18.1.2017

YLÖSNOUSEMUSTA ODOTELLESSA

Kävelen Sanomatalon, Lasipalatsin Kirjan, Eduskunnan lisärakennuksen ohi, ohi vallan ja vallattomuuden. Kävelen kohti työpistettä. Huomaan Kauko Röyhkän enkä vedä hiuksia poninhännälle. Ei miesnutturaa nyt. Hautaan hiuslenkin vielä hetkeksi nyrkkiini.
 
Röyhkä taluttaa nättiä blondia, piristää mieltä. Päässä humisee räkä ja verentungos. Vereni pitäisi laimentaa vedellä. Niin kuin keuhkot vähitellen muuttuvat uimarakkoksi (kuten Hans Castorpilla Mannin Taikavuoressa) muuttuu henkinen paine iän myötä verenpaineeksi. Katoavat kauhkot nostavat hemoglobiinin Paavo Nurmen lukemiin. Vedenalaisessa ei keuhkohengitys onnistu vaikka miten aikuistuisi.
  
Valta ulottaa otteensa meihin sillä voimalla, jolla olemme itse kiinnostuneita siitä. Jos tarkkailemme valtaa tai pyydämme siltä jotakin, se kontrolloi meitä. Jos emme tiedä vallasta, se ei kosketa. Olemme vapaita narreina. Narri on 0. Tarotin ensimmäinen valtti. Viimeinen valtti on Maailmakortti XXI, joka sulkee valttiympyrän. Siinä välissä on kaikki tieto tämän kaupungin ja maailman akupunktiopisteistä. 
   
Minun on tiedettävä. Minun on pakko saada tietää. Muuten törmäilen talojen seiniin. On tiedettävä missä rakennukset ja muistomerkit sijaitevat, että pääsisi joskus niiden ohi. Ja kun en enää tiedä, kun koko ajatusteni sekamelska kuolee, olen vapaa taas lapsena isäni tontilla. Äkkikuolema kuuluu hyväosaiselle. Se on lottovoitto, jossa entinen surkea elämä pyyhitään uuden hyvän tieltä. Aikuisuutta on kärsivällisyys, jolla suhtaudun lopullisen tonttini pienuuteen.


(7/23/07)


Kärpässieneltä narri lentoon lähdössä. Kun ei vain putoaisi nenälleen.

1 kommentti:

Sven Laakso kirjoitti...

Kävelen kadulla ja muistelen aikaa jolloin yritin täyttää kasarmin ruusuntuoksulla. Polvi ei täyttänyt sukkahousua. Sitten näen Kauko Röyhkän enkä vedä hiuksia poninhännälle vaan hautaan hiuslenkin nyrkkiini. Röyhkä taluttaa kaunista blondia ja se piristää mieltä. Päässä tuntuu kummallinen räästä tai ainaisesta verentungoksesta johtuva paine. Pitäisi yrittää laimentaa verta veteen: tankata vettä, luovuttaa verta. Niin kuin keuhkot vähitellen muuttuvat uimarakkoksi (kuten Hans Castorpilla Mannin Taikavuoressa) muuttuu henkinen paine iän myötä verenpaineeksi. Katoavat kauhkot nostavat veren hemoglobiinin Paavo Nurmen lukemiin. Olennaista on se, että veden alla ei voi hengittää keuhkoin vaikka kuinka aikuistuisi.
Kävelen Sanomatalon, Eduskunnan lisärakennuksen ohi, vallan ja vallattomuuden... Informaatiovalta ulottaa otteensa meihin täsmälleen sillä voimalla, jolla olemme itse kiinnostuneita vallasta. Jos tarkkailemme valtaa tai pyydämme siltä jotakin, se kontrolloi meitä täydellisesti. Jos emme tiedä vallasta mitään, se ei myöskään kosketa. Minun on pakko tietää. Sillä muuten törmäilisin näiden talojen seiniin. Minun on tiedettävä missä nämä talot ovat, että pääsisin joskus niiden ohi. Ja sitten kun minä en enää tiedä tästä mitään, kun koko nykyinen ajatusteni sisältö on kuollut pois, minä olen vapaa kuin lapsi omalla isän omistamalla tontillaan. Siksi äkkikuolema on hyvä osa elämää. Aikuisuutta on kärsivällisyys jolla suhtaudun lopullisen tonttini pienuuteen.

Hae tästä blogista

"Käymälässä en käynyt, mutta ostin kokoelman runoja. Eikö se ole yksi ja sama?"
- Kejonen

"Minä puhun hyveestä, en itsestäni, ja kun moitin paheita, moitin ennen muuta omiani."
- Seneca

"käymälässä aamuisin kuolemanjälkeistä peliä"
- Krivulin

Blogiarkisto

Tietoja minusta

svenlaakso (at) yahoo.com