31.1.2009

TÄMÄ KARRIN

digiruno on kyllä klassikkojen klassikko.

HENRI BROMS

kirjoittaa kirjassaan Saudisamppanjaa (2003): "Homoerotiikan selittämisessä pitää kiinnittää huomiota naisen vähäteltyyn asemaan islamin kulttuureissa"

"Lienee lähes uskomaton asia, mutta klassisesta Persian kirjallisuudesta on vaikea löytää rakkausrunoilijoita, jota puhuisivat muusta kuin pojista. Tämä kaikki kiellettiin ensin viktoriaansessa Euroopassa ja sitten muutokseen joutuneessa Lähi-idässä."

"Tämä kaikki "kreikkalaisuus" on nyt mennen ajan huuruja! Tällä lailla islam uudistuu sisältäpäin."

Broms siis tunnustaa historiallisen totuuden, mutta väittää että ajat ovat muuttuneet. Käsitykseni mukaan länsimainen mies ei voi kuitenkaan liikkua Saudi-arabiassa metriäkään joutumatta miesten iskuyritysten kohteeksi. Miten Broms, joka on asunut Saudi-arabiassa, ja kirjoittanut aiheesta paksun kirjan, on voinut välttyä kokemukselta? Ei tietenkään mitenkään.

On siis kysyttävä: mikä motiivi Bromsilla on vääristellä sikäläisen nykyisen yhteiskunnan oloja niin räikestä, että suorastaan väittää homoseksuaalisuuden kokonaan puuttuvan, vaikka se on vain "poistungettu" näkyviltä. Jokainen nettiä seuraava nykyihminen tietää, että Saudi-arabia on homojen taivas.

Broms lainaa Georg Groddeckia: "homoseksuaalisen taipumuksen poistunkeminen on ominaista yksipuoliselle ja arveluttavalle, erikoisesti eurooppalais-kristilliselle ajattelulle."

Niin varmasti, mutta entä jos valtaosa miehistä on homoja? Olisiko sekin sallittava? Vai pitäisikö edes yrittää teeskennellä, ettei niin ole. Jos ongelma olisi marginaalinen, tuskin siihen mitään kovin ankaria lakeja tarvitsisi säätää.

MIKKO NISKANEN

Suomen merkittävin elokuvaohjaaja puhuu. Mielenkiintoista, että myös häntä ja tuossa taistolaisuuden huippuvaiheessa uskalleettiin rangaista rehellisyydestä ja lahjakkuudesta eväämällä hänen elokuviltaan rahoitus. Aina on rehellisellä ihmisellä ollut tässä maassa vaikeaa ja vaikeampaa tulee vielä olemaan.

KUN KAIKKI MITATAAN MYYNTILUVUILLA

Kaikki ihmisen luomat kulttuurit perustuvat yhteen ihanteeseen: vilpittömyyteen ja kätkettyjen poliittisten motiivien paljastamiseen. Sellaiseen tarvitaan, ei suurta, vaan suurinta taidetta. Demokratia on vain yksi keino mitata esityksen suosio. Venäjällä vodka-työväline on toisenlainen keino. Islamilaisessa maailmassa on kenties omat valheenpaljastuskeinonsa. 

Demokratia ei mitenkään ole osoittautunut tässä vertailussa parhaimmaksi: suuretkin ihmismassat voivat erehtyä siinä missä leka vodkaa ei milloinkaan erehdy. Jokainen voi katsoa yhä uudelleen ja uudelleen nämä Nurembergin kuvat: täydellisin kuviteltavissa oleva kauhu, jota yksikään kauhufilmi ei ole vielä pystynyt ylittämään:











Ennen kuin sokeasti uskot massojen suosioon, katso ihmistä:

VALO TULEE KIINASTA?


"Li Hongzhi ottaa itse kantaa näihin tutkimuksiin kirjassaan Zhuan Falun: "Kun puhumme tietyistä asioista, jotkut ihmiset kutsuvat niitä välittömästi taikauskoksi. Miksi? Heidän arviointiperusteensa on, että se, mitä tiede ei vielä ole käsittänyt, tai mitä he itse eivät ole kokeneet, tai minkä he ajattelevat olevan mahdotonta, on taikauskoa, idealismia tai humpuukia – tämä on heidän ajattelutapansa. Pitävätkö tällaiset näkemykset paikkansa? Onko asioita syytä kutsua taikauskoksi tai humpuukiksi vain siksi, että tiede ei vielä ole niitä käsittänyt, tai koska se ei vielä ole tarpeeksi edistynyttä selittääkseen niitä? Eivätkö tällaiset ihmiset itse usko sokeasti omaan asiaansa? Eivätkö he syyllisty "idealismiin"? Jos kaikki ajattelisivat tällä tavoin, voisiko tiede kehittyä ja tehdä läpimurtoja? Edes ihmisten yhteiskunnassa ei tapahtuisi edistystä. Kaikki tiede- ja teknologiayhteisön keksinnöt olivat tuntemattomia menneisyyden ihmisille. Jos niitä kaikkia olisi pidetty taikauskona, mistään edistyksestä ei olisi tarvetta puhua. Qigong ei ole humpuukia. Monet kuitenkin pitävät sitä sellaisena, koska he eivät ymmärrä, mistä on kyse. Tieteellisten instrumenttien avulla on nykyään pystytty mittaamaan qigong-mestarien kehoista esimerkiksi infraääniaaltoja, ultraääniaaltoja, sähkömagneettisia aaltoja, infrapuna-, ultravioletti- ja gammasäteilyä, neutroneita, atomeita, hivenmetalleja, ja niin edelleen. Eivätkö ne ole konkreettisia asioita? Ne ovat olemassa aineellisesti. Eikö kaikki koostukin materiasta? Eivätkö myös muut aika-avaruudet ole materiaalisia? Voiko niitä nimittää taikauskoksi? Qigong on tarkoitettu Buddhan kultivointiin, joten siihen liittyy tietysti monia syvällisiä asioita. Me puhumme niistä kaikista." [12]" >>

Epäilyt sisäelinryöstöistä eläviltä Falun Gongin harjoittajilta

Olemassa olleet sosialistiset järjestelmät ovat tehneet virheen juuri iljettävässä ateismissaan, joka ei tyydy vain kieltämään uskontojen ulkoisia muotoja vaan myös mystiikan - eli sen mikä uskonnoissa on ellei ihan totta, niin ainakin vähiten huuhaata. Mystiikan kieltäminen on se syy miksi en itse voi hyväksyä historiallisia sosialistisia järjestelmiä. Mutta hetkinen: miksi kommunistia vastustavan liikkeen tunnus on Kiinassakin hakaristi?


30.1.2009

ANTISANKARIN GLORIFIOINTI

Osallistuminen Safkan blogiin ja siellä kiehuvaan brutaaliin keskusteluun on palauttanut muistiin armeijatrauman syvän merkityksen. Samasta havainnosta, jota nyt kestän katsoa miltei rauhallisena, järkytyin armeijassa niin, että jouduin syvään masennukseen. Vaikka olin kolme kuukautta pois rivistä, ei kukaan missään vaiheessa ehdottanut armeijan keskeyttämistä. En ehdottanut sitä itsekään. Ehkä ajattelin, että saavat hoitaa sen minkä ovat aiheuttaneetkin - tai ehkä en ajatellut.
    
Safkan blogissa kommentoivien anonyymien hahmojen kohtaaminen nuorena vailla selkeää tajua siitä millaisia psykofyysisiä muotoja ihmiselämä voi traumatisoituneimmillaan saada, on jokseenkin eri asia kuin kohdata ilmiö turvallisen fyysisen etäisyyden päästä ja kirjalliseen muotoon kesytettynä. 
  
Tuhoavan psykopaattisen ihmisyyden yllätävän runsas olemassaolo on syy miksi nyt, jos saisi uudelleen valita, ryhtyisin totaaliaseistakieltäytyjäksi. Kieltäytymiseni armeijasta ei siis perustuisi oikeastaan aseettoman vastarinnan eettiseen periaatteeseen, siihen että kukkakimpulla uskoisin taltuttavani äitiäni, siskoani, vaimoani ja lastani uhkaavan vihollisjoukon.
  
Kieltäytymisen peruste on se, että pystyn toimimaan tehokkaammin isänmaan ja oikeiden asioiden puolesta vaarantamatta mielenterveyttäni suljetussa yhteisössä, jossa valta saattaa ohjautua henkilöille, joilla on sokea tuhoamishalu. Henkilöille jotka aina ja kaikkialla etsivät itselleen vihollista ja uhria, rauhanaikana sellaiseksi muodostuu lähimmäinen.
  
Sankari on se, joka auttaa kaikissa tilanteissa toisia ja heikommassa asemassa olevia. Sanotaan, ettei moderni sota kaipaa sankaria vaan antisankaria. Mitä antisankari oikeastaan tarkoittaa? Minusta näyttää, että se ei ole mitään muuta kuin psykopaatti, jolla on tarve tuhota ihmisyyttä. 

OIKEISTON JA VASEMMISTON SELITTÄVYYS

Kuulin eräältä vanhemmalta tuttavaltani, että 60-70-luvuilla taistolaisten ja muiden vasemmistolaisten välit olivat niin kireät, että melkein koko muu poliittinen kenttä mahtui siihen väliin. Sama ilmiö näköjään toistuu erään itsensä konservatiiviseksi vasemmistolaiseksi mieltävän henkilön tajunnassa. Antifasistien Safkan blogia hän ei suinkaan kuittaa hysteerisellä naurukohtauksella, niin kuin useimmat aatetoverinsa, vaan toteaa yksiselitteisesti: olen siis fasisti! Sama tunneperäinen nurinkääntyminen tapahtuu omassakin mielessäni, jos luen kyseisen henkilön blogia. Alan vaistomaisesti pohtia "konservatiiviselle vasemmistolaisuudelle" kaukaisinta mahdollista poliittista vastakohtaidentiteettiä. Tuon blogin - kuten ehkä tämänkin blogin - määritteleminen oikeisto-vasemmisto akselilla saattaa olla hyvin hankalaa.

POLIITTINEN - KRIITTINEN - SPEKULATIIVINEN TEKSTI

Kun tunkeilen poliittisen mielipiteensä hyvin tarkasti määritelleiden manipulatiivisten ihmisten kommenttipalstoille, saan huomata, että omaa spekulatiivista kirjoitustapaani arvioidaan aivan jonain muuna. Ajatellaan, että minulla on taustalla lukkoon lyödyt mielipiteen ja tekstini on manipulaatiota - joskaan kukaan tuskin pitää sitä kovin taitavana manipulaationa. Sillä taitava manipuloija tuskin tunnustaisi, ettei itsekään tiedä asian todellista laitaa. Ehkä voin jumalallisen oikeuden edessä vedota heikkoon älyyni ja hitaaseen oppimiskykyyni lieventävinä asianhaaroina. Toisaalta, eräänlaista heikkoälyisyyttä on myös se, että luulee maailman asioiden ja voimasuhteiden olevan varmoja ja lukkoonlyötyjä.

Otetaan esimerkki. Illalla nukkumaan käydessään, iltarukouksen luettuaan äärioikeistolainen poliitikko tietää, että maahanmuuttajat ovat ali-ihmisiä. Samassa tilanteessa minä en tiedä sitä. Kun äärioikeistopoliitikko käsittelee islamia tai homoseksuaalisuutta, hän tekee sen objektiivisesti ja tieteelliset kriteerit täyttävästi. Valmisteltuaan tieteellisen tekstinsä, hän lisää siihen tietyn polarisaation - lain sallimissa puitteissa. Tämä tarkoittaa, että hän luo tekstiin painotuksia, joista äärioikeistolainen puoluetoveri tunnistaa kirjoittajan.

Kun minä käsittelen islamia tai homoseksuaalisuutta, yritän tehdä sen objektiivisesti ja tieteelliset kriteerit täyttävästi. En helposti onnistu. Tekstin valmistelun yhteydessä mieleeni tulee lukuisia epävarmuuksia ja avoimia kysymyksiä. Siirrän nuo kysymykset tekstiini. Ellen onnistu löytämään nopeasti tyydyttäviä vastauksia, saatan myös antaa kysymyksiin spekulatiivisia vastauksia, oletuksia, luuloja (toivon, että lain puitteissa... koska minä en tunne lakikirjaa yhtä hyvin kuin äärioikeiston asiantuntijat... toivottavasti inhimillisyyteni ja heikkouteni on lieventävä asianhaara). Tällöin ilmaisen, etten tiedä, vaan luulen. Kun äärioikeistolainen henkilö lukee tekstiäni, hän ei tunnista siinä puoluetoveria... vaan inhimillisen heikkouden, resurssien puutteen, ajan puutteen. Inhimillistä - liian inhimillistä!, hän toteaa murhanhimoissaan. Mutta satunnaisen ja huolimattoman lukijan silmissä minun tekstini kaikessa spekulatiivisuudessaan saattaa näyttää jopa räikeämmältä kuin äärioikeistopoliitikon laskelmoitu manipulaatioteksti. Tuomio on hirvittävä, Siperia, keskitysleiri, Sörkka, mikä tahansa.

Koko ilmiömaailman takana on ihmisen vilpittömyyteen kohdistuva epäily. Poliittinen kirjoittaminen on tunnetusti täynnä vilppiä. Poliittisen tekstin lukutapa on jonkinlaista äärimmilleen vietyä epäilyä ja syytöstä vilpillisyydestä. Syytös voidaan muotoilla kaikesta mitä sanotaan. Mikä tahansa taideteos voidaan tässä valossa luettuna nähdä propagandaksi. Kaikki on jonkun poliittisen edun mukaista propagandaa: Homeros, Bach, Raamattu, Tolstoi, Beethoven, Proust, Dante, Rothko, Malevitch, Shakespeare. Jos taideteos on vaikuttava, se on vain taitavaa propagandaa. Syytöksen mahdollisuuksia on kaikkialla. 

Politiikka politiikassa on tärkeää, että henkilöt esiintyvät läsnäolevana lihana ja verenä itse siellä missä he puhuvat. Pelkkä kirjallinen, pahimmassa tapauksessa anonyymi poliittinen puhe ei voi mitenkään ehkäistä äärimmäisten epäluulojen ja syytösten jatkuvaa hornanvuota.

Olen itsekin kokeillut tällaista epäluulojen keinotekoisen vahvistamisen lukutapaa, tosin hyvin tietoisesti ilmituoden sen, että nyt aion esittää kritiikkiä, en siis manipuloida. Mutta väkisin tulen tietysti kai manipuloineeksi - miten abstraktia ilmaisun pitäisikään olla, että siitä puuttuisi kokonaan manipulointi? Esimerkiksi Islamia käsitellessäni olen pyrkinyt kiinnittämään huomiota siihen, miten vaarallinen Islamin usko voi olla täysin moraalittoman ja vilpillisen ihmisen opportunismin välineenä. Miksi olisi syytä tuudittautua ajatukseen, että kaikki islamilaisen maailman johtajat olisivat aina ja ikuisesti yksinkertaisia, hyviä ja vilpittömiä henkilöitä? Näissä kirjoituksissani olen tuonut selkeästi esille, että käsitykset perustuvat puutteellisiin tietoihini. Minulla ei ole toistaiseksi tarkempaa tietoa siitä millä mekanismilla islamilainen maailma suojautuu moraalittomia ja vilpillisiä henkilöitä vastaan (tässä eräs pätevä tutkielma asiasta). Esimerkiksi Venäjästä tiedän, että juuri tunteiden korostaminen ja ns. "vodka työvälineenä" ovat venäläisen kansankulttuurin tapoja selvittää noita asioita.

Pyydän tietenkin anteeksi, jos olen ehdottanut jotakin totuuden vastaista, ja olen loukannut jotakuta. Pyrin hyvittämään väärinkäsitykseni jatkamalla asioiden selvitystyötä.

29.1.2009

HETEROSEKSUAALISUUDEN TULEVAISUUS - ONKO SITÄ?

Olen huolestunut heteroseksuaalisuuden tulevaisuudesta ja nykyisestä yhä marginalisoituvammasta asemasta.

Minulla on homoseksuaalisia tuttavia. He eivät ole avoimesti heteroseksuaalisuuden ja romanttisten ihanteiden vastaisia. Minulla ole mitään eristyisiä asenteita avointa homoseksuaalisuutta kohtaan - joskin täytyy sanoa, etten koe ilmiötä kohtaan erityistä vetoa - itsekäästi ajateltuna koko ilmiöstä ei ole minulle mitään iloa.

Pakon edessä tunnustaudun totaaliseksi heteroseksuaaliksi: täydellisesti, jokaista soluani myöten naissukupuolen lumovoiman orjaksi. Tiukan paikan tullen, minusta vanha pesukonekin näyttää houkuttelevammalta kuin yksikään miessukupuolen edustajista. Sitkeästi ovat homoraukat minua yrittäneet kaikki nämä vuodet iskeä, tajuamatta, että se on turhin projekti mihin ihminen tässä maailmassa voi ryhtyä. Jumalattarien kuvajaiset häilyvät mielessäni 3600/24/7/365, eikä siinä jää sekuntiakaan yli karvaisten perseiden haaveilulle.

Sen sijaan fasistinen kaappihomous, ala Jörg Haider, huolestuttaa minua. Näillä kaappihomoilla, joita kukaan ei edes osaa aavistaa homoiksi, on yleensä suojaperheet, ja kovaääniset isäänsä puolustavat "söpöt" suojalapset - kuten 12 000 ihmisen murhasta vastuussa olleella virolaisella natsilla Karl Linnasilla oli Amerikassa. Heillä on vahvat vapaan heteroseksuaalisuuden vastaiset ohjelmansa. Luulen, että esimerkiksi pornoteollisuus ja monet monet muut nykyajan fasistisen ja ihmisyyden vastaiset ilmiöt ovat juuri heidän masinoimia. Siis luulen. Tämä on vasta tutkimushypoteesi.

Myös venäjäviha on loogisesti ajateltuna heidän masinoimaansa, sillä Venäjän läpäisevä Pushkinen keksimä idea on nimenomaan heteroseksuaalisuus ja romanttinen rakkaus. Venäjä on uhka "top" homouden militaariselle maailmanvallalle juuri totalitaarisessa romattisuudessaan ja suuruusnäkökulman tuottamassa kirkkaan logisessa selkeydessään. Fasismia ja sen myötä myös suojaperhein idyllisoitua "top" homoutta esiintyy kuitenkin nykyvenäjällä. Venäjällä esiintyy myös käsittääkseni yleisenä "bottom" homoutta ja lesboutta, jotka johtuvat enimmäkseen kai henkilöiden ultraseksuaalisuudesta, vauhdinhurmasta, heikkonäköisyydestä ja seksuaalisen ravinnon yleisestä valikoimattomuudesta, mikä on kyllä luonteva osa venäläistä maksimalismia.

Siis: Avoimesti homot ovat "bottom" homoja. Kaappihomot ovat joko "top" homoja tai sellaisia, jotka vain haaveilevat homoudesta. "Top" homot eivät vain haaveile homoilusta, vaan harrastavat sitä ehkä enemmänkin kuin "bottom" homot. "Top" homoilla on valtaa, eikä heillä ole puutetta kohteista. Heteroiden maailmassa he vertautuvat Espanjassa majaileviin venäläisiin luksusprostituoituihin, joiden ei tarvitse tehdä muuta kuin vastata puhelimeen rikastuakseen ja saadakseen hyvää seksiä. "Bottom" homot rinnastuvat baareissa notkuviin heteromiehiin, joskin kyllä eivät varmaankaan yhtä epätoivoisina.

Natsisaksassa kaikki SS miehet olivat militaareja "top" homoja. "Bottom" homot laitettiin keskitysleirille. Rakenne toimii myös arabikulttuurissa yleisesti: militaari "top" homous on käytännössä äärimmäisen yleistä. "Bottom" homous ei ole vain kaikkien halveksimaa vaan myös kiellettyä. Hypoteesinä väitän, että tällainen kaksoiselämärakenne läpäisee myös nykyisen länsimaisen yhteiskunnan myös monessa muussa suhteessa kuin vain seksuaalisuudessa.

Viimeisen 20 vuoden aikana tapahtuneeseen länsimaisen yhteiskunnan radikaalissa muutoksessa vaikuttanee suurelta osin Neuvostoliiton hajoaminen. Koska vasemmalta putosi pohja, tasapainoa jouduttiin siirtämään muutama askel oikealle. Ehkä "Top" homous on aktivoitunut ja sadismin kohteeksi joutunut "bottom" -homous etsii suojaa toisistaan ja yhteiskunnallisesta järjestäytymisestä. "Top" homous ja "bottom" homous ovat kaksi eri taiteenlajia, joiden edustajat eroavat toisistaan kuin yö ja päivä - käsittääkseni.

Muistakaa, että nämä käsitykseni eivät perustu muuhun kuin ulkopuolisiin havaintoihin ja loogiseen päättelykykyyn. Tämän lukijoiden joukossa on varmasti henkilöitä, joilla on parempi sisäpiiriasiantuntemus. Valitettavasti heillä on omat ymmärrettävät syynsä jättää paljastamasta hyvin tuntemiaan tosiasioita.

Kalervo Palsa, joka oli itse "bottom" homo, ja jota arvosta taiteilijana kovasti, kuvasi tämän ilmiön suomiversion kirjassa "Eläkeläinen muistelee". Pier Paolo Pasolini, joka on eräs eurooppalaisista lempiohjaajistani, ja joka oli itse homoseksuaali, esitti italialaisen muunnelman fasismin ytimestä elokuvassaan Salo. Ei ole mitään syytä epäillä, että Suomen fasistien henkinen ydin olisi eri kuin italian fasistien henkinen ydin.

Pasolinin isä oli italian faisti puolueen jäsen ja aktiivifasisti. Runoilija Pasolinin elämä oli keskittynyt fasismin syvimmän olemuksen tutkimiseen. Hän myös sai sen olemuksen selville. Siksi hänet murhattiin.

Fasismilla on hyvin paljon henkistä tekemistä juuri "top" homoseksuaalisuuden kanssa. Mutta nähdäkseni ei paljonkaan henkistä tekemistä "bottom" homouden kanssa - joskin fyysistä kylläkin. Kuka ties, ehkä siinä henkikin tarttuu? Tartuntavaara on ainakin olemassa.

Kansallissosialistisessa aatemaailmassa "top" homous yhdistetään spartalaiseen sotilasihanteeseen - henkiseen voimaan, kovuuteen, julmuuteen ja riippumattomuuteen naissukupuolesta. Tämä preussilainen sotilasihanne ei ole varsinainen "sankarimyytti".

Spartalainen sotilasihanne on mekanisoitunut koneihminen, joka ei välitä kenestäkään toisesta ihmisestä tai itsestään muuna kuin hyödykkeenä, mutta saa kyllä pahaa jälkeä aikaan vihollisten keskellä. Kysymys on kuoleman kultista, jossa ei ole ollenkaan sellaisia käsitteitä kuin ihmisten välinen luottamus, kunnioitus ja rakkaus.

Tämän kummempia sankareita ei toisaalta moderni sodankäynti kaipaa. Tämä opittiin itseasiassa vasta ensimmäisessä maailmansodassa, jonka henkisen ytimen Hitler tunsi hyvin. Ernst Junger kuvaa romaaneissaan hienosti tämän tajunnan, sankaruuden ja uuden fasistisen sotilasihanteen henkistä muotoutumista maailmansotien välisessä Saksassa.

Moderni sankari on antisankari: kuolemankultin partikkeli, omiensa ja alaistensa hyväksikäyttäjä, omiensa murhauttaja, vihollisten murhaaja ja viimekädessä itsemurhaaja. Koko natsisaksan tarina kertoon vain tämän. Tämä rakenne toistuu kaikessa: ja se on se ylittämätön häpeä, josta Saksan on vaikea päästä yli vaikka miten terapoisi. Jos fasismia yritetään rehabilitoida, myös totuus natseista voidaan aina tuoda vahvasti esiin, kuten Pasolini teki. Tähän asti ollaan oltu hienotunteisia. Mutta asenteet muuttuvat eripuolilla maailmaa kun Hitleriä aletaan rehabilitoimaan.

Hitelriläisessa "top" homoudessa kysymys on yksityisestä vallantahdosta ja ehdottomasta alistumisesta superlogokselle, pelin säännölle, joka on eräänlainen seksuaalinen pyramidihuijaus. Hierarkiassa korkeammassa asemassa olevat huijaavat alempia... paska valuu alaspäin, kunnes sotamiehillä ei ole ketään huijattavaa... vihollinen on se, jota kohtaan he voivat purkaa turhautumisensa. Ja koska he ovat nöyryytettyjä, he haluavatkin vain kuolla.

Nykyaikainen kapitalismi tähtää täsmälleen samaan logiikkaan.



Neuvostoliittolainen elokuva Человек-амфибия (1962) kertoo heteroseksuaaliseen rakkauteen liittyvistä ongelmista.
"Aina parin kolmen viikon välein makaan sängyssä 36 tuntia, hirvittävässä tuskassa. Tämä talvi on pahin, mitä olen kokenut. Elämässä ei ole jäljellä nautintoja. Olen todella vaikuttunut siitä miten vaikeaa eläminen on." Nietzsche, vuonna 1874.

27.1.2009

Мнение антифашиста

Helsingissä järjestetään tänään mielenosoitus asianajaja Stanislav Markelovin
ja toimittaja Anastasija Baburovan murhien johdosta. Asianajaja Markelov oli kuuluisa antifasisti, joka esiintyy tällä Venäjän antifasistien dokumenttifilmillä:



En tiedä onko Helsingissä tänään Venäjän suurlähetystön edustalla klo 17
järjestäytyvä Amnesty Internationalin Suomen osasto, Suomalais-venäläinen kansalaisfoorumi, Suomen PEN, Suomen Rauhanpuolustajat sekä Kiila ry avoimesti antifasismin asialla.

On kuitekin selvä, että Venäjää pitää painostaa kaikin keinoin ripeisiin ja voimakkaisiin toimenpiteisiin fasismia vastaan.

Mielenosoitus pitäisi järjestää myös Viron lähetystön edessä, Viron avoimesti fasistimyönteistä hallintoa vastaan. Fasismi on myös Suomessa ja Ruotsissa kaiken aikaa kasvava yhteiskunnallinen ongelma. Jos Markelovin murhaajaa pohditaan, suurin motiivi siihen on Suomen Sisulla, joka on venäjävihaan erikoistunut fasistijärjestö.

LUIN TAANNOIN SAARIKOSKEN

Hipponaksin runoja kommunistiystävättäreni salongissa. Saarikoski oli omistanut kirjan hänelle kauniisti, mutta piirtänyt sanojen rinnalle hienon kymmensilmäisen ripsipiirakan. Saarikosken piirustustaidot ovat ihan oma lukunsa. Siinä yhdistyy innoittunut improvisaatio sellaiseen käden jykevään varmuuteen, jonka voi uskoa kommunistin kädenjäljeksi. Kaikki mitä silmääni osui kirjasta sitä lehteillessäni oli tietysti ällistyttävää ja elämänsuuntaa muuttavaa. Olen lukenut kirjan monesti aiemminkin. Saarikosken määrättömänä sikiväien parjaajien häväistyslauluja kuunnellessa mietin aina: esittävätkö he mitättömät ajatusklimppinsä koska pitävät Saarikoskea hienona - vai huonona? Oli miten oli, kommunisti ystävättäreni sanoo, että Saarikoski oli joskus ihan epähienouteen saakka vaikea ihminen.

TIETEELLINEN TOTUUS - JA KUN SE EI RIITÄ

Kirjailija Jarkko Tontti sanoo tässä Vihreänlangan jutussa:


"Jako oikeistoon ja vasemmistoon on menettänyt suurimman osan selitysvoimaansa."


"Kohdallisempi jakolinja on pysähtyneistön ja fiksuimmiston välillä."

"Pysähtyneistö pysyy totuudessaan viimeiseen korahdukseen saakka. Se seuloo maailmasta vain sen tiedon, joka tukee ennalta lukkoon lyötyä maailmankuvaa. Fiksuimmisto muuttaa kantansa, jos vastapuolen perustelut pitävät. "

Pysähtyneistön ongelma on siis se, että kantaa ei muuteta kovin kevyen todistusaineiston edessä - käytännössä minkään. Fiksuimmiston ongelma on se, että kantaa muutetaan vahvan todistusaineiston edessä - eli käytännössä melkein minkä tahansa. Kumpikaan asenne ei suoraan ja mekaanisesti takaa totuuden löytymistä.

Aina ja ikuisesti tulee olemaan kahdenlaisia totuuskriteerejä. Joidenkin mielestä tieteellinen todistusaineisto on totuuden viimeinen kriteeri. Joidenkin mielestä se ei riitä.

Antifasisteilta kysytään, miksi he eivät vastusta vasemmistopiireissä esiintyvää amerikkafobiaa ja lähes antisemitistiset piirteet saavuttavaa Israel-fobiaa?

Joku sanoi joskus, että fasismin tunnusmerkistöön kuuluu se, että sorto toteutetaan varmasta, suurilla resursseilla taatusta hegemonia-asemasta käsin. Jos kysymyksessä ei ole sorto, kysymyksessä ei ole fasismi tai totalitarismi. Joku sanoo, että kysymyksessä ei tosiasiassa ole sorto, vaan kilpailu, ja ennen muuta häviäjien kateus.

Natsi-Saksassa esiintyi varmasti hitlerfobiaa. Mutta jos "Heil Hitler" tervehdys jäi väliin, löysit itsesi keskitysleiriltä. Tuota viattomien keskitysleiriuhrien hitlerfobiaa ei välttämättä tarvitse käsitellä suurena Hitleriin kohdistuvana vääryytenä. Mutta heidän joukossaan varmasti oli yksi, joka suunnitteli Hitlerin salamurhaamista.

Fasismin eräs piirre on se, että kysymys on ylivoimaisten resurssien avulla tuetusta valehtelusta ja vääristelystä. Jonkun mielestä Venäjän nykyhallinto varmasti täyttää kriteerin. Mutta totuus ei voi olla pahuutta, sanoo eräskin piispa. Ylivoimaisten resurssien avulla tuettu totuus ei täytä fasismin tunnusmerkkejä. Jos se totuus on oikea totuus. Tietenkään ei maksa paljon laittaa taitavien historiantutkijoiden armeija kirjoittamaan totuus uudelleen, oikein.

Siksi aina ja ikuisesti tulee olemaan kahdenlaisia totuuskriteerejä. Joidenkin mielestä tieteellinen todistusaineisto on totuuden viimeinen kriteeri. Joidenkin mielestä se ei riitä.

GROUP - CONDITIONS - RESIST CONDITIONS

Persons growing under the certain conditions not explain for me the most important: to certain capacity person could have to resist conditions. Or renew after some personal catastrophy even in destroying conditions. Olso personal skills and weaknessies not seem to me explain fully these differences.

The radical evil is not seem to me fully explainabe by broken machine, or sleeping machine. Broken machine works unproperly. But evil works as genial - as a proper spirit. Any machine could be medium for it. Traumatic experiences not explain fully the evil, as a spirit.

I agree, that most of usual cases, everything is explainable by conditions, genetics, and psychology.

But actually, my point is not in a usual cases.

Critical persons be careful, not to give any mystic explanation. Maybe there is no point, or even danger, to use words about mystic, without common action and straight common experience, where to point. Maybe this is just a method. We could use words, when we have had some valuable experience as a group. Not before.

What is important in Gurdjieff, is that he been in mystic, concretely. As I have understood by Ouspensky, he had capacity to demonstrate mystic mechanisms to others in group - in certain conditions, whic are separate conditions from usual conditions. What Ouspensky all the time talk is about mystic - not scientific. Can I believe this - well. I will not atleast take it as a given.

If mystic mechanism - in simplest form, transferring thoughts one person to other - works in practise (of cource certain emotions and conditions etc. are required), radical evil has something to do with that. Procedure is: evil using the mechanism - but deny that any mechanism exist.

Here is interesting video. Its about the evidence, scientific evidence in general ... evidence could be against the mystic information we get, because our magnetic center all the time are connecter to spirit of the world (quintessence): we know, but the evidence is against us:



First you listen bishop and after, in practice, may come this person, who is unfortunately one, we must personally meet. I hope not.

INNOSTAVA BÄNDIPROJEKTI

on kaatua siihen, että yksi bändin jäsen ei suostu soittamaan venäläisiä rock-covereita, eivätkä näköjään itseasiassa mitään venäjään viittaavaakaan. Mies sattuu olemaan kiihkein koskaan näkemäni ryssävihaaja. Jukka Mallisen vihakirjoitukset ovat pelkkää slavofiliaa ja stalinistista linnunmaitoa tämän talousfilosofian ja poliittisen historian jatko-opiskelijan mielipiteiden rinnalla. Suurin ero Malliseen on se, että hemmo on asunut koko elämänsä, eli 21 vuotta, Venäjällä ja on kansallisuudeltaan venäläinen. Nyt hän asuu Suomessa, on kääntynyt luterilaiseksi, hännystelee luterilaisissa seuroissa ja pitää luterilaisia pappeja parhaina ystävinään. Hän rukoilee joka päivä, ettei hänen tarvitsisi koskaan enää jalallaan astua Venäjän maaperälle. Hän puhuu sujuvasti eurooppalaisia valtakieliä englantia, saksaa, ranskaa, italiaa, ja näiden lisäksi sujuvasti suomea, ruotsia, latinaa ja antiikin kreikkaa. Latinalaisista hänen mielirunoilijansa on Catullus. Hän on kirjoittanut venäjäksi yhden romaanin, mutta kirjoittaa nykyisin englanniksi. Erityisen vaikea minun on sietää tämän henkilön uusliberalistista hapatusta ja euroopan ihannointia. Olemme kaikesta, jokaisesta tähän kosmokseen liittyvästä havainnosta ja yksityiskohdasta erimieltä. Mutta soitto sujuu.

26.1.2009

VENÄJÄLLÄ HETEROSEKSUAALISUUS ON VIELÄ TOISTAISEKSI SALLITTUA!



Да! Теперь - решено без возврата
Я покинул родные края,
Уж не будут листвою крылатой
Надо мною звенеть тополя.
Низкий дом мой давно ссутулился,
Старый пёс мой давно издох,
На московских изогнутых улицах
Помереть, знать, судил мне Бог.
А я люблю этот город вязевый,
Пусть обрюзг он и пусть одрях.
Золотая дремотная Азия опочила на куполах.
А когда ночью светит месяц...
Когда светит чёрт знает как!
Я иду, головою свесясь,
Переулком в знакомый кабак;
Шум и гам в этом логове жутком,
И всю ночь напролёт до зари,
Я читаю стихи проституткам
И с бандюгами жарю спирт.
Сердце бьётся всё чаще и чаще,
И уж я говорю невпопад:
"Я такой же, как вы, пропащий,
Мне теперь не уйти назад."
Низкий дом без меня ссутулился,
Старый пёс мой давно издох,
На московских изогнутых улицах,
Помереть, знать, судил мне Бог...

Sergei Jesenin


Ai miksikö? Tässä selitys:



"Oi tätä rauhansanomaa! Kyllä on niin kaunista, että kaltaiseni stalinistikin pystyy itkemään muitakin kuin krokotiilin kyyneleitä. Sven, lyö tahtia ja lauletaan taas! Muistellaan aikojamme Leningradissa!"

25.1.2009

Vaikka hän miten naamioituisi, miten olisi massaan sulautunut ja huomaamaton, miten tuntematon ja poissa kaikesta julkisuudesta, miten olemattomaksi väitetty tahansa, jokainen joka hänet näkee, tunnistaa hänet ja reagoi välittömästi.

SULJETTU TILA JA VIETTELY

Kummipojaltani jäi armeijan kesken kahden viikon jälkeen. Olen toistaiseksi kuullut asiasta sen verran, että reppu oli muka laahannut metsäretkellä maata, ja komppanianpäällikkö oli todennut, ettei sellaista miestä armeija kaipaa. En tiedä minkä kannan upseeri-isä asiaan ottaa, mutta tuskin pojan itsetunto tähän "tappioon" sortuu. Äänivyöry ja edustajapaikka viime kunnallisvaaleissa sekä eduskunta-avustajan työ eduskunnassa varmaankin takaavat viime vuoden ylioppilaalle ihan tukevan itsetuntopohjan.

Vanha ystäväni tilasi minulta toissapäivänä esseen kokemuksistani Suomen armeijassa. Hänen muusikkopoikansa armeijareissu oli kestänyt kokonaista kaksi päivää. Kaikki isoisät ovat upseereja ja äidinpuoleinen suku on sotilassuku. Vastuu dropoutista lankeaa luopioisälle. Tuskin siinä minun kokemukseni mitään auttaa tai selittää. Lukisivat taarat William Burroughsin Alastoman lounaan.

Armeija on suljettu tila. Suljetussa tilassa ihminen pääsee henkisesti ja fyysisesti lähelle toista ilman, että tarvittaisiin miellyttävyyttä tai houkuttelua. Epämiellyttävä ihminen pääsee lähelle ketä tahansa. Paha ihminen pääsee lähelle ketä haluaa, ja alkaa porautua sisään jokaisesta murtumasta ja rakosesta. Yhteiskunnassa, joka on myös suljettu tila, mutta laajempi, kaikki juoksevat heitä karkuun niin paljon kuin kintuista pääsevät. He joutuvat käyttämään kilttiä naamiota, olemaan hyödyllisiä tai korvaamattomia tai käyttämään ovelaa viettelyä päästäkseen uhriensa läheisyyteen. Suljettu tai ainakin erittäin rajoitettu tila on kaikkien fasistien toivelistan ykkösenä. Fasisti haluaa meidät seinää vasten. Fasisti haluaa lähelle meitä. Fasisti haluaa tulla meidän sisään.

Nietzsche ja Hitler, nuo surulliset poikamiehet, joiden homoseksuaalisuuden naamioksi yksikään nainen ei suostunut, vaikka kummallakin oli nimeä ja valtaa, horisevat outoja, erikoiselta kalskahtavia sanoja ihmistahdosta. Mutta William Burroughs on heitä rehellisempi. Romaanissa Hämy Burroughs esittää ytimen: koko pelin tarkoitus on keksiä yleispätevä keino ihmistahdon murtamiseen. Tahtoa ei missään nimessä Burroughsilla juhlita, vaan siitä ja kaikesta siltä haiskahtavastakin tahdotaan nopeasti eroon. Burroughsin henkilöt metsästävät etelä-amerikan sademetsissä etsimässä muinaista intiaanien yleispätevää huumetta, jonka ainoa vaikutus kerrotaan olevan se, että se saa nauttijansa antautumaan henkisesti ja ruumiillisesti toisten ihmisten käytettäväksi.

Poikarakastajan sitkeää kiusantekoa ja oikullisuutta vasten on hyvä punnita sitä vanhenevan homon tahtoa, jolla hän pakottaa itsensä loputtomiin sademetsävaelluksiin yleispätevän lääkkeen löytämiseksi, jolla pojan oma tahto lamautetaan. Amfetamiinin, tuon furerweinin, voimalla mennään, mutta lääke ei löydy ja pääkallo ja tiimalasi muistuttavat etsijää. Tahdossa valtaan on kysymys tahdosta löytää lääke, jolla toisten ihmisten tahto lamautetaan. Yhtä tärkeää kuin on lisätä sitä mikä vetää puoleensa on poistaa sitä mikä karkoittaa. Kun ihmistahto viimein murtuu, kuuluu voiton hetkellä huudahtaa: Sieg Heil! Tällä Hitlerin ja Nietzschen "tahdon riemuvoitolla" ei ole mitään tekemistä ylevän kanssa. Ylevä sen sijaan rinnastuu poikarakastajan oikullisuuteen. Paitsi että se ei ole oikullisuutta.


24.1.2009

SALALIITTOTEORETISOINTIA

Mihin Halla-ahot pyrkivät? Halla-aho ei varmaankaan sattumalta ole muinaiskirkkoslaavista väitellyt tohtori. Hän ei varmaankaan sattumalta ole muukalaisvihaaja. Hän ei varmaankaan sattumalta niputa afrikkalaisia, muslimeja ja venäläisiä samaan kategoriaan. Mitä tarkoitusta Suomen Sisu ajaa. Miksi tällä kaikella tuntuu olevan niin paljon tekemistä Venäjän kanssa? Miksi venäjävihamielisyys kasvaa kaikkialla maailmassa. Ja miksi kaikenaikaa tapahtuu jotakin, mikä lisää yleistä venäjävihamielisyyttä? Miksi pienet maat kuten Viro ja Georgia käyttäytyvät niin holtittomasti?

Heitän spekulaationa ilmaan vastauksen.

Maailmassa on olemassa eturyhmä, jolle Venäjän henkinen olemassaolo on äärimmäisen suuri huolenaihe, koska se estää täydellisen koko maailman laajuisen imperialistisen hegemonian syntymisen. Tämä eturyhmä on valmis kaikkiin uhrauksiin, jotta Venäjä ei olisi enää olemassa. He ovat valmiita uhraamaan paljon ihmisiä, jotta Venäjä ei olisi tulevaisuudessa olemassa. Ydinsota ei tule kysymykseen, koska myös Venäjä voi käyttää ydinasetta. Eturyhmä laskee, että pelkällä Pietarin ja Moskovan tuhoamisella koko Venäjä saadaan murenemaan. Se voi olla totta. Venäläiset itse tekevät typerästi pakatessaan kaiken inhimillisen pääomansa vain kahteen erittäin haavoittuvaan keskukseen. Eturyhmä tekee kaikkensa provosoidakseen ei-ydinaseilla käytävän sodan Venäjää vastaan. Fasismi nousee kaikkialla - myös Venäjällä. Halla-aho on pisara siinä meressä.

KYLLÄ MANSE

on aina yhtä tyrmäävä kokemus. Toinen planeetta. Päivä kului yleisfanituksessa ja illansuussa poikkesimme erääseen kahvilaan joka oli juuri sulkemassa. Harmittelimme, koska se vaikutti todella viihtyisältä. Tytöt pahoittelivat. Astuimme murheellisin ilmein kadulle. Oven takaa ilmestyi housujaan nosteleva mies: "Myyvätkö ne tytöt siellä hunajaa". "Kyllä kai myyvät" vastasin. "Jaa. Viimeksi eivät kyllä minulle myyneet, kun kävin kyselemässä nääs." "Ovat varmasti laittaneet tilauslistalle. Uskoisin. Ovat luullakseni aika herkkiä kuuntelemaan toiveita." Marssimme katua, ja mies yritti selostaa meille missä sijaitsee "Vohvelikahvila". Sitten kahvilan tytöt juoksivat peräämme läähättäen, ja pyysivät saada opastaa meidät erääseen "tosi kivaan kahvilaan", joka on vielä auki.

Kerroimme, että sille oli jo ilmestynyt kilpailija: "Vohvelikahvila". Tytöt pitivät vohvelikahvilaa todella hyvänä vaihtoehtona, mutta sanoivat sen jo sulkeneen kuudelta ovensa. Kadunmies tiesi, että Vohvelikahvila sulkee kahdekasalta. Tytöt sanoivat, että heidän tietämässään kahvilassa on todella hyviä kahvilaatuja ja paljon erilaisia kiinalaisia teelaatuja. Kadunmies alkoi luettelmaan Vohvelikahvilan tarjontaa ja hintoja. Tytöt kuitenkin vetosivat siihen, että heidän tietämässä kahvilassa olisi kaikki samat ja paljon muuta ja halvemmat hinnat, sydämellisempi musiikki ja lämpimämmät tarjoilijattaret, minkä lisäksi heidän lempparikahvilansa olisi vielä lähempänäkin kuin Vohvelikahvila.

Kadunmies nosti kädet ilmaan ja meni roskasäiliöaitaukseen kuselle. "Hyvää viikonloppua!" huusin. "Ei se siitä hyvittelemällä parane" huusi mies housujaan nostellen. Tytöt ottivat meitä kädestä ja juoksimme heidän lempikahvilaansa, joka ylitti kevyesti kaikki odotuksemme.

PAHUUS JA MYSTIIKKA

Kommenttipalstalta: "Minusta tuollainen dualistinen jaottelu perimmiltään hyviin ja pahoihin on hyvin sairasta. "

Tyydyn viittaamaan uusimpaan tapaukseen, eli belgialaiseen päiväkotimurhaajaan. Olkaa rehellisiä itsellenne. Kaikki ihmiset eivät ole pohjimmiltaan pahoja, eivätkä kaikki ihmiset ole pohjimmiltaan hyviä. Tämän asian syvällinen ymmärtäminen herättää jokaisessa ihmisessä levottomuutta ja saa ihmisen horjumaan omassa pyrkimyksessään hyvään, sillä hän ymmärtää oman voimattomuutensa pahan edessä. Häntä kalvaa epäluulo omasta pohjimmaisesta luonteestaan. Ja hän kavahtaa ajatusta pohjimmiltaan pahasta ihmisestä. Epäluulo ei kohdistu vain häneen itseensä vaan myös jokaiseen kanssaihmiseen.   

Pohjimmiltaan pahan ihmisen edessä ei auta muodollisen uskonnollisuuden poppakonstit. Ainoastaan mystiikka voi auttaa: mystinen kokemus: se että tuntee mystisen vaikutusperiaatteen ja osaa käyttää sitä.

Koska suurin osa ihmisistä ei tunne mystiikkaa, epäilee sitä huijaukseksi tai olemattomaksi, he ovat pohjimmaisen pahan edessä aseettomia. Heistä tulee epäluuloisia ja pelokkaita, he tajuavat pohjimmaisen pahan olemassaolon. Ja epäilevät sen läsnäoloa vieraissa ihmisissä ja vieraissa kansallisuuksissa, roduissa ja kulttuureissa. Usein ei ole mahdollista myöntää pohjimmaista pahaa edes itselle, koska koko henkilökohtaisen elämän järjestys perustuu siihen, että pohjimmaisen pahan olemassaolo on kielletty. Ihminen joko elättelee kuvitelmaa kaikkien ihmisten pohjimmaisesta hyvyydestä tai kuvitelmaa kaikkien pohjimmaisesta pahuudesta. Kummatkin ovat kuvitelmia. Ja näiden kuvitelmien kategorisuus juuri estää henkilöä ottamasta toista ihmistä henkilökohtaisesti avoimena kysymyksenä, vaan ainoastaan jommankumman kategorian edustajana, riippuen siitä onko henkilö optimisti vai pessimisti. Koska me tosiasiassa emme tiedä kuinka suuri osa ihmisistä on pohjimmiltaan pahoja ja kuinka suuri osa pohjimmiltaan hyviä, kategorinen optimismi tai pessimismi ihmisten suhteen tuottaa aina enemmän tai vähemmän huonon tilastollisen tuloksen. Suurin osa ihmisistä ei tutki itseään tai toisiaan pohjaan asti, eikä milloinkaan joudu tilanteeseen, jossa pohjimmainenkin kivi käännettäisiin. Raamatusta tiedämme, että Jeesus oli varma siitä, että hänen kahdestatoista opetuslapsestaan yksi olisi kavaltaja. Siis ei tyhmyyttään, tai epätietoisuuttaan paha, vaan tietoisesti ja pohjimmiltaan paha. Opetuslapset olivat valikoitua joukkoa. Tähän vedoten ei voi sanoa, että yksi kahdestatoista ihmisestä on pohjimmiltaan paha. Mutta voi kenties sanoa, että vähintään yksi kahdestatoista on.

G. I. Gurdjieff oli armenialainen mystikko, joka kierteli sata vuotta sitten venäjällä, euroopassa ja USA:ssa keräten ympärilleen innokkaita ryhmiä, jotka työskentelivät hänen kanssaan.  Työskentely G:n ryhmissä oli erittäin määrätietoista. Kysymys ei ollut mistä tahansa okkultistisesta puuhastelusta, vaan yksinketaisesti mystisen kokemuksen välittämisestä ja mystisen mekanismin testaamisesta käytännössä. G tunsi intialaisten koulujen tradition ja osasi käyttää mystisiä mekanismeja, kuten telepatiaa, käytännössä. Noissa ryhmissä lähinnä demonstroitiin ja testattiin näitä mekanismeja. Tärkeintä työssä oli se, että sillä tavalla ryhmässä mukana olijat saattoivat objektiivisesti ja tietoisesti havaita mystisten mekanismien olemassaolon. Suljetuissa ja salaisissa ryhmissä (kukaan ei saanut paljastaa mitään mitä ryhmässä puhuttiin tai tehtiin) he opettelivat ottamaan käyttöön salaiset kyvyt, jotka uinuvat pohjimmiltaan hyvissä ihmisissä, ja joiden olemassa olon ja aktiivisen toiminnan pohjimmiltaan pahat ihmiset yrittävät tuhota ja kiistää. Siksi ryhmien on oltava ehdottomasti salaisia, ja jäsenten on oltava ehdottoman luotettavia.  

Noissa ryhmissä mukana olleet henkilöt oppivat G:ltä käytännön taidon. He kokosivat myöhemmin uusia ryhmiä, joissa jatkoivat työtä: eli mystiikan demonstoimista.

G ei itsekään pystynyt selittämään mikä on mystisen mekanismin, esimerkiksi ajatuksen siirron fyysinen mekanismi. Hän osasi vain tekniikan käytännössä sekä tunsi edellytykset, joilla tuo kyky voidaan sopivissa ihmisissä aktivoida.

Monenlaisia spekulaatioita vaikutusmekanismista on olemassa. Eetteriteoria, eli valon väliaineteoria, tai quintessenssi, on mukana spekulaatioissa, tietysti Bradleyn aberraatio, suhteellisuusteoria, Morley-Michelson koe ja koko 1900-luvun fysiikantutkimus huomioon ottaen. Vaikutusmekanismin tieteellinen ymmärtäminen ei kuitenkaan ole olennaista, vaan se, että ymmärtää objektiivisesti mystisen mekanismin olemassaolon, eli kaikkien uskontojen mystiikan "Jumalan" olemassaolon. Jumala on se, mikä tekee mystiikasta, sen yksinkertaisimmissa kokeellisissa ilmenemismuodoissa, mahdollista. Tuo mahdollisuus, se että se toimii, on kaikkien uskontojen "Jumala". 

Itse tunnen henkilökohtaisesti USA:n ex-varaulkoministerin, joka New Yorkissa 60 luvulla otti osaa G:n erään oppilaan johdolla tapahtuneeseen ryhmätyöhön. Hän on äskettäin perustanut muutamia ryhmiä Suomeen. Hänen nykyinen vaimonsa on suomalainen. Mies on jo 70 vuotias ja supermielenkiintoinen. Ryhmässä, jossa olen itse mukana, on tarkoitus testata mystistä mekanismia käytännössä. Älyllisten ja ennen muuta emotionaalisten edellytysten aikaansaamiseksi on tehtävä oikeanlaista työtä.

P.D. Ouspenskyn kirja Sirpaleita tuntemattomasta opetuksesta on saatavilla suomeksi. Omasta mielestäni Ouspenskyn teos, joka kirjaa ylös Gurdjiefin sanoja ja tekoja on paras keino ymmärtää, mistä kaikkien uskontojen mystiikassa on kysymys.

23.1.2009

BLOGIKATSAUS

Suomen ensimmäinen näkemäni järjellinen slaavilaisen kulttuuri- ja luonnepiirteen kritiikki on vihdoin julkaistu Kansanhajanaisuus -blogissa.

Tällaista selvästi faktaan ja kokemukseen perustuvaa kirjoittelua toivoisi lisää, mikäli tällaiset kokemukset ovat suomalaisten venäläisiin kohditaman epäluulon todellinen syy. Kun annetaan konkreettista tietoa, on meikäläisenkin hivenen helpompi yrittää ymmärtää noita epäluuloja ja niiden taustoja.

Tämä Kansanhajanaisuus -blogi on muutenkin erittäin mielenkiintoinen. Kirjoittaja väittää olevansa kokoomuslainen keski-ikäinen nainen, joka karttaa ääri-ilmiöitä, äärioikeistoa ja -vasemmistoa. Kysymys on nopean vilkaisun perusteella konservatiivista, joka haluaa säilyttää sen mitä on nyt, eikä toivo muutosta puoleen tai toiseen. Hänen käsityksensä natseista ja äärioikeistosta yleensä ovat melko todenmukaisia. Venäläisyyttä tai venäläistä kulttuuria hän ei näytä ymmärtävän. Mutta toisin kuin kaikki muut koskaan kohtaamani venäjävihaajat, hän esittää ennakkoluuloilleen edes joitain todellisia perusteita.

Leena Hietanen kirjoittaa Dissidentti -blogissaan kiinnostavan spekulaation siitä, kuka voisi olla äskettäisen venäläisjuristin ja -toimittajan murhan takana. Kenellä on eniten voitettavaa ja vähiten hävittävää? Tästä rationaalisesta näkökulmasta ajatellen on vaikea kuvitella, että taustalla olisi Putin käsiään likaamassa tällaisiin provokaatioihin, joiden hyöty on mitätön, mutta informaatioarvo ulkomailla lähes rajattoman suuri.

Jussi Halla-ahoa haastatellaan City-lehdessä. Halla-ahon jotkin mielipiteet maahanmuuttopolitiikasta viettelevät järkeäni. Halla-aho on muisnaiskirkkoslaavintutkija:

“Halla-aho toimi Slavistiikan ja baltologian laitoksella tutkijana ja tuntiopettajana. Saimme hänen kirjoitustensa takia runsaasti yhteydenottoja sekä laitoksen sisältä että ulkopuolisilta. Hänen poliittisten kantojensa vuoksi välimme kiristyivät. Minut oli määrätty hänen väitöstilaisuutensa kustokseksi. Pyysin ensin, ettei minua kutsuttaisi karonkkaan, ja luovuin lopulta kokonaan kustoksen toimesta. En huomannut, että henkilökunta olisi käyttäytynyt häntä kohtaan epäasiallisesti. Halla-ahon ammattitaitoa ei ole kyseenalaistettu. Väitöskirja sai hyvän arvosanan ja muinaiskirkkoslaavin opiskelijat olivat tyytyväisiä opetukseen.”

Jussi Halla-aho varmasti tietää venäläistä ja venäläisyydestä paljon. Liittyykö hänen maahanmuuttokriittisyyteensä myös venäläisviha. Suhteestaan venäläisiin ja rysshävihaan hän kertoo tässä blogimerkinnässään.


KAPITALISMIN TOIMINTAPERIAATE

on saada aikaan eloonjäämiskamppailu. Hinnalla millä hyvänsä.

Lamasta aletaan puhua silloin kun yritysten voittoprosentit ovat siinä 4% hujakoilla.
Mutta tavallinen ihminen ei tee voittoa milloinkaan. Hän elää aina miinuksella, omalla kustannuksellaan. Korruptoitunut länsimedia paimentaa ihmiskarjaa osallistumaan emotionaalisesti "lamatalkoisiin", joka on nousukauden vastakohta. Nousukausi oli talkoot. Siinä mielessä se ei ole nousukauden vastakohta. Nousukausi ei hyödyttänyt ihmisiä mitenkään: mutta he saivat olla rauhassa. Lama koskettaa: lamalla globaalilla taloudellisella pyramidihuijauksella voittoa koonneet laittavat tavalliset ihmiset oman pyramidihuijauksensa maksumiehiksi.

Muistelkaapa hyvät ihmiset, miten nousukaudella teitä ruoskittiin työntekoon, jonkin kumman motiivin, paremman tulevaisuuden tai muun sellaisen toivossa. Te ette rikastuneet siitä. Nyt teitä ruoskitaan, jottei tarvitsisi köyhtyä niin paljon. Nyt, kun on se tulevaisuus, jota niin paljon odotettiin. Tiesittekö, että Karl Marx kertoi, että kapitalistinen riisto toimii juuri tällä mekanismilla. Teillä ei ole syytä valittaa lamaa, koska Marx on jo kertonut teille missä pelissä te olette mukana, ja mitä te siitä voitte hyötyä. Pelin säännöt ovat olleet pitkään selvät.

No, te voitte miettiä, kuka mahtaa olla laman oikeutettu maksumies, 1) se, joka teidän raadannasta on hyötynyt, 2) vai te, jotka olette raataneet. Muistakaa, että jos päädytte valintaan 1), se tarkoittaa, että oikeutta saa vain aseella.

Tällainen on kapitalismi. Odotitteko te jotakin muuta?

HERRAMORAALI JA ORJAMORAALI

"Nietzsche väitti, että moraalia on kahdenlaista, herramoraalia, joka nousee aktiivisesti "jalosta ihmisestä" ja orjamoraalia, joka liittyy reaktionomaisena "heikkoon ihmiseen". Eri moraalit eivät ole toistensa vastakohtia, vaan kokonaan toisia arvotusjärjestelmiä: herramoraali arvottaa teot asteikolla hyvä/huono, kun taas orjamoraali arvottaa ne asteikolla hyvä/paha." >>


Huomasin, että tämä Nietzschen jaottelu pyrkii täsmälleen samaan ilmiöön, jota olen itse tavoitellut puhuessani pohjimmiltaan hyvästä ja pohjimmiltaan pahasta ihmisestä.

Peter Haneke on esittänyt nietzscheläisen herramoraalin täydellisesti elokuvassaan Funny Games. Elokuvan preussilaiset päähenkilöt eivät kärsi syyllisyydentuskia mistään tuskasta tai vahingosta, jota he voivat kanssaihmisilleen aiheuttaa. Haneken tyypit ovat pohjimmiltaan pahoja. Siksi he arvottavat kaikki teot vain asteikolla hyvä/huono - hassunkurisesti ja viihdyttävästi kuoliaaksihakattu/tylsästi kuoliaaksi pahoinpidelty jne.

Fodor Dostojevski esittää nietzscheläisen orjamoraalin täydellisesti Raskolnikovin henkilössä. Raskolnikovissa on hallitsematon voima, joka ensin orjuuttaa ja sitten kavaltaa hänet. Raskolnikov ei hallitse tai kestä syyllisyydentuntoaan. Tämä ei välttämättä kerro Raskolnikovin heikkoudesta, vaan se voi kertoa myös hallitsemattoman voiman suuruudesta hänessä. Raskolnikov on Nietzschen silmissä alhainen orja. Raskolnikov haluaa tietoisesti arvottaa teot asteikolla hyvä/huono. Mutta hän joutuu hallitsemattomasti arvottamaan ne asteikolla hyvä/paha. Sillä se, mikä Raskolnikovin tietoiselle puoliskolle on hyvää, eli vanhan eukon murhaaminen, on Raskolnikovin tiedostamattomalle puoliskolle pahaa.

Näinpä huomataan, että se mikä Funny Gamesin hahmoille tarkoittaa perimmäistä hyvää, tarkoittaa Raskolnikoville perimmäistä pahaa. Ja se mikä Funny Gamesin pojille on perimmäistä huonoa (se ettei huviteltaisi murhaamalla ihmisiä, vaan tylsästi tehtäisiin hyvää), on Raskolnikoville perimmäistä hyvää.

Mikä siis on Funny Gamesin hahmojen ja Raskolnikovin ero? Miksi Raskolnikov ei pysty samaan, mihin Haneken luomukset pystyvät? Ero saattaa olla hyvin yksinkertainen. Raskolnikov on henkisesti terve ihminen. Haneken tyypit ovat sairaita. Kenties lapsena seksuaalisesti hyväksikäytettyjä, kenties synnynnäisesti aivosairaita. Haneke ei anna selitystä.

Nietzschen herramoraali on siis mitä ilmeisimmin juuri seksuaalisen hyväksikäyttäjän moraalia. Se on juuri se moraali, jolla preussilainen pedofiili pitää omaa tytärtään 24 vuotta maakuopassa seksiorjana. Nietzschen orjamoraali on kristuksenseuraajan moraali: sen ihmisen moraali, joka on nähnyt todellisen pahan, ja pystyy arvioimaan sitä. Kristuksen orja ei enää haihattele, niin kuin preussilainen Nietzsche, että täydellisestä pahasta seuraisi mitään hyvää.

Preussissa on pitkät perinteet aivosairaudelle ja seksuaaliselle hyväksikäytölle. Nietzsche oli itse aivosairas. Hänen kuolinsyytään ei tunneta. Syfilistä ja aivokasvainta epäillään. Voi kuitenkin olla, että lapsena koettu seksuaalinen hyväksikäyttö ajaa hoitamattomana ja terapoimattomana saman asian. Tai kuka tietää, ehkä hyvin sisäsiittoisessa Preussissa todellakin on riehunut jokin tuntematon aivosairaus, joka työntää pedofiilisia kasvustojaan yhä meidänkin aikaamme?





Nietzschen herrat työssään.

SEKSUAALINEN PYRAMIDIHUIJAUS

Hypoteesi: Länsimaissa vallitsee homoseksuaalien junailema frigidien massojen diktatuuri. Ns. demokratia. Heteroseksuaalisuuden neuroottisepätoivoinen jatkuva esilläpitäminen populaarikuvastossa on pelkkä seurausilmiö.

Itavallassa on tuomiolla 70 vuotias pedofiili, joka piti omaa lastaan 24 vuotta kellarissa vankina. Tämä kertoo olennaisen heteroseksuaalisuuden yleistilasta Itavallassa. Siitä epätoivon syvyydestä.

Heteroseksuaalisuus on länsimaista katoamassa. Karl Marx ja Friedrich Nietzsche ennustivat asian jo 150 vuotta sitten.

Homoseksuaalisuuden metafora on tasaisesti käyvä öljykello keskellä Arabian autiomaata. Öljykellon päällä istuu pyylevä sheikki. Hänen ympäriltään kehittyy säteittäisesti silmänkantamattomat autiomaassa nääntyvien poikien jonot. He ovat kaikki jonottamassa sheikin arviointiin. Yksi jonoista jatkuu Berliiniin ja Tukholmaan, aina sinne minne Saharan autiomaa jatkuu.

22.1.2009

HINTTIEN ARMEIJAT JA SOTATAITO: SEKSUAALINEN PYRAMIDIHUIJAUS

Seksuaaliset suhteet jakaantuvat kuluttaviin velvollisuussuhteisiin ja energisoiviin intohimosuhteisiin.

Logiikka pähkinänkuoressa: Auto ei toimi ilman bensiiniä. Heteromiehen aivot eivät toimi ilman energisoivaa naissuhdetta. Sotatilanteessa ei - eikä kyllä usein rauhanaikanaakaan näköjään - ole naisia läsnä, siksi vain homoseksuaaleilla on mahdollisuus olla energisoituja ja heidän aivonsa toimivat normaalisti. Homoseksuaalisuus siis liittyy sotataitoon käytännön energiasyistä. Homoseksuaalien aivot toimivat normaalisti kaikissa tilanteissa: normaalitilassa ja poikkeustilassa (pojistahan ei ole tässä maailmassa puutetta missään kolkassa). Voisi kuitenkin kuvitella, että ainakin joillakin heistä olisi taipumus toivoa sotaa, poikkeustilaa, normaalitilan sijaan - sillä vaikkei poikkeustila vaikuta heihin heikentävästi, se heikentää monet heidän kilpailijansa. Juuri tästähän Voltairekin syytti Fredrik Suurta, sotaintoilusta - tuota tunnettua äärimilitanttia elostelijaa ja sinfonikkoa.

Miehet ja naiset käyttävät keskenään seksuaalista valtaa. Homoseksuaalit käyttävät keskenään seksuaalista valtaa. Mutta valtarakenteiden tarkoitus olisi kai jokin muu kuin vahvistaa joidenkin henkilöiden seksuaalista valtaa. Institutiot toimivat yhteisen edun, välttämättömyyden, velvollisuuden ja turvallisuuden nimissä. Homoseksuaalisuus on ongelmallista valtarakenteissa, koska mikään ei estä homoseksuaalia käyttämästä rakennetta seksuaalisen valtansa vahvistimena - ja ennen muuta hienostuneen valikointinsa välineenä. Valtarakenne on magneetti, jolla olento vetää saalista puoleensa - ja hän itse on pikantti makutuomari ja suodatin, joka valikoi laajasta määrästä kaikkeenalistuvia kokelaita. Sillä onhan jokaiselle tuttu pääkallo ja tiimalasi - se mikä on miellyttämishaluttomuuden palkka. No, kömmähdyksetkin ovat joskus ihan vain kömmähdyksiä. Keisarin vanhojen väsyneiden silmien ohi virtaa paljon materiaalia - eivätkä kaikki suinkaan osaa häntä miellyttää vaikka tahtoisivat. Samalla tavalla miehen ja naisen tasa-arvo on ongelmallista valta-rakenteessa. Mikään ei estä heitä käyttämästä rakennetta seksuaalisen valtansa vahvistimena ja valikointinsa välineenä. Valtarakenne voi siis määräytyä energisoivien seksuaalisten suhteiden, eikä muiden tärkeämpien vaikuttavien tekijöiden mukaan. Tällöin kysymys on nimenomaan seksuaalisesta hyväksikäytöstä, eräänlaisen seksuaalisen hyväksikäyttöpyramidin rakentamisesta: seksuaalisesta pyramidihuijauksesta.

Onko siis olemassa jokin tapa erottaa toisistaan valtarakenteen valta ja yksilön seksuaalinen valta? Sillä kumpikin on tietysti väistämättä olemassa.

Kyllä. Jos valtarakenteessa toimivat kuuluvat samaan sukupuoleen eivätkä ole homoseksuaalisia, ja heidän energisoivat seksuaaliset suhteensa ovat kaikkien valtarakenteiden ulkopuolella. Tähän normiin kiteytyy suurinpiirtein koko ihmiskunnan tapakulttuuri ja -historia ennen modernia aikaa.

LÄNSIMAIDEN "VIHOLLISEN NO 1."

Joulupuhe ja Helsingin Sanomien asiantunteva kommentaari. Arvioikaa kumpaakin sydämellä, olkaa hyvä.

Juttu suomalaisten islamistien toiminnasta ja aatoksista.

AMFIBIOMIES

Человек-амфибия (1962) Orionissa Ke 28.1. klo 21.00.

"Neuvostoelokuvan salaisen historian viisikuukautissuunnitelma etenee kuin Trans-Siperian pikajuna. Ensi viikolla sarjalla on poikkeuksellinen esityspäivä, eli KESKIVIIKKONA 28. tammikuuta neuvostoscifi kohtaa meriseikkailut ja kunnon kaihomielen, kun vesille lasketaan NL-elokuvan Suuri Sininen: legendaarisen tieteiskirjailijan Aleksandr Belyajevin tekstiin perustuva AMFIBIOMIES (1962, a.k.a. Merten paholainen) on isolla sydämellä tehty merimutantti Iktyanderin tarina täynnä Tim Burton -henkistä ulkopuolisuuden romantiikkaa. Musiikillaankin lumoava, aikanaan vuoden katsotuin venäläinen elokuva kiehtoo yhä kansaa, mistä kertoo myös valmisteilla oleva Play Station 3 -peli.

Jos muutamia tappajahaita ei lasketa, elokuvassa ei ole kauheasti ainesta katsojille jotka noustavat itsetuntoaan huvittumalla vanhanaikaisista erikosefekteistä - sukellusmestari Rem Stukalovin toteuttamat huikeat kalamiesstuntit ovat sitä luokkaa, että tehkääs perässä.

Toisin kuin kaikki muut sarjan elokuvat, AMFIBIOMIES on esitetty melko tuoreeltaan Suomen tv:ssä. Yle Teeman Kino Into -ohjelmapaikalla muutama vuotta sitten nähty teos keräsi vihdoin täälläkin positiivista kulttimainetta ja innoitti indierockbändi Wiidakon tekemään Amfibiomies-tribuuttibiisin Vedenalainen.

AINOA ESITYS!"

Elokuva löytyy kokonaisuudessa Youtubesta enkuksi tekstitettynä:



Vertailun vuoksi samaan aikaan tehty amerikkalainen Vesimies/Aquaman sarjakuvahahmo:

LISÄNIMI "SUURI"

sellainen kuuluu lisätä preussin keisarin Fredrik II:sen (1712-1786) nimen perään. Vähemmän tunnettua lienee se, että vaikka Fredrik Suuren aika näyttäisi kuluneen voittoisilla sotakentillä, hän kuitenkin ehti harrastaa jonkin verran kulttuuria ja säveltää mm. 100 sonaattia ja neljä täysimittaista aikakautensa musiikilliset standardit kaikinpuolin täyttävää sinfoniaa. Kuulin toissa päivänä radiosta osan Fredrik Suuren säveltämästä sinfoniasta.

Sinfonian säveltäminen on vaikeaa. Sinfoniasta kuulee helposti joko tekijän teknisteoreettiset puutteet tai vaihtoehtoisesti hänen omaperäisyytensä puutteet. Musiikin säveltäminen ei välttämättä ole sotakuninkaalle kuin vain hengittäisi arkea. Musiikin säveltäminen vaatii keskittynyttä, yhtäjaksoista rauhaa. Jatkuvassa riuhtomisessa ja sinne tänne säntäilyssä, monisatasivuiset abstraktien musiikkimerkintöjen täyttämät partituuriliuskat vain sekoavat ja katoavat. Musiikki on myös haastavaa lukijalle: partituureja osaavat lukea sujuvasti yleensä vain ammattimuusikot. Vain harvat meistä säilyttävät sinfoniapartituureja yöpöydällä iltalukemistonaan.

Fredrik Suuri harrasti myös filosofiaa ja matematiikkaa ja luonnollisesti keräsi ympärilleen jokaisen tuon ajan maailmassa eläneen nerokkaan ihmisen. Näyttää siis nopeasti katsottuna siltä, että Fredrik Suuri oli antifasistinen hallitsija. Häntä kuitenkin pidetään Preussin militarismin isänä, mikä on kai meriitti tai pikkanimi näkökulmasta riippuen. Oliko hän tavallista ristiriitaisempi vai tavallista loogisempi hallitsija?

Fredrik ei selvästikään ollut spesialismin kannattaja. Hän näyttää olleen monipuuhainen hajamielisyyteen asti. Tällaisia syytöksiä vastaan suojautuu parhaiten antamalla tekojen puhua: vain voitettuja sotia, vain täydellisiä koko Bachin suvun ihailemia sinfonioita, vain keskittyneitä laajoja Voltairen ihailemia filosofiateoksia, vain maailmankuvaa järisyttäviä Leonhard Eulerin ihailemia matemaattisia tutkielmia. Mikäpä toimisi haihattelusyytöstä vastaan paremmin kuin ylittämättömät voitot jokaisella elämän osa-alueella.

Mutta saavuttiko Fredrik voittoja rakkaudessa? Hänen omat vanhempansa olivat serkuksia. Häntä epäiltiin yleisesti homoseksuaaliksi. Fredrik ei kuitenkaan saanut iskettyä Voltairea edes 50 vuotta kestäneellä viettely-yrityksellä. Voltaire julkaisi salanimellä 1753 kirjan nimeltä Preussin kuninkaan yksityiselämä, jossa hän kuvaa miesrakastajien tulvaa Preussin kuninkaan hovissa. Kirjan julkean irvokkuuden takia Fredrik Suuri katkaisi välinsä Voltaireen. Mutta hän oli nopeasti leppyvää sorttia ja kuittasi kaiken pian lempeällä naurahduksella. Kohta Voltaire ja kuningas jatkoivat kiihkeää älyllistä kirjeenvaihtoaan filosofisten ja mystisten ongelmiensa pakottamina kuin mitään ei olisi tapahtunut. Olisikin luonnollisesti suuri vahinko, jos toisarvoisten asioiden, kuten seksuaalisen kutinan, antaisi vaurioittaa viisautta.

Project Guttenbergistä löytyy Egon Friedellin ihannoiman Thomas Carlylen arvatenkin mahtava historiateos Fredrik II Suuresta.


Der König überall.

SAFKAN OSAAMISTA

Jälleen kerran Suomen Antifasistinen Komitea osoittaa ihailtavaa historia-ammattitaitoa tässä Suomen PEN -yhdistyksen historiikissä. Tällainen lyhyt mutta kaikenkattava kirjoitus ylittää tavallisen nettijournalismin, ja varsinkin tavallisen lehtijournalismin yhdessä suhteessa: kirjoitus lainaa entuudestaan digitaaliselle avaruudelle ja yleiselle tietoisuudelle tuntemattomia lähteitä.

Juuri tämä piirre, supertäsmätehokas kaivautuminen suomen, venäjän, viron, englannin, saksan, ranskan, italian jne. kielisiin arkistoihin (kuten Baltic News Service, Eduskunta, Eesti Juuti Kogukond, Gosudarstvennyi Arhiv Rossiiskoi Federatsii, Kansallisarkisto, Kansalliskirjasto, Korkein oikeus, Oikeusministeriö, Petroskoin Kansallinen teatteri, Rahvusarhiiv, Ritarikuntien kanslia, Ronald Reagan Presidential Library Archives, Suomen Amnesty International, Suomen Tietotoimisto, Ulkoasiainministeriö, Valtakunnansyyttäjänvirasto, Valtiollisen poliisin arkisto, vain muutamia harvoja mainitakseni), ja arkistoista täysin entuudestaan tuntemattoman materiaalin esiin nostaminen erottaa SAFKAn parhaat kirjoittajat muusta.

On eri asia vedota vain tunnettuihin lähteisiin tai retorisiin temppuihin, kuin vedota ennestään tuntemattomiin yllättäviin ja vakuuttaviin lähteisiin.

Itselläni on pitkä ja kivinen tie tämän blogin retorisesta temppuilusta SAFKAn mestarien vakuuttavaan ja eleganttiin ammattitaitoon.

21.1.2009

”Jos tilanne pahenee Virossa, minun on pakko pyytää poliittista turvapaikkaa Venäjältä. Olen yleisesti ottaen kuitenkin sitä mieltä, että olisi erittäin raukkamaista paeta ongelmia maastaan. Olen syntynyt Virossa. Viro on kotimaani. Olen Viron venäläinen.” Mark Sirik, virolainen antifasisti

Miten itse sanoisin saman?

Jos tilanne pahenee Suomessa, minun on pakko pyytää poliittista turvapaikkaa Venäjältä. Olen yleisesti ottaen kuitenkin sitä mieltä, että olisi erittäin raukkamaista paeta ongelmia maastaan. Olen syntynyt Suomessa. Suomi on kotimaani. Olen Suomen suomalainen.


Onko tässä mitään järkeä? Ehkä. Nimittäin se, että sielu ei ole venäläisten yksityisomaisuutta. Mutta kaikilla, joilla on sielu on myös venäläisen kohtalo siellä missä fasismi vallitsee.

MAAILMANPORNON UUSIMMAT TILASTOT

olkaa hyvä ja olkaa hyvä. Joko uskotte Marxia? Karl Marxia voi pitää ennen muuta pornon -kaupallistuneiden ihmissuhteiden- profeettana.

KUNINGAS STACHUS METSÄSTÄÄ

Дикая охота короля Стаха (1979) on Valeri Rubintsikin ohjaama valkovenäläisen kirjailijan Vladimir Korotkevichin romaaniin perustuva elokuva. Korokevichiä pidetään 1900-luvun täysromatikkona ja erityisesti emotionalismiksi kutsutun suuntauksen edustajana. Elokuva-arkiston tiedotteen mukaan kysymyksessä on ainutlaatuinen Neuvostoliittolainen goottikauhuelokuva. Todellisuudessa pitkän unenomaisen elokuvan painajaismaisuus jää hyvin lieväksi. Vaikka elokuva näennäisesti käsittelee pelkästään ahdistavia teemoja, se on niin taiteellisesti korkeatasoinen, ilmavan kaunis ja rauhallisesti hengittävä, että mieluummin elokuvan päättymisen kokee paluuna painajaiseen. Elokuva on genressään kuin muutenkin epäilemättä ainutlaatuinen. En taaskaan olisi osannut kuvitella, että tällainenkin elokuva on maailmassa tehty. Kokemus seuraa jokaista neuvostoelokuvaa - minkä tahansa tuosta klassikkojen rajottomasta merestä poimiikin. Neuvostoliiton elokuvataiteen taso on länsimaisessa propagandassa onnistuttu vaikenemaan. Internetin ja Youtuben aikakaudella voimme olla rauhassa: oikea tieto tihkuu väkisin läpi. Vaiettu vaarallinen totuus paljastuu.

Elokuva löytyy kokonaisuudessaan (englanniksi tekstitettynä) Youtubesta:

STALININ UHREISTA

sanotaan, että heitä on 30 miljoonaa. Stalin varmaankin luuli toimittavansa päiväiviltä fasisteja. Sanotaan, että uhrien joukossa oli poliittisesti neuvottomiakin, ihan viattomia, jotka eivät vain tienneet mitä tarkoitaa kapitalismi ja imperialismi - satojen vuosien mittakaavassa.

Onko kukaan laskenut kapitalistisen imperialismin uhrien kokonaismäärää? Lukuun on otettava kaikki lapsiorjat, maaorjat ja kaivosorjat, jotka työskentelivät 1700-1800 luvun eurooppalaisissa, amerikkalaisissa ja venäläisissä olosuhteissa ja kuolivat uupumukseen ja nälkään. Lukuun on otettava kolonnialismin uhrit. Lukuun on otettava fasismin uhrit. Mutta lukuun on otettava myös toisen maailmansodan jälkeisen sosiaalisen kehityksen ja erityisesti Neuvostoliiton hajoamisen jälkeisen sosiaalisen kehityksen uhrit.

Toisen maailmansodan jälkeen kapitalismi on tuhonnut koko eurooppalaisen vasemmiston. Se tarkoittaa sitä, että väestöstä arviolta 30-50 prosenttia on likvidoitu. Miten eurooppalais-amerikkalainen hidas myrkyttäminen eroaa Stalinin nopeasta myrkyttämisestä lopputuloksensa puolesta? Ei mitenkään.

Laskekaamme siis yhteen globaalin kapitalismin uhrien lukumäärä.

- 1700-1800 orjuus: 100 miljoonaa.
- Kollonnialismi ja orjuus: 100 miljoonaa.
- Fasismi: 25 miljoonaa.
- 1940-2008 sosiaalinen hajoitustyö: 200 miljoonaa.

_____________________________________________
kapitalismin uhrien lukumäärä:
425 miljoonaa ihmistä


Se on 400 miljoonaa enemmän kuin Stalinin uhrien lukumäärä (kaikki tässä käytetyt lukuarvot ovat vain suuntaa-antavia... ehkä virallisia arvioita olisi mahdollisuus tarkistaa jostakin).

Tämä tulos ei tietenkään tarkoita sitä, että Stalin olisi ollut pelkästään hyväntekijä. Puheet Neuvostoliiton rikoksista ihmiskuntaa vastaan voidaan kuitenkin lopettaa, ja kääntää katse todellisiin rikollisiin: fasistiaivomatoparasiitteihin.

20.1.2009

A.R. ORAGE: ON LOVE

Brittiläisen tasan vuosisata sitten vaikuttaneen mystikon A.R. Oragen (1873-1934) mahtava essee "On love" löytyy täältä .pdf muodossa. Sanotaan, että Orage kirjoitti esseen keskusteltuaan myöhään yöhön Gurdjieffin kanssa. T.S. Eliot ja Ezra Pound ylistivät Oragea aikansa parhaana kirjallisuuskriitikkona.
Netissä kuulemma leviää väärennettyjä englanninkielisiä Koraani -sitaatteja, joissa on vaihdettu sanoja ja ajatuksia ylösalaisin. Eli kannattaa aina tarkistaa hämmästyttävät ja muutkin kohdat omasta Koraanista.

TUOREET MOSKOVAN MURHAT

ovat käsittämättömiä. Ja reaktiotkin ovat tuttuja:

- Venäjä on paha, Venäjä ei ole oikeusvaltio!

- Hänet tapettiin ammattinsa vuoksi, erityisesti Budanovin tapauksen vuoksi.

- Hänet tapettiin Venäjän vastaisuuden lisäämiseksi ja provokaatioksi!

Toki venäjänvastaisuus tästä taas kerran lisääntyy: tällaista Venäjällä tapahtuu - annetaan tapahtua. Fasismi siis yltyy myös Venäjällä. Fasistit tietenkin vastustavat yhtä lailla ihmisoikeuksia kuin koko Venäjän olemassaoloa?

Tässä kirkkoherra Juha Molarin erittäin asiantunteva kirjoitus aiheesta.

DOSTOJEVSKILÄINEN NÄKÖKULMATEKNIIKKA MAAILMANPOLITIIKASSA

olisi ilmeisesti ainoa tapa ilmaista maailmanpolitiikan väännöt selkeästi.

Tarvitaan intensiivisiä ehyitä monologeja, jotka kiteyttävät eri näkökulmien logiikan. On oltava jyrkkiä, loogisia ja häikäilemättömiä syytöspuheita ja tunteisiinvetoavia puolustuspuheita. Dostojevskiläinen kirjallisuus on oikeudenkäyntiä. Kirjoittaja on tietysti puolueeton. Mutta toisin kuin tuomari, kirjoittaja kykenee asettumaan hillittömällä tunneintensiteetillä itse kaikkiin näkökulmiin. Kirjoittajan puolesta myötähäpeää herättävä yksisilmäisyys, jota suomalaisessa kirjallisuudessa hyvin edustettuna. Praatiesimerkkejä ovat Jari Tervo ja Sofi Oksanen. Kysymys ei tietenkään ole taiteesta vaan propagandasta. Taidetta on vasta se, että todelliset näkökulmat piirretään tarkasti, ja ne laitetaan törmäämään. Yhden todellisen näkökulman tarkkakaan hahmottelu ei riitä minkään tilanteen hahmottamiseen, mutta saattaa kyllä väärinkäyettynä vaikeuttaa hahmottamista.

ISRAELIN JUUTALAISNATSIT

Tietäjä pakinoi natsismin ja sionismin yhtymäkohdista. Tärkein näyttää menevän häneltä ohi: Juutalaiset omaksuivat Hitleriltä rotuoppinsa. Israelin rotuoppi on hitleriläisyyttä käännetyllä etumerkillä. Valtio, jossa vallitsee apartheidpolitiikka on aina fasistinen. Tämän osoittaa niin nyky-Viro kuin Israel. Myös Suomessa ja kaikkialla kapitalistisessa länsimaailmassa vallitsee apartheidpolitiikka: köyhien sorto.

19.1.2009

KAKSI NAPAA

Jos Saudi-Arabia on homojen taivas,
on Venäjä heterojen taivas.

Siispä homo ei arvostele epäoikeudenmukaisesti Saudeja,
eikä hetero Venäjää.

KYLLÄ ON PUSHKININ POIKA

ja arjalan poika sittenkin kaukana toisistaan. Tässä aivan mahtava läpivalaisu koko islamilaisesta maailmasta ja siitä, miksi sellainen kirja kuin Koraani on kirjoitettu ja mihin päämääriin Islamin laki pyrkii. Ei taida esiintyä Pushkinin pojalla tällaisia arjalan ihanteita, vai mitä?



“It’s a lot easier to be gay than straight here,” he had said.

"Talal, a Syrian who moved to Riyadh in 2000, calls the Saudi capital a “gay heaven.”

"When Yasser hit puberty, he grew attracted to his male cousins. Like many gay and lesbian teenagers everywhere, he felt isolated. “I used to have the feeling that I was the queerest in the country,” he recalled. “But then I went to high school and discovered there are others like me. Then I find out, it’s a whole society.” "

"I asked him whether he was gay, and he responded, “No! A gay is against the norm. Anybody can be a top, but only a gay can be a bottom.” He added, “The worst thing is to be a bottom.”

"In 19th-century Iran, a young beardless adolescent was considered an object of beauty—desired by men—who would grow naturally into an older bearded man who desired youthful males."



"Years ago, Zahar went to the library to ascertain just what those points are. What he found surprised him. “Strange enough, there is no certain condemnation for that [homosexual] act in Islam. On the other hand, to have illegal sex between a man and a woman, there are very clear rules and sub-rules.”

Eiköhän tämä kuulostakin vähän Aatu -pojan hurtilta huumorilta:) Eiköhän vain olekin arjalan poikien hurttia hassuttelua:)


“People don’t know—or they try to keep it under the carpet—that 200 years ago, highly respected religious scholars in the Middle East were writing poems about beautiful boys.”

Mutta Pushkin ei kirjoittanut kauniista pojista vaan kauniista naisista. Onko niin, että siitä puhe mistä puute? "Slaavien tyttäret ovat kauniita." Pushkin, Ruslan ja Ljudmila, seemiläisen suulla.

Sitten vielä napakka yhteenverto 1400 vuoden sodomiasta ja hitleriläisestä yhteiskuntakurista:

"This seems to be the way of the (Saudi) kingdom: essentially, “Don’t Ask, Don’t Tell.” Private misbehavior is fine, as long as public decorum is observed. Cinemas are forbidden, but people watch pirated DVDs. Drinking is illegal, but alcohol flows at parties. Women wrap their bodies and faces in layers of black, but pornography flourishes. Gay men thrive in this atmosphere. “We really have a very comfortable life,” said Zahar, the Saudi who asked me not to write about homosexuality and Islam. “The only thing is the outward showing. I can be flamboyant in my house, but not outside.”

Kyllä Aatu on aina Aatu!

Artikkelin rinnalla kannattaa lähilukea kaiken aikaa Scott Livelyn and Kevin Abramsin kirjaa “The Pink Swastika: Homosexuality in the Nazi Party". Arjalasta kajahtaa!




Näinhän se on, eikä siinä mitään pahaa, jos vertailukohdaksi valitaan Arjalan poikien hommat. Koskaan ei ole maailman heteroseksuaaliseen vähemmistöön kohdistuva vaino ollut sellaista kuin se on nyt. Heterot ovat tämän maailman lainsuojattomia. Tuntuu, ettei heteroilla ole enää muuta suojaa kuin Vova Putin.

USKONVAIKEUDET

1) Uskoa se mitä toiset ovat kokeneet, mutta itse ei.
2) Uskoa se mitä itse on kokenut, mutta toiset eivät.

OIKEUS OLLA VÄÄRÄSSÄ

Molekyylinohuiden ja –terävien spesialistien kansoittamasta tietoyhteiskunnasta on tulossa sananvapausloukko. Sananvapausloukko on valmis silloin kun kukaan ei ota vastuuta väärästä informaatiosta. Taivasta harteillaan kannattelevat spesialistiprometeukset kuvittelevat, että kaikilla aloilla on samanlainen suhde oikeaan tietoon. Mutta on osoittautunut, että esimerkiksi mediaspesialismi, historiaspesialismi, fysiikkaspesialismi ja biologiaspesialismi ovat olennaisilta osiltaan pelkkää propagandaspesialismia. Se, että vastuu oikeasta tiedosta jätetään ammattilaisille, on yhtä kuin median jättäminen kokonaan propagandisteille.

Tietämättömän ihmisen mielipiteellä ja nykyaikaisella valta-medialla on vain yksi olennainen ero: media on väärässä tahallaan. Mutta medialla ei ole oikeutta olla väärässä, koska sillä on koko planeetan resurssit ja parhaat asiantuntijat käytössään. Ja elleivät median asiantuntijat ole parhaita, ne pitäisi vaihtaa parhaisiin. Media ei kuitenkaan tee mitään yrittääkseen lähestyä totuutta. Media käyttää planeetan resurssit luodakseen valheita, jotka hyödyttävät median rahoittajia.

Tietoyhteiskunnasta puuttuu eräs olennainen kansalaisoikeus. Oikeus olla vahingossa väärässä. Jos tämä oikeus olla hetkellisesti väärässä, vailla parempaa tietoa, olisi olemassa, kaikkien alojen spesialistit voisivat ottaa vapaasti kantaa kaikkiin asioihin. Fasismin ehkäisemiseksi olisi erittäin tärkeää, että ne joilla älyä on käyttäisivät sitä laajasti, kehittäisivät mielipiteitään avoimesti ja johdonmukaisesti, ja tulisivat ulos spesialisminsa hyödyttömistä ja tukahduttavista epäloogisista helveteistä. Tämä ei voi tapahtua, ellei ihmisille sallita oikeus olla vahingossa väärässä.

Se, ettei ole jonkin alan asiantuntija ei voi olla este mielipiteenmuodostukselle kyseisestä alasta. Onhan usein niin, että minkä tahansa alan asiantuntija juuri osoittautuu kaikista tietämättömimmiksi omasta alastaan. Asiantuntija konservoi ja säilyttää, diletantti uudistaa ja kehittää. Lähtökohtaisesti varmasti voidaan sanoa, että spesialisti ei tiedä mistään mitään, ja kaikista vähiten omasta alastaan.

KUN KEINOT OVAT LOPPU

Ptushkon Ruslanissa ja Ljudmilassa, vihdoin pelastettua ja kotilinnaan palautettua Ljudmilaa yritetään herättää Tsernomorin taikomasta ikuisesta unesta. Kaunottaren herätystehtävään on valjastettu linnan freejazz orkesteri, jonka musisointi kuulostaa suurinpiirtein tältä:











Ptushko löytää freejazzin ytimen. Free jazz on yritys herättä kaunotar, kun muut keinot osoittautuvat tehottomiksi.

SAI JUMALILTA TIEDON, TAI AAVISTI JOSTAKIN

Minulle mihen ja naisen välisen rakkauden ydin on mystinen. Tarkoitan: rakkaus mahdollistaa tiettyjä mystisiä perusmekanismeja, jotka eivät muuten olisi mahdollisia. Viitatakseni antiikin kirjallisuuteen: On eri asia saada tieto jumalilta kuin aavistaa tai aistia. Rakkauteen liittyy tämä tiedon mystinen saaminen. Jos sitä ei ilmene, kysymys ei mielestäni ole rakkaudesta (Pushkin-Wagnerin merkityksessä).

Totta kai rakkaussuhde tuhoutuu ilman kehittynyttä taitoa. Taitoon liittyy tieto mystisesta mekanismista ja sen toiminnasta. Siitä että olennaista tietoa voidaan saada tuntemattoman mekanismin välityksellä, kuten unissa. Kysymys on jungilaisesti juuri niistä unista, joita ei voida selittää aiempien koettujen päiväaavistelmien tai -aistimusten perusteella.

Läheisyys ja hellyys ovat naisellisia projektioita. Ainakaan itselleni ne eivät ole keskeisiä rakkaudessa - joskin ilman niitä kaikki muodostuu pidemmän päälle mahdottomaksi ja epämukavaksi. Läheisyys ja hellyys liittyvät taitoon.

"Olen huomannut, että monissa parisuhteissa toinen osapuoli kammoaa sanomasta 'rakastan sinua', koska käsittää sen ehkä jotenkin 'rakastan sinua ikuisesti ja tahdon olla kanssasi aina ja teen puolestasi mitä tahansa'." >>

Rakkaus on jostain syystä kai useinkin epäsymmetristä - sen lisäksi, että se nykyisin on kai myös aniharvinaista - ainakin siitä päätellen, miten vähän ihmiset keskimäärin tietävät rakkaudesta.

Itse olen perheenjäsenien lisäksi joutunut tunnustamaan rakkauteni enintään kahdelle ihmiselle.

Rakkauden tunnustamisella ei käsittääkseni ole mitään tekemistä sen kanssa, uskooko rakkauden olevan ikuista tai ylipäätään mahdollista (olosuhteiden ja muiden itsestä riippumattomien seikkojen takia). Tunnustamisessa tärkeintä on ehdoton varmuus itsestä ja toisesta sillä hetkellä - tai ylipäätään jollakin kirkkaalla hetkellä. Ilman mystistä yhteyttä toisesta - toisen tunteiden voimasta ja intensiteetistä - ei voi olla mitään varmuutta. Ilman mystistä yhteyttä epävarmuus on vallitseva olotila.

Ihmistä, joka ei pysty (siinä tilanteessa) riittävän ehdottomaan tunteellisuuteen ja uhrautuvaisuuteen, ei mielestäni voi rakastaa. Siksi kääntäen: rakkaus on paitsi julmaa, myös vaarallista, kaikille asianomaisille. Rakkaus ei ole aina mahdollista, koska rakkauden kohteen olemassaolo tai löytyminen ei riipu kokonaan itsestä. Ilman rakkauden kohdetta on pystyttävä elämään loputtoman pitkiä aikoja. Se, että on rakatettu ei korvaa millään tasolla sitä, että saa itse rakastaa. Rakastettuna oleminen ei merkitse meille oikeastaan juuri mitään, ellemme saa itse rakastaa.

>>

PORNO JA ISLAM

Islamin uskon valtava suosio juuri nyt saattaa olla globaalien ihmismassojen tietoinen tai alitajuinen vastareaktio kaiken täyttävään pornoon. Esimerkiksi nykyunkarissa tilanne näyttää olevan se, että kaikki naiset, jotka suurinpiirtein näyttävät ihmisiltä, hakeutuvat pornoteollisuuteen. On turha puhua ihmiskaupan uhreista. Nykynaisten miljoonapäisiä laumoja ei pakota muu kuin ehkä shoppailuharrastuksen (tai huumeharrastuksen) runsaat kustannukset. Feminismi vääristää tahallaan kuvaa pornotyöntekijöistä uhreina: he ovat vain oman ahneutensa uhreja, niin kuin jokainen kapitalisti ja fasisti on. Islam on myös vastaus feminismiin: isalamin laki kyllä säätää naisten oikeudet. Siinä ei paljon telaketjut auta kun alapää kursitaan umpeen ja ylpäähän heitetään huppu.

On selvää, että Islam on myös syntynyt vastaavassa yhteiskunnallismoraalisessa tilanteessa joskus 600 jkr., 1400 ennen internettiä.

Korostan, että olen itse islamkriittinen ja fasismikriittinen, ja toivon etsittävän pakkokeinojen sijaan sivistyneitä keinoja nykyajan äärimmäisten moraalisten ja ekologisten globaalien ongelmien ratkaisuun.

18.1.2009

KANSOJEN ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDEN

täydellinen kunnioittaminen on se 1900-luvulla Euroopassa valtaa saanut ajatus, jota on ehdotettu Neuvostoliiton satojen kansallisuuksien rauhallisen yhteiselon salaisuudeksi. Neuvostoliitto todellakin oli ihme siinä mielessä, että siihen liittyneet kansallisuudet katsoivat yhteensopimisen edut siitä seuraavia haittoja suuremmiksi.

Kansojen itsemääräämisoikeus koskee yhtä lailla suuria kuin pieniä kansoja. Kaikenlaisilla ja kokoisilla kansaksi määriteltävillä populaatioilla on tasa-arvoinen oikeus itsemääräämiseen. Kansan määrittely on oma tieteenlajinsa, ja Neuvostoliiton osalta siihen voi tutustua esimerkiksi Neuvostoliiton kansantieteellisessä museossa Pietarin Insinerskaja ulitsalla. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kansat olisivat tasa-arvoisia missään suhteessa. Kansat eivät milloinkaan voi olla tasa-arvoisia, koska ei ole kahta samanlaista kansaa. Kansojen populaatiot ovat aina erisuuria. Kansojen koostumukset, ominaisuudet ja kyvyt ovat aina toisistaan poikkeavia ja erilaisia jne. Toiset kansat ovat toisia kiistattomasti menestyksekkäämpiä tiettyinä historian jaksoina.

Lenin ja Stalin olivat ehdottomasti kansojen itsemääräämisperiaatteen takana. Suomi sai itsenäisyyden koska sitä nähtävästi halusi. Suomen itsenäisyys ei ollut mikään poikkeustapaus tai Leninin hyväntahtoinen lahja, vaan seuraus Neuvostoliiton perustavasta kansojen itsemääräämisoikeuden periaatteesta, jota Lenin halusi kaikissa tilanteissa ehdottomasti noudattaa. Neuvostoliiton hajoaminen oli myös seuraus tästä periaatteesta. Esimerkiksi Viron tai Ukrainan itsenäisyys seuraa samalla tavalla kuin Suomen itsenäisyys. Ukraina tai Viro olisivat tietenkin voineet erota Neuvostoliitosta milloin tahansa, kansojen itsemääräämisoikeuteen vedoten. Kumpikaan maa ei ollut Neuvostoliiton miehittämä, vaan Neuvostoliiton oma-aloitteinen jäsen.

Kansojen itsemääräämisoikeuden näkökulmasta maailma ei ole muuttunut miksikään - sikäli kun käsitteet kansa ja kansanluonne on määriteltävissä. Venäjä on muuttunut. Hajonnut Neuvostoliitto, se mitä siitä on jäljellä, eli nyky-Venäjä, ei suhtaudu kansojen itsemääräämisoikeuteen samoin kuin Lenin tai Stalin. Puhe separatismista ei voi olla samanaikaista puhetta kansojen itsemääräämisoikeuden kanssa. Kansojen itsemääräämisoikeuden mukaan kansoilla on täysi oikeus separatismiin, niin kuin aviopuolisoilla on oikeus avioeroon. Avioliittojen tahallisesta hajottamisesta voi tietysti kenties syyttää pettäjää tai pettämiseen houkuttelijaa. Mutta oikeus avioeroon on, yksipuolisestikin vaadittuna. Siksi Tsetsenian sota on jyrkässä ristiriidassa kansojen itsemääräämisoikeuden periaatteen kanssa. Näyttää siltä, että Tsetsenian aika meni ohi. Neuvostoliiton hajoamisen hetki oli viimeinen hetki käyttää kansojen itsemääräämisoikeutta. Sen hetken mentyä ohi, Venäjän rajat lyötiin lukkoon, ja katsottiin, että Venäjällä elää vain yksi kansa, Venäjän kansa. Pienten kansojen olemassaolo lakkasi yhdessä yössä, yhteisellä päätöksellä, ja kiistämättä pakon edessä (muutenhan Venäjästä ei olisi jäänyt mitään jäljelle, eri kansallisuudet näet asuvat Venäjällä sekaisin kaikilla alueilla).

Mutta onko käsite "kansa" määriteltävissä nykytodellisuudessa samoin kuin vielä 150 vuotta sitten. 1900-luku on ollut kansojen sulatusuuni monilla mantereilla. Jotkut aiemmin selkeästi omiksi kansoikseen määritellyt ryhmittymät ovat sulautuneet toisiinsa. On kenties syntynyt uusia kansoja ja elämäntapoja. Kansojen itemääräämisoikeus on ennallaan, mutta "kansan" määritteleminen on yhä vaikeampaa. Kansalliseksi identiteetinmuokkaajaksi jääkin lähinnä yhteinen kansallinen kieli.

Sodat eivät ole vähentyneet 1900-luvun kehityksen tuloksena. Päin vastoin on osoittautunut, että pienet kansat ovat hyvin aktiivisia sodissa ja niiden alkuvalmisteluissa. Voidaankin kysyä, mikä on pienten valtioiden olemassaolon oikeutus silloin, jos ne vetoavat päätöksissään itsemääräämisoikeuteensa, mutta todellisuudessa päätökset tehdään aivan muualla kuin tuossa pienessä valtiossa. Kansojen itsemääräämisoikeus takaa, että pieniä valtioita voidaan lahjoa ja ohjailla miten tahansa. Ne voidaan saada käyttämään itsemääräämisoikeuttaa itseään ja maailmanrauhaa vastaan, niin kuin nyt nähdään Viron ja Georgian kaltaisten keinotekoisten nukkevaltioiden kohdalla. Pienistä valtioista on tullut maailmanrauhan uhka.

Georgian ja Viron toiminta tuhoaa myös muiden pienten, aidosti itsenäisten valtioiden mainetta. Nykytapahtumien valossa kaikki pienet valtiot alkavat vaikuttaa epäilyttäviltä prostituoiduilta, joiden itsemäärääminen voidaan ostaa milloin mihinkin suuntaan. Suuret valtiot ovat tehty ihmisille, mutta pienet valtiot ovat tehty sijoittajille.

Pienten valtioiden prostituution edessä suuret valtiot alkavat kyseenalaistaa pienten valtioiden olemassaolon oikeutusta. On varmaa, ettei nykyisellä Virolla esimerkiksi ole olemassaolon oikeutusta. Monikansallinen Viro rikkoo kaiken aikaa sitä kansojen itemääräämisoikeutta, jonka nojalla se itse saavutta itsenäisyyden. Jos Viro noudattaisi kansojen itemääräämisoikeutta sen olisi pakko antaa venäläisvähemmistön itsenäistyä omaksi valtiokseen. Viro on nykyisellään olemassa vain siitä syystä, että siellä voidaan toteuttaa Eurooppalainen venäläisen vähemmistön kansanmurha, ilman että kukaan voi mitään. Viron itsemääräämisoikeus mahdollistaa tämän Viron kansa ja Euroopan rauhan vastaisen äärimmäisen provokaation, josta on jo nyt miltei mahdotonta vetäytyä rauhanomaista tietä. Viron tulevaisuus on väistämättä sota. Kysymys on vain siitä, häviääkö VIro valtiona kokonaan vai jakautuuko se vain kahteen pienen pieneen alueeseen. Häviäjiä ovat tietenkin kaikki virolaiset ihmiset. He eivät ole saaneet käyttää itsemääräämisoikeuttaan, koska Viron itsemääräämisoikeus on myyty ulos hyvin epämääräisille poliittisille intresseille, joita ei kiinnosta virolaisten ihmisten tulevaisuus eikä ihmisoikeudet.

Pienet kansat ovat unohtaneet että kansojen itsemääräämisoikeus ei ole vain oikeus vaan siihen sisältyy myös velvollisuuksia. Kansalla on velvollisuus ajatella omaa parastaan ja olla oma itsensä. Pienet valtiot ovat kuitenkin pistäneet alkuperänsä ja kansallispiirteensä halpamyyntiin. Pienet kansat ovat myyneet itsemääräämisoikeutensa pois, ulkoistaneeet itsemääräämisoikeutensa prostituoitujen tavoin. Prostituoidut tahtovat kaikkea sitä mistä heille maksetaan. Prostituoidut määräävät itsestään juuri niin kuin parhaiten maksava asiakas toivoo. Mikä pahinta pienet kansat eivät enää täytä kansan vähimmäisvaatimuksia. Esimerkiksi koko nykyistä EU - aluetta voisi edustaa Neuvostoliiton kansojen museossa Tataareille varatun nurkkauksen kokoinen tila. Siihen ne erityispiirteet mahtuisivat. Amerikkalaisille voisi olla hieman laajempi, muutama metri näyttelyseinää, johon pikaruokajäte ja Coca-Cola purkit pinottaisiin.

Idea aikuisen yksilön itsemääräämisoikeudesta nousee esiin keskustelussa prostituutiosta. Terve aikuinen ihminen saa määrätä sen mihin elämänsä käyttää, eli kenelle ja mihin hintaan sen myy. On selvää, että "pienempi ihminen" myy halvemmalla, ja kenelle tahansa. Mutta elääkö suuri ihminen vain itselleen? Tuskin. Vai onko suuri ihminen pienen ihmisen ostaja? Jos huomataan, että yksilö ei ole terve tai jopa vaarallinen itselleen ja toisille, hänen itsemääräämisoikeuttaa saatetaan rajoittaa pakkokeinoin. Hänet saatetaan sulkea suljettuun laitokseen, ja sitoa lepositeisiin.

Puhuttaessa valtioista on kuitenkin vaikea vedota siihen, että terve ja aikuinen valtio saa määritellä sen kenelle ja mihin hintaan itsensä myy. Vaikka päätös olisi demokraattinen enemmistöpäätös vähemmistöjen ihmisoikeuksia ei voi silti täysin ohittaa. Jos demokraattisesti päätetään, että kaikki ovat sieluttomia tai seksiorjia, tai että sielu- ja rakkaus -sanojen käyttö on kielletty, vähemmistö voi silti kieltäytyä vetoamalla yksilön itsemääräämisoikeuteen. Vähemmistö voi jatkaa puhetta sielun ja rakkauden kysymyksistä. On selvä, että Viro ja Georgia ovat läpikotaisin sairaita valtioyksilöitä, jotka pitäisi sitoa lepositeisiin ja laittaa määräajaksi suljetulle osastolle pakkohoitoon. Kaikkien terveiden pienten valtioiden nimessä.


*

Toisen maailmansodan aikaista epämääräistä suomalaista turinointia kansojen itsemääräämisoikeudesta.

RUSLAN JA LJUDMILA

Tsaikovskin Jevgeni Oneginin jälkeen vakiintui käsitykseni Pushkininsta Venäjän suurimpana taiteilijana. Neuvostoliiton Walt Disneyn, Aleksandr Ptushkon Ruslan ja Ljudmila (1972) ohjauksen jälkeen jää tehtäväksi todeta Pushkin maailman suurimmaksi runoilijaksi.

Elokuva sanoma on tässä: rakkaus on tärkeintä parinvalinnassa, ja rakkauden johdatuksella tapahtuva lisääntyminen tuottaa hyveellisiä jälkeläisiä, joilla on vähemmän heikkouksia, eli tasapainoisempi kykyjen hyvejakauma. Ilman runsaita hyveitä ja kykyjä ei voi olla hyvä ja vahva, mutta paha voi olla aina ja kaikkialla, joskaan ei aina kovin menestyksellisesti. Hyveelliselle ihmiselle pahuus on pelkkää itsetuhoa. Mutta suurin paha on syntymästään pahaa. Itse pääpiru Tsernomor syntyy parrakkaana ja pahana, sanoo Aleksandr Pushkin.

Alla olevassa Youtube-pätkässä tuntematon voima riistää Ljudmilan Ruslanin käsivarsilta ja kohtalonsa lyömä Ruslan löytää tien suomalaisen tietäjän luo, joka tylyn kansansa inhoamana on paennut sielulliseen turvakotiin Venäjän erämaan sysipimeään luolaan: tämän parempaa osaa ei pohjattomuuksiin asti rikas Venäjäkään pysty hänelle tarjoamaan. Tietäjä elää ikivanhana kohtalonsa totaalisessa pimeydessä. Hänellä on loputtoman kokemuksen muovaama varoituksen sana Ruslanin vaikeaan tehtävään liittyen. Suomalainen tietäjä kehottaa allegorisen elämäntarinansa kautta Ruslania arvioimaan sydämessään, onko tuntemattoman voiman haltuun ottama Ljudmila todellakin kaiken vaaran, uhraamisen ja työn arvoinen - vai saattaisiko sittenkin kysymyksessä olla fasistityttö Nainan kaltainen tunteeton kummitus, jonka elämän tarkoitus on avustaa pimeyden voimia ja aiheuttaa sankarin tuho. Ruslan miettii sanoja mielessään, mutta päättää jatkaa puolisonsa etsintää ehdottoman vakuuttuneena siitä, että Ljudmila ylipäätään on olemassa ja teleologisesti mahdollinen. Ruslan uskoo muistikuvansa ja tunteensa todeksi. Ruslan uskoo henkisen näkökykynsä harhattomuuteen kiertää Venäjän pimeissä erämaametsissä taikojaan punovan kummitusvanhus Naiinan harhahoukutukset ja löytää Ljudmila fasismin voimien ja naamioiden takaa, jossa hän nukkuu syvää unta näkymättömäksi tekevä päähine päässään.



Mihail Glinkan oopperan Ruslan ja Ljudmila alkusoitto, Zubin Mehta, Berliner Philharmoniker:



Ruslan ja Ljudmila suomeksi.

Hae tästä blogista

"Käymälässä en käynyt, mutta ostin kokoelman runoja. Eikö se ole yksi ja sama?"
- Kejonen

"Minä puhun hyveestä, en itsestäni, ja kun moitin paheita, moitin ennen muuta omiani."
- Seneca

"käymälässä aamuisin kuolemanjälkeistä peliä"
- Krivulin

Blogiarkisto

Tietoja minusta

svenlaakso (at) yahoo.com