyden
ylittävää periaatetta. Siksi peli on sille
lopullinen totuus, joka ylittää kaiken
kestävän yhteisymmärryksen ja harmonian.

Sielun kuolemattomuus on omistussuhteesta
aiheutuvien väkivaltaisten pakkojen periytymistä.
Onneksi mikään todellinen ei ole demokraattista.
Yksi terävä mieli riittää muuttamaan käsityksemme todellisuudesta.
Eikä siinä miljoona tai tuhat miljoonaa vastaan haraavaa sarvipäätä
paina enempää kuin satunnainen tuulahdus.
"Mikään uskonto ei ole vaarallinen. Ihminen on vaarallinen." Tuntematon

9.2.2010

IHMISKUNTA, FILOSOFIAN KANDI

Gentelemanit jutustelevat aatehistoriasta leppoisasti, stoalaisesti... sisäiset jäännitteet voivat sitten olla ihan jotain muuta.


Ja tämän kaiken Richard Dawkinsin palopuheen voi sheldrakelainen hyväksyä
. Nimittäin Dawkins ei ota kantaa tarkoitaako hän ateismilla marxilaista eli vallankumouksellista ateismia vai nietzscheläistä eli vastavallankumouksellista ateismia. Vain jälkimmäinen kieltää mystiikan, morfogeneettisen kentät, sielun, omantunnon ja kaiken sellaisen. Kun taas edellinen kieltää oikeastaan vain uskonnon "sydämettömän maailman sydämenä ja sieluttomien olosuhteiden sieluna". Eli siis: Darwinin teoria pitää yhtä luonnon kanssa hyvinkin kaikessa tuossa mitä Dawkins sanoo. Ei epäilystä. Mutta se ei silti lähimainkaan selitä kaikkea. Nimittäin se ei selitä morfogeneesiä, joka taas on Sheldraken argumentaation perusta. Tarvitaan kuitenkin jotakin muuta... ei kenties älykästä suunnittelijaa, asioihin henkilökohtaisesti puuttuvaa huru-ukkoa, mutta luultavasti jonkinlainen näihin päiviin salassa pysynyt luonnonlaki... jonka löytäminen todella on filosofian maisterin tutkinto.
Ensin tulee kulttuuri, sitten miehet, tankit ja ohjuskilvet. Poliitikoille, teuraanmyyjille rahat. Yhtäkään naista ei tule, mutta paljon niitä lähtee.
Kaikessa sodanhiljaisuudessa
se perustettiin konfrontaatiossa
suodattimen ja pölynimurin hajoamisen jälkeen
se kuitenkin säilytettiin. Mitä varten?
se on tarpeellinen sotkemisen työkaluna
tuon vaikutuksen, hengenahdistuksen toteuttamiseksi
se on yhä maailman mahtavin
kaiken varsinainen takuumies
se että järjestyksen tuotanto jatkuu
edellyttää kaaoksen tuotantoa
että nyt sillä on uudet kasvot, uusi rooli
se on jo humanitaarista apua antava järjestö
eutanasia ei ole enää yhtä piikkivetoista
katselusähkötuolit tappavat ilman sähköä
että se on tapaturmia vahingossa tuottava
tapaturmahuollon alalla toimiva yritys
sen uusista kasvoista sanoi toista vuotta sitten
tyhjentävästi eräs presidentti että
se on nyt sotaretki maailmanympäri 80 päivässä
siis olemukseltaan sama tauti
jonka tehtävänä on rokotusten turvaaminen
maailmassa ystävällismielisten tartuttajien
virusmiesten massa-armeijan lääkäri on myyrä
he sanovat: täytyy muodostaa saartorengas
kylvää sen vastaisuutta, myrkkyä
sen naapurimaissa, yllyttää niitä
myyrän kimppuun ja provosoida
selkkauksia iholla
täytyy poistaa väärät rajat, monitorin
taholta lausuttiin, pikaisella lobotomialla
ja ommella tavallisista kaksosista siiamilaisia
pikaisesti, eilen sanoi viime vuonna että huomenna
tulee taistelu jossain päin maailmaa kestämään
vielä 200–300 vuotta joka on aivokuume lapsilla
keskeytymättä jatkuvan konfliktin kausi
uudelleensyntymiä ja mutaatioita, laajaa taistelua
luonnonrikkauksien puolesta ja vastaan: se silmitön
rahanhimo ei kuole vaan syntyy aina samana uudestaan
kuin buddhalainen
niin varustettu kuvittelemaan
niin varustautumaton tekemään

niin varustautumaton kuvittelemaan
niin varustettu tekemään
Ikävintä ja turhauttavinta maailmassa on ajatteleminen: että asiat ovat niin hullusti, että jopa meidän on pakko kuvitella tietävämme jotakin paremmin. Voi kunpa mikään ei olisi ihmisen vastuulla...

IHMISYYDEN KIROUS

Ajatukset kehittyvät kuin sairaudet, joihin on keksitty rokote: niiden on pakko. Ideat eivät kehity, ne vain tulevat taivoitettaviksi tai tavoittamattomiksi. On inhottavaa ajatella. Suurta ikävyyttä, sen suurempaa mitä pidemmälle pääsee. Vielä inhottavampaa on olla toisten ajattelemien vieraiden ajatusten vankina.
Dionysos avaruusaluksessa, happikaapissa
turvassa saasteilta joilla tehdään rahaa
ei ole koskaan voinut yhtä hyvin
ei ole koskaan ollut yhtä onneton
Sairaalta todellisuudelta voi suojautua vain terveeseen todellisuuteen. Epätoden tai tyhjyyden avulla ei voi suojautua todellisuudelta.

8.2.2010

Tällä hetkellä tuntuu mahdottomalta asettua millekään kannalle minkään asian suhteen. Hedelmällinen tila, ehkä tragediataiteen kannalta.

PÄIVÄN HESARISSA

oli Petteri Tuohinen -nimisen henkilön juttu Kiinasta. Alla Heikki Sipilän analyysi. Muutama huomio. Hesarin toimittajat eivät valahtele tahattomasti ja sivistymättömyyttään: kaikki väritykset, virheet, ennakkoluulot, sävyt ovat tietoisia ja tarkoituksellisia. Mutta mihin tällaista mustamaalausta tarvitaan? Pieni mustamaalaa suurta, entä kun suuri alkaa mustamaalata pientä? Sipiläkään tuskin ihan tarkasti tietää mistä Kiinassa on meneillään, joten vannomatta paras. Kolmanneksi harmonia ei ole yksiäänisyyttä, vaan vastakohtien sovittelua, eikä tieteellinen asiantuntemukseen perustuva käsittelytapakaan välttämättä johda vastakohtien yhteensovittumiseen. Kysymys on tietenkin ihanteesta, siitä ettei vastaan sovi sanoa ihan vain nietzscheläisesti huvikseen paremman tekemisen puutteessa ja historiallisen jälkimaineen toivossa, niin kuin länsimaissa yleensä on tapana - pelkästä turhamaisuudesta.



"HeSan Petteri Tuohinen: Vihan lähettiläs?


Helsingin Sanomien Pekingin kirjeenvaihtaja Petteri Tuohinen julkaisi maanantaina 8.2.2010 yhden "uutisen" ja yhden oman kakkossivun mielipidekirjoituksensa, joissa henkii lähes raivopäinen viha Kiinan kansantasavaltaa vastaan.

Kiinan korkein poliittinen johto pyrkii tavoitteellisesti yhteiskunnalliseen harmoniaan, josta tällaiset petteritouhoset eivät ymmärrä tai halua ymmärtää mitään. "Kiina opettaa maailmalle harmoniaa", otsikoi Petteri Tuohinen pilkallisen ja tyhmänsorttisen toimituksellisen artikkelinsa.

Käsitteellä "harmonia" on kiinalaisessa kielenkäytössä ja yhteiskunnallisesa teorianmuodostuksessa erityinen ja varteenotettava merkitys, jonka rakentavaan sisältöön olisi Lännessäkin syytä perehtyä. Kyse ei ole yksinomaan ns. sosialistisesta rakennustyöstä, vaan yleensä vastakkainasetteluiden korvaamisesta sopusointuun pyrkivällä, asiantuntemukseen perustuvaan tapaan käsitellä ongelmia.

Uutisssivuilla Petteri Tuohinen meuhtaa otsikolla "Kuolleiden lasten vanhemmat vailla oikeuksia Kiinan Sichuanissa". Kirjoituksessa esitetään yleistävinä faktoina ilmeisesti kuulopuheisiin perustuvia yksittäistapauksia Kiinan viranomaisten tekemistä virheistä. Saattahan niissä osin olla perääkin, mutta ne eivät varmasti vastaa sitä kokonaiskuvaa, mikä edustaisi maanjäristyksestä kärsineen Sichuanin ja koko Kiinan todellisuutta.

Samaan hengenvetoon hän suomalaisen monopolimedian edustajana parkuu sitä, ettei Kiinaa saa arvostella.

Jokaisessa maailman maassa on jonkinasteinen mediasensuuri. Kyse on vain siitä, kuka valvoo ja ketä ja minkälaisin tarkoitusperin. Täysin "vapaata" mediaa ei ole missään. Jos ei muu rajoita median toimintaa niin viimeistään se, että valtakanavat ovat etenkin Lännessä yleensä yksityisen suurpääoman suvereenissa hallinnassa, joko suoraan tai välillisesti.

Kyse on mm. siitä, miten suhtaudutaan itselle vieraisiin kaukaisiin yhteiskuntiin, niiden politiikkaan, kulttuuriin, talouteen, sisäisiin ja ulkoisiin vuorovaikutussuhteisiin jne. Arvioita tehtäessä pitää myös ottaa huomioon kyseisen maan historia, kehitysvaihe, koko ym. Suorat vertailut keskenään täysin erilaisten yhteiskuntien välillä ovat yleensä vain lapsellisia ja spekulatiivisia kuvitelmia.

Petteri Tuohisen älyllisesti äärimmäisen keskinkertainen tapa tulkita väkivaltaisesti kiinalaista yhteiskuntaa puhtaasti suomalaisesta näkökulmasta on harvinaisen typerä ja osoittaa ajattelun kapea-alaisuutta.

Kansojen ja eri maiden medioiden keskinäisissä suhteissa voidaan soveltaa rakentavaa ymmärtämystä ja asiallista tiedottamista. Tai sitten järjetöntä vihamielisyyttä, jonka polttoaineena käytetään suoranaisia valheita ja tietoisesti valittuja osatotuuksia sekä tavan mukaan todelliseen tietoon perustumattomia ennakkoluuloja.

Kiinalainen media ei tiettävästi koskaan ole tuottanut Suomea koskevaa törkypropagandaa, vaikka kyllä täältäkin kritiikin aiheita löytyisi. Kaiken maailman petteritouhosille sen sijaan ei vihankylvö tätä hänelle vierasta maata ja kansaa kohtaan tuota mitään ongelmia. Mihin tällaisella vihanlietsonnalla pyrkii Petteri Tuohinen, mihin pyrkii Helsingin Sanomat?

Petteri Tuohinen menettelee työssään silminnähden virheellisesti ja tekee sen tahallaan. Mutta voidaanko häntä jotenkin ojentaa tai antaa vaikka potkut? No ei voida. Suomalaisen valtamedian poliittiseen perussanomaan ja pääsisältöön kun ei kansalla ole mitään sanomista.

Heikki Sipilä, VTM
Helsinki




KOMINFORM / VAIHTOEHTOUUTISET

http://www.kominform.eu/
http://www.vunet.org/finnish/ulkomaat "

BUDDHALAISUUS

Poistin aiemman buddhalaisuutta käsittelevän tekstin, mutta kokoan tähän sen aiheuttamasta lyhyestä keskustelusta heränneet ajatukset.

Olen tulkinnut, lähinnä Nietzschen innoittamana, että buddlaisuus on symbioosiuskonto, jossa mikä tahansa rakenteellinen epäoikeudenmukaisuus ja väkivalta hyväksytään sillä ehdolla, ettei itse jouduta kärsimään, toisin sanoen, että saadaan lupa internoitua luostariin.

Buddhalaisuuden Jumala on Nietzschen mukaan sama kuin Epiktetoksella, eli ei-mikään, tyhjä, eli siis: kärsimyksen poissaolo. Nietzschen mukaan tämä on pahin mahdollinen orjamoraali, jopa kristinuskoakin epäilyttävämpi. Vaikka yleensä epäilen, tässä kohtaa olen tapuvainen uskomaan Nietzschen analyysiin - mikäli buddhalaisuus jotenkin nähdään mahdolliseksi länsimaissa - mikä ajatus nykyisessä länsimaisessa todellisuudessa on melko mieletön - se muuttuu mielettömäksi heti, kun ymmärretään sadismin ja buddhalaisuuden yhteistyön mahdollisuudet täysin nietzscheläisessä kokonaismerkityksessään.

Buddhalaisuus on kuitenkin eräänlaista kärsimyksen poissaolon egoismia, jossa ainoa palkinto on se, että voidaan hymyillä valaistuneesti niille, joilla vielä on kärsimyksiä. Mitään tämän ylittävää positiivista sisältöä ei ole. Nietzschen askeettisuuden kritiikki yleensä on myös tässä suhteessa perusteltua: maailmalta ei voi kieltäytyä tyhjyyttä vaan todellisuutta vasten, siksi mielettömiltä haluilta ei voi kieltäytyä haluttomuuden vaan mielekkäiden halujen avulla. Tässä kohtaa luen Nietzscheä suoraviivaisesti ja päätä nyökytellen (ellei niskat ole sitä ennen jäykistyneet kokonaan voimakkaasta pyörittelystä). Vaikeutena on siis se, että ilman luostarin suojaavia muureja askeettisuus vailla egoa on mahdoton paradoksi. Toinen juttu on pyrkimys valaistumiseen. Se tapahtuu oikean tiedon kautta. Meillä vain ei ole sitä monestakaan nykymaailman ilmiöstä - eikä ole buddhalaisillaakaan, he vain teeskenetelvät että heillä on, mutta he jauhavat turhaan vanhoja typeriä mitäänsanomattomuuksiaan edes huomaamatta, että Nietzsche on 150 vuotta sitten saanut koko touhun näyttämään joutavalta. Epäaistillisuudessaan buddhalaisuuden kaltainen aseksuaalinen haluttomuusoppi lähestyy täydellisintä mahdollista anti-venäläisyyttä. Tässä mielessä on merkille pantavaa Nietzschen voimakkaat lausunnot aistillisuuden puolesta, mutta toisaalta jatkuva venäläisyyden sättiminen - aivan kuin aistillisuus ja venäläisyys voisivat jotenkin olla kaksi eri asiaa. Buddhalaisuus joka tapauksessa on Venäjälle vierain mahdollinen asia.

En siis tällä hetkellä pidä kovin rehellisenä mitään buddhalaistyyppistä valaistuksen etsimistä tuntemassamme globaalissa todellisuudessa. En sano etteikö se olisi mahdollista, kysymyshän on vain valaistumisen määrittelystä: määritellä se ei miksikään. Sen sijaan Nietzschen vihaama dialektiikka tieteen filosofisten tulkintojen pohjalta, samoin kuin yritys törmäyttää ja koetella erilaisia maailmankuvia kiinnostaa juuri nyt. Raaka puhtaasti älyllinen työ, nihilistisen valaistuksen korvaamismuotona poliittisesti mahdottomassa tilanteessa.

Syy tällaiseen pessimismiin on kai se, että en Nietzschen tavoin ensinnäkään pitä buddahalaista valaistumista kovin korkea-arvoisena olotilana, toiseksi näen länsimaisten ihmisten keskimääräisen älyllisen tason olevan liian matalalla mikään "valaistumisen tavoittelun" suhteen. On yksinkertaisesti paljon tärkeämpää ja välttämättömämpää työskennellä älyllisesti kuin pyrkiä henkilökohtaiseen pohjimmiltaan egoistiseen valaistumiseen - jonkinlaiseksi tienpientareen ruhtinaaksi.

En ylipäätään usko mihinkään henkilökohtaiseen valaistumiseen. Olin itse valaistunut jo 1 vuotiaana buddlaiseen tapaan, joten en jaksa löytää siitä kokemuksesta mitään niin tavoittelemisen arvoista, ellei se voi tapahtua tietoisesti. Paljon tärkeämpää on ymmärtää, miksi ihmiset eivät ole sillä tavoin lapsenkaltaisesti valaistuneita tietoisuuden rajoittamisen mielessä - miksi heillä on haluja ja mitä halut ovat. Ja se on melko haastavaa älyllistä työtä.

Aikuinen voi olla valaistunut vain yhdessä maailman kanssa, muussa tapauksessa hän on houkka. Lapsi on valaistunut yksin, koska ei tiedä maailmasta, paitsi nähdessään painajaisunia. Ajatus valaistumisesta yksin tai pienessä piirissä on antimystinen - ja sinänsä kyllä nietzscheläinen - paitsi että Nietzsche kyllä varmasti sanoisi: ihminen ei etsi valaistumista, vain englantilainen etsii.

Olen myös alkanut enenevässä määrin Nietzschen lukemisen myötä epäillä G:n rehellisyyttä, varsinkin Beelzebubin tarinoissa... joihin en ole vielä suuremmin perehtynyt. Myönnän Nietzschen Platon-kritiikin psykologisen painavuuden ja se kieltämättä iskee kovemmin vielä Gurdjieffiin kuin Sokrateehen. Koko hahmo kaipaa uuden "antinietzscheläisen" analyysin.

IKILIIKKUJA

on ideologien konsepti, samoin kuin luonnonlaki, joka sanoo sen mahdottomaksi... Luonnonlaki, joka sanoo, että energia ei milloinkaan ole täysin puhdasta, että petomaisuus on aina paitsi oikeutettua, myös välttämätöntä... tuo hauras luonnonlaki, joka saa lampaan luulemaan itsestään liian vähän... luulemaan itseään hyeenaksi.

Nietzsche on aina ja kaikissa tilanteissa vähintään toiseksi parasta lukemista. Parasta on aina Sheldrake, Steiner tai Platon, paitsi siinä tavanomaisessa tilanteessa kun se ei enää ole mahdollista: kun nuo teokset on jo luettu ja alleviivattu pölyksi pääsemättä oikeastaan mihinkään. Ennen kaikkea tässä puukkona viiltelevässä tyhjänpäiväisyydessä, tässä raastavassa homepölyisessä tunkkaisuudessa rasittuneet hermomme kestävät enää painavia sanoja ja matemaattisia kaavoja, joissa tuntuu, ei vain tämän luomakunnan jokaisen olennon paino vaan myös kaikkien galaksien tietoisuuden paino.

Mutta mikä tahansa muu kuin ikiliikkuja, mikä tahansa tavanomainen voimalaitos elää jostakin liikkeestä, jota vangitsemalla tai vastustamalla voidaan luoda energiaa. Nietzsche oli energiainsinööri tässä onnettomuuksien alkemiassa: ”[...] ymmärrämme syvällisesti, miten arvokasta on, että meillä on vihollisia: lyhyesti sanoen, että tehdään ja päätellään päinvastoin kuin ennen tehtiin ja pääteltiin. […] Varsinkin uusi luomus, kuten uusi Reich, tarvitsee kipeämmin vihollisia kuin ystäviä: vastakkainasettelu saa sen tuntemaan itsensä tarpeelliseksi, tekee sen tarpeelliseksi…” Epäjumalten hämärä

Mitään syytä ei siis tarvita vihollisuuteen tai vastakkainasetteluun. Missä tahansa on voimaa, sinne voidaan luoda pato. Ja varsinkin silloin kun tuo voima on elämänvoimaa, totuuden voimaa, todellista valoa, silloin se pimennetään ja tukahdutetaan psykologisilla "eläimenvaistoilla" eli kateudella, pikkumaisuuden elämänkaunalla ja ahneudella - noilla kolmella Nietzschen pääominaisuudella. Niin, oikeistolainen, rikollinen, tai näennäisvasemmistolainen, symbioosissa elävä neännäisvastus, syyttää aina muista siitä, mihin itse on pääsyyllinen. Tuttua, kovin tuttua on meille tämä ”luonnollisuus moraalittomuutena”… eli siis vankilan laki yleisenä sääntönä siellä minne ei luomisen säde yllä. Mutta toki sen, joka uhoaa vahvimman oikeutta - sen joka häikäilemättä ja pelotta valehtelee - kannattaa olla myös varma siitä, että todella on vahvin. Eikö juuri heikko - se jolla ei ole todellista olemusta ja joka saa sanansa vain nurinkääntämällä vastustajansa sanoja - eikö juuri sillä ole tarve teeskennellä tai pikemminkin eläytyä voimaan... tarve julistaa vahvimmanoikeutta ja ahneutta luonnollisuutena: siis suurinta mahdollista epäluonnollisuutta ja keinotekoista saastustusta luonnollisuutena! Juuri näin tekevät ne, jotka ovat henkiä ihmisen luomassa vankilassa, nuo teljetyt surkimukset, jotka eivät selviä hetkeäkään muurin kuperalla ulkopuolella, täysin avarassa avoimessa, jossa itsen kanssa samaan häkkiin suljettua uhria ei saakaan enää kahden kesken pimeään nurkkaan, jossa rahalla ei saa mitään eikä ahneudesta ole mitään hyötyä, vaan kaiken määrittää se mikä todellisuudessa on luonnon ja vaihvimman elollisen voima avoimessa, eli nous. Nuo suljettujen laitosten suljetut henget! Nuo suljetut järjet! Nuo roskapöntön vahvimmat! Jostka yksityistävät koko maailman tehdäkseen siitä suljetun, sen sijaan, että olisi avoin todellinen avara totuuden kenttä, jolle kääpiö laitetaan taapertamaan ilman rahojaan ...

On otettava huomioon tämä: kun planeetan lämpötilaa lisätään, tulee esiin uusia yllättäviä ilmiöitä ja valheelle on silloin mahdollista rakentaa vain pommia. Valhetta kannattaisi nykyistä vähemmän suosia diplomatian päävälineenä.

Через Тернии к Звездам (1980)

Richard Viktorovin neuvostoklassikko on yksi parhaista koskaan näkemistäni neuvostoscifielokuvista (länsimainen scifi on tietysti 300-500 vuotta neuvostoscifiä jäljessä, jos nyt yleensä edes vertailukelpoista). Omalla tavallaan tämä antoi vastauksen kysymykseen siitä, millainen on venäläisten lääke ruttoon nimeltä Nietzsche. Elokuvassa on erittäin mielenkiintoinen teoria morfogeneettisistä kentistä ja niiden käytöstä ihmisten tietoisuuden ohjaamisessa. Morfogeneettisten kenttien teoria oli 1920-luvulla neuvostobiologian valtavirtaa Alexander Gurwitchin töiden johdosta, mutta saman idean keksivät samaan aikaan toisistaan tietämättä Hans Spemann Saksassa ja Paul Weiss Itävallassa. Rupert Sheldrake on kontribuoinut teoriaa lähinnä oivaltavilla psykoakustiikasta lainatuilla kokeellisilla testausmenetelmillä. Gurwitsch kehitti esimerkiksi biofotoninen käsitteen kuvaamaan hiukkasvaikutusta, jonka välityksellä biologisten organismien non-lokaali tiedonsiirto tapahtuu. Neuvostoliitossa keksintö oikeutti Stalinin myöntämään tiedepalkintoon, länsimaissa pseudotieteeksi leimaamiseen. Tämä kuvaa lähinnä sitä, minkä verran länsimainen tiede on neuvostotiedettä jäljessä. Elokuvan fiktiivisen hypoteesin mukaan vain harvat ihmiset kykenevät kommunikoimaan morfogeneettisten kenttien välityksellä, mikä rajoittaa heidän vapauttaan olennaisesti. Hypoteesin mukaan kysymys ei kuitenkaan ole sairaudesta, kuten Nietzsche väitti, määritellessään mystikot rappiotyypeiksi. Viktorovin mystikko on jonkinlainen hassu humanoidi, joka ei ole vapaa niin kuin tavalliset ihmiset, vaan joskus hyvin ikävällä tavalla kontrolloitu. Mystikko ei voi ottaa kantaa itse siihen mikä häntä kulloinkin kontrolloi, mutta hän voi tahdonalaisesti kuunnella toisia ääniä ja jättää toiset äänet huomiotta, mikä tarkoittaa tietoista kärsimystä. Elokuva löytyy enkkuteksteillä kokonaan Youtubesta:

PORNO FILOSOFIANA



Aina kun joku länsimaalainen puhuu edistyksestä ja hyvinvoinnista, kannattaa avata taustalle pyörimään muutama klipsi sen maalaista 2010 vuotta tehtyä avantgarde gonzopornoa. Sekunti pornoa vakuuttaa paremmin kuin tuhat Nietzschen sanaa, vai mitä. Entä sitten pornon lainehtiva kosminen valtameri? Tuo jokaiselle ihmiselle yhden klikkauksen päässä oleva kosminen vishnutietoisuus, tuo buddhalaisuus, ei-minkään ydin, markiisi de Saden saastutuksen absoluutti. Niin, libertiini haluaa vain saastuttaa. Richard Viktorovin scifielokuvissa kuolevien planeettojen tavallisilla ihmisillä on Slipknot-yhtyeen naamarit päässä jo 1970-luvulla. Vakuuttavaa, vai mitä. Buddhalaista, liian buddhalaista.

7.2.2010

Mutta mistä, millaisesta sisäisestä kokemuksesta, millaisiin henkilökohtaisiin tekoihin antautumisesta seuraa tuo Nietzschen synkin vakaumus - jota me edes hieman mekanistisen luonnontieteen puutteisiin ja kyvyttömyyksiin perehtyneet hämmästelemme - tuo usko jumalattomuuteen... toisinsanoen tuo omakohtaisen kokemuksen hämmentävä puute, tuo sisäinen ilmeisesti tosi tyhjyys, ja järjetön kyvyttömyys olla näkemättä selittämätöntä siinä mikä läpikotaisin selittämätöntä? Ei, se ei voi olla rehellistä - niin kuin kukaan ateisti ei voi olla rehellinen vaan aina maksettu propagandisti. Se on Nietzscheä, eli röyhkeää valehtelua ja lapsellista nuorison hölmistyttämisen halua, tietämättömien massojen populismia.
Kun Nietzsche puhuu "luonnosta" ja "vaistoista", hän tarkoittaa ihmisen toiselle luomaa vankilaa ja sadismia.
Venäläisillä on lääke Nietzscheä vastaan, mutta mikä? Me emme tunne sitä! Ja miksi venäläiset yhä salaavat sen?
Ja lopulta tietenkin Nietzsche julistaa, mitenkäs muuten: Kristus toimi tiedostamattoman itsemurhavietin vallassa.

"Sokrates tahtoi kuolla: - ei Ateena, hän itse ojensi itselleen myrkkypikarin, hän pakotti ateenan myrkkypikariin... "Ei Sokrates ole lääkäri, hän sanoi hiljaa itsekseen: tässä vain kuolema on lääkäri... Sokrates itse on vain ollut kauan sairaana...""

Samalla logiikalla Nietzsche kertoisi meille jos eläisi nyt, kuinka itseasiassa luonnonsuojelijat etsivät planeetan tuhoa, mutta ydinvoimalahankkeiden tarkoitus on pelastaa planeetta luonnonsuojelijoiden ilkeydeltä. Samoin Natsi-Saksan juutalaiset toteuttivat itse oman holokaustinsa. Se oli Nietzschen mukaan taidokas itsemurha, josta on jälkikäteen hyvä syyttää sydämellisiä natseja, jotka itseasiassa tahtoivat pelastaa juutalaisia, varsinkin lapsia, joita härskit ja ilkeät juutalaiset vanhemmat murhasivat. Samoin natsit yrittivät auttaa venäläisiä, englantilaisia ja monia muita, mutta nämä torjuivat ammattiavun ja tekivät itse itsemurhia. Venäläiset olivat synkän itsemurhatunnelman vallassa oleva kansa, joka etsi kuolemaa ja jonka elämänmyönteiset saksalaiset halusivat pelastaa. Ymmärrättekö jo mitä tarkoitan. Ette, arvatenkin. Te ette voi ymmärtää sellaisen olennon olemassa oloa kuin Nietzsche. Häntä ei todellakaan ole helppo "ymmärtää".
Eniten ihmiset vihaavat pientä epärehellisyyttä. Koska kukaan ei uskalla olla rehellinen, järjissään, kirkas, palvotaan härskeintä valhetta rehellisyytenä, sen mustaa kirkkautta, sen kaaoksen hillittömyyttä, jonka järjestämiseen ihmisen voimat eivät riitä. Nietzsche oli hämmästyttävä filosofi: mistä hän tiesi sen, ettei täällä kukaan uskalla olla rehellinen? Ennen kaikkea: hän tunsi tämän planeetan kuin ulkopuolinen, joka tiesi, ettei hänen tarvitse jäädä tänne. Sellaisen, joka tietää pääsevänsä pois, ei tietenkään tarvitse etsiä totuutta siitä, mitä täällä on näkyvissä.

LOPULLISEN RATKAISUN FILOSOFI

"Sokrates oli väärinkäsitys; koko parannusmoraali, myös kristillinen, on ollut väärinkäsitys..." Nietzsche: Epäjumalten hämärä

Jos ei harhassa mitään parannusta, jos ei lääkäriä eikä lääkettä, eikä uskosta, järjestä ja järkeilystä mitään hyötyä, mitä sitten? Nietzschen vastaus on yksiselitteinen: kansanmurha, eutanasia, sota, puhdistus, lopullinen ratkaisu, endlösung.

"Jollei ihminen joudu tappelemaan oikeuksistaan, dialektiikasta ei ole hyötyä. Tästä syystä juutalaiset olivat dialektikoita" Ibid.

Epäjumalten hämärässä viimeistään käy selväksi se, että koko Nietzschen tuotanto on luettava reaktiona Marxin filosofiaan.

Mitä vasemmistolaisille, kommunisteille, juutalaisille, venäläisille, työläisille, anarkisteille, kapinallisille, sairaille, moderneille ryysyläisille pitää tehdä? Nietzsche vastaa täysin yksiselitteisesti: Mikään parannus ei auta: heidät kaikki on pakko tappaa, mutta teollisen tehokkaasti.

Luuleeko joku vielä, että Nietzsche oli poliittisesti riippumaton vapaa-ajattelija? Ei varmasti kukaan rehellinen ihminen. Ateisti = opportunisti = vapaa-ajattelija maksusta.
Kun jokin elämäntapa tai tottumus johtaa rappioon ja kun sille sitten ilmestyy kriitikko, on oikeistolainen se, joka nimeää kriitikon rappiotyypiksi - poistamalla kriitikon hän täydellistää rappion, jota tosin ei enää nimetä rappioksi. Juuri tämän kriitikon täydellinen poistaminen, lääkäriin kohdistuva täydellinen puhdistus on kaikkien kansanmurhien ja varsinkin henkisten kansanmurhien motiivi: poistetaan tuo fyysisessä olemuksessa elävä kriitikko, poistetaan tuo terve elin, jotta sairaus saisi vallita koko ruumiin, poistetaan kaikki mikä vielä taistelee, rajoitetaan ihmisyyttä, puhdistetaan siitä langanohut ja läpikotaisin sairas. Sellainen lääkäri on oikeistolainen: se muuttaa sairauden nimen ja lopulta koko kielen lievemmäksi, jotta totuus jäisi huomaamatta. Mahasyövästä tulee vatsatauti, vatsataudista kutitus ja kuoleman hetkellä helisee iloinen ilkeä oikeistolaisen nauru - kuoleman nauru.

Hae tästä blogista

"Käymälässä en käynyt, mutta ostin kokoelman runoja. Eikö se ole yksi ja sama?"
- Kejonen

"Minä puhun hyveestä, en itsestäni, ja kun moitin paheita, moitin ennen muuta omiani."
- Seneca

"käymälässä aamuisin kuolemanjälkeistä peliä"
- Krivulin

Blogiarkisto

Tietoja minusta

svenlaakso (at) yahoo.com